› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 4 5 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 17.1.2020, 19:32

    Ei varmaan olekkaan vähentynyt viimeisen 30 vuoden aikana. Mutta kun otetaan aika 60 -70 luvuilla niin varmasti on. Muistan hyvin kun isän kanssa pystykorvilla metsästettiin niin useita lintuja saatiin aamuisin. Eikä ne loppuneet. Nyt samat metsästysmaat ovat uudistuneet ja metsän rakenne muuttunut metsäkanalinnuille huonompaan suuntaan. Se on vain valinta. Metsän rooli on muuttunut ja joku siitä hyötyy ja toinen häviää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.1.2020, 20:16

    Taas kävi se juttu että linkin sisältävä kommentti hävisi, siis jopa aiemmin lähetetty kommentti häviää, jos siihen lisää linkin.

    EDIT

    Soiden ennallistamisen kiirehtimiseen on kaksi syytä: suokasvillisuuden ja ekosysteemin palauttaminen, joka auttaa muun muassa metsäkanalintuja, ja toinen syy on hiilivarastojen suojelu. Kurjelle sen verran lisäisin, että ei riekon poikuealue ole mikä tahansa reuna, vaan luonnontilaisen suon vähäpuustoinen reuna-alue!

    Puuki tuolla edellä muistuttelikin (kiitos!), että vanhojen heikosti puuta kasvavien ojitusalueiden kanssa ei tarvitse hötkyillä. Asiasta on tehty raporttikin:

    ”Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttöä selvitettiin LIFEPeatLandUse -hankkeessa vuosina 2013–2018. Tutkimuksessa soiden monimuotoisuutta, kasvihuonekaasupäästöjä, vestistökuormitusta ja toimenpiteiden kustannustehokkuutta arvioitiin seitsemän maankäyttöskenaarion avulla. Ennusteet tehtiin sadaksi vuodeksi. Tulosten mukaan neljä viidesosaa metsätalouskäyttöön soveltumattomista ojitetuista soista on hidaskasvuisia karuja soita, joiden maaperästä ei synny merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta nämä suot voidaan jättää nykytilaan. Hankkeessa yhtenä vaihtoehtona tarkasteltu ennallistaminen palauttaa luonnontilaisen suon kaltaisen kasvihuonekaasutaseen pitkällä aikavälillä. Ennallistamisen vaikutus voi suotyypistä riippuen kuitenkin olla ensimmäisten vuosikymmenien aikana ilmastoa lämmittävä johtuen kasvavista metaanipäästöistä ja puuston kasvun vähenemisestä.”

    Linkki ja kaikenlaista monimuotoisuusasiaa: http://www.luonnontila.fi/toimintaohjelma/toimenpiteet/ennallistaminen-luonnonhoito/soiden-hiilitase

    Lisätietoa. Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttöhankkeen (LIFEPeatLandUse) raportti linkki: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/543379

    Scientist Scientist 17.1.2020, 20:40

    Minulla on ollut tänään sama ongelma, linkillä varustetut postaukset eivät ole menneet läpi jostain syystä.

    Kurki 17.1.2020, 21:28

    Kurjelle sen verran lisäisin, että ei riekon poikuealue ole mikä tahansa reuna, vaan luonnontilaisen suon vähäpuustoinen reuna-alue.

    Kyllä tuollaisia suon reunoja täällä on ihan riittävästi. Jo 5 km, 10 km, 20 km, päässä lähimmät tuhansien hehtaarien soidensuojelualueet. Eikä yhtään metsäkanaa. 1950..60-luvuilla kun täälläkin tuossa 5 km päässä oleva tuhansia hehtaareja käsittävä valtion metsä pantiin matalaksi  sotien jälkeen, niin talvisin pelto-ojien pajukoissa näki riekkoja ruokailemassa ja parveina lentelivät. Nyt vaikka noita pajukoita on joka paikka täynnä ei yhtään riekkoa.

    Pedot ne tappaa.

    Scientist Scientist 18.1.2020, 10:09

    Kun Lintuatlaksen linkin liittäminen ei onnistu, niin tässä yhteenvetoa:

    Yleistyneitä metsälajeja mm.:

    -pyrstötiainen, kuusitiainen, sinitiainen, varpuspöllö, viherpeippo, pikkusieppo, valkoselkätikka

    Harvinaistuneita metsälajeja mm.:

    -helmipöllö, hömötiainen, töyhtötiainen, riekko

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2020, 10:19

    Juuri noin: luonnontilaisten vanhojen metsien tai soiden piirteistä riippuvaiset lajit taantuvat ja nuorista metsistä tai talviruokinnasta hyötyvät lajit porskuttavat.

    Kun puhutaan pedoista ja metsäkanalinnuista, pitää aina vetäistä esiin Värriö-kortti: miksi maamme paras metsäkanakanta löytyy luonnonpuistosta jossa ei ole koskaan harjoitettu metsätaloutta ja 1960-luvun jälkeen ei ole juurikaan metsästetty (1980-luvulla se loppui kokonaan). Siinä on arvoitus, jota muun muassa minua taitavampi ekologi Ilkka Hanski pohti mutta ei ehtinyt ratkaista.

    Puuki 18.1.2020, 10:24

    …Ennallistamisen vaikutus voi suotyypistä riippuen kuitenkin olla ensimmäisten vuosikymmenien aikana ilmastoa lämmittävä johtuen kasvavista metaanipäästöistä ja puuston kasvun vähenemisestä.”

    Juuri tuossa on ristiriita useimpien ns. luonnonsuojelijoiden mielipiteissä : Kun kasvihuonekaasujen päästöjä  pitäisi mahdollisimman nopeasti vähentää hakkuita rajoittamalla, niin samalla logiikalla ei sitten turvemailla toimittaisikaan vaan pitäisi ennallistaa mahdollisimman nopeasti ja paljon soita.    Tarpeellisten hakkuiden tekeminenhän lisää hiilen sidontaa varsinkin tulevaisuudessa, kun kasvu keskittyy paremmin tukkipuuhun, hiilivarastot lisääntyy rakentamalla puusta ja sellun keittokin vähentää osin fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

    SLL:kin näyttää  menevän pääasiassa raha edellä ja kun EU:ssa ei juuri ole metsäalan tietämystä päättäjillä , niin kohta ollaan tilanteessa jossa päämäärään pyritään väärillä, toimimattomilla keinoilla  .

    Riekon vähentyminen  johtuu varmaankin osin soiden ojituksistaja voi lämpötilan nousukin  jotain vaikuttaa.  Mutta suurin syy metsälintujen vähenemiseen on petojen yleistyminen. Supikoira , minkki ja kanahaukka pahimpina.

    Hömötiasia käy ainakin ruokintapaikoilla kuten ennenkin. Töyhtötiaisia ei ole tänä vuonna näkynyt.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2020, 10:33

    Näinhän se on, että hiilitaseasiat ovat vaikeita ja monimutkaisia eivätkä sovi siihen että vedetään mutkat suoriksi. Pitää myös erottaa lyhyt ja pitkä aikaväli. Jos metsät nyt päästetään ränsistymään tarpeellisien hakkuiden puutteessa, tiemme on Kanadan tie, kun muun muassa metsien tuhoherkkyys kasvaa oleellisesti.

    hemputtaja 18.1.2020, 10:56

    Että ”monimuotoisuus vähenee”. Olen ennenkin väittänyt, että propagandaa, joka ei perustu mihinkään. Parhaimmillaankin joku pahoin vihertävä biologi on esittänyt arvion jonkun yrtin vähenemisestä tien reunassa.

    Tietääkseni kasvilajien esiintymistä on selvitetty kunnolla tasan yhden kerran joskus – olisiko 30 – 40 vuotta sitten – ja yhden kerran perusteella ei voi kehityksestä päätelmiä tehdä. Homma tehtiin Valtakunnan Metsien inventoinnin yhteydessä. Ehkä mukaan voisi laskea metsätyyppien kasvillisuusselvityksiä, joita on taidettu tehdä.

    Nyt on kyllä tarjolla parannusta. Metsälehden mukaan aikovat uusia tuon  selvityksen, jos vain saadaan rahat siihen. Sitten olisi tarjolla oikeata tietoa monimuotoisuuden kehityksestä eikä vain jymäköitä mielipiteitä luontotyyppien punaisesta kirjasta ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018”.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2020, 11:51

    Hemp. Onhan muun muassa lintulajistoa eli laji- ja yksilömääriä seurattu vuosittain koko ajan. Mitattua tietoa: luomus.fi. Kasvipuolella seuranta ei ole aivan näin systemaattista.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 4 5 … 820 821 822