Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,431 - 2,440 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo Visakallo

    Hemputtaja: ”Jyväskylän yliopisto on vuosikymmeniä ansioitunut metsäalan myrkyttäjä. En tiedä miksi eli mikä siellä oikein hiertää.”

    Tänä päivänä kysymys on pitkälti suuryritysten harjoittamasta virerpesusta. Kone Oy tarvitsee suuren virerpesuohjelman, ja sen takia he nappasivat säätiöönsä mm. Janne Kotiahon Jyväskylän Yliopistosta. Koska Kone Oy ei pysty kovin paljoa omaa toimintaansa vihertämään, joutuu suomalainen metsätalous valitettavasti toimimaan heidän pesukoneenaan. Jannesta he saivat juuri sopivan pesulanhoitajan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kielitaitoisille juttua USA:sta. Siellä tuskaillaan kun metsät ovat liian tiheitä ja ovat sen takia alttiita metsäpaloille, kuivuudelle ja hyönteisille. Siellä siis halutaan lisätä hakkuita ja meillä vähentää. Lopputulos ei kuitenkaan ole välttämättä kovin erilainen: erirakenteisuuden lisääminen on molemmissa tavoitteena.

    http://www.seattletimes.com/nation-world/to-save-western-u-s-forests-cut-them-way-back-study-suggests/

     

    Tomperi

    Varmaan se johtuu ilmastonmuutoksesta se että metsät eivät hoitamatta elä vanhoiksi nykyään.  Eihän muuten ole selitettävissä se että keski ja itäsuomessa metsät tuhottiin kaskeamalla ja sen jälkeen sahateollisuus hävitti 1800 luvun jälkeen metsät, eikä vähäinen vähäinen ollut kankiteollisuudenkaan vaikutus, kansallisromantikot siitä huolimatta  1800 luvun loppupuolella olivat löytävinään koskemattomia metsiä pilvin pimein, noin sata vuotta harjoitettiin metsänhoitoa niin sen jälkeen metsät ovatkin vaarassa tuhoutua ellei niitä kiireesti hakata ja siitä huolimatta sitovat enemmän hiiltä kuin koskaan…

    Gla Gla

    ”kansallisromantikot siitä huolimatta  1800 luvun loppupuolella olivat löytävinään koskemattomia metsiä pilvin pimein”

    Muistetaan nyt kuitenkin se, ettei tuolloin ollut autoja tai teitä. Nollaraja tuli vastaan aika nopeasti, joten metsätalouden ulkopuolelle jäi melkoiset pinta-alat

     

    Puuki

    Erirakenteisuuden lisääminen, kun pitää suosia sekametsiä, on eri asia kasvupaikoilla ja niissä maissa joissa on useita alikasvoksena kasvamaan sopivia puulajeja.   Suomessa johtaa ennen pitää kuusettumiseen ja metsätuhojen  lisääntymiseen mutta jossain muualla esim. pyökin ja pihtakuusten luont. kasvatusalueilla ei .   Sitähän ne jk-rohveetat ym. innokkaat ei ota huomioon täällä.

    Tomperi

    Olensamaa mietlä  Glan kanssa että se huhu että suomen metsät hävitettiin kaskeamalla eoi pidä paikkaansa, nollarajoja oli ja paljon. sankeasta kuusikosta pelloksi ei ole aivan yksinkertainen juttu.  kaskessakin varmaan oli käytössä kiertoa että samoja alueita kaskettiin.

     

    Gla Gla

    Kaskettiin toki, muutaman vuosikymmenen välein, ehkä 50 v oli riittävä jakso. Joskus oli pulaa maasta ja kiertoaika supistui alle 20 vuoteen. Näillä oli oma nimikin, en vaan nyt muista mikä se oli.

    Tomperi

    Suomessa tehtiin suuria ratahankkeita ja linnoitustöitä 1800 luvulla. Ilmenikö niitten töitten yhteydessä puusta puutetta?

     

    Tomperi

    Onko kyseessä lajikato jos suomessa kävisi, tämä on täysin hypoteettinen vertaus, niin että horsma häviäisi ja horsma korvautuisi täysin lupiinilla, vai luonnon monimuotisuuden heikkeneminen tai jotain muuta tahi molempia?  Vesikko hävisi minkki tuli tilalle?

    Timppa

    Isojakoa valmisteleva maanmittari kirjoitti v 1804 syntymäpitäjäni Muuramen (Jyväskylän eteläpuolella) metsistä:

    Ovat he paljon kaskenneet etenkin rintamaita, että ovat paljolti puuttomia tai kasvavat heikkoa lehtipuuta.

    Tämä metsäkato johtui eritysesti siitä, n 1750 poistettiin tilojen lohkomista koskevat rajoitukset, minkä seurauksena seuraavien 50 vuoden aikana tilojen lukumäärä siinä kylässä, jossa synnyin, nelinkertaistui.  Tietysti menivät kaskeamiskelpoiset metsät.

    Vuonna 1851 säädetiin metsälaki, joka teki sahauksesta luvanvaraista, koska pelättiin tukkipuiden loppuvan.

    Kyllä metsäkato oli todellista asutuilla seuduilla jo 200 vuotta sitten.  Sahaustoiminta alkoi kiihtyä 1860-luvulla, kun tuo metsälaki kumottiin, Britannia poisti puutavaran tuontitullit ja markkinoille tulivat tehokkaat höyrysahat.  Silloin alkoivat kaskeamiskelvottomien maiden ja  syrjäseutujenkin puut uida jokisuihin pystytettyihin sahoihin, tai Saimaan vesistöalueen sisämaan sahoihin.   Metsien uudistamisista ei huolehdittu.   Hitaasti kasvavat havupuut alkoivat vähentyä ja niiden keskikoko laskea.

    Tämä olisi luonnollinen kehitys, jos metsiä jatkossa käsitteltäisiin jatkuvan kasvatuksen periaattei ja tekemällä pienaukkoja, joissa nopeakasvuiset lehtipuut voittaisivat

Esillä 10 vastausta, 2,431 - 2,440 (kaikkiaan 9,714)