Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Viewing 10 replies - 3,111 through 3,120 (of 8,266 total)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Tagged: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Timppa

    Näiden puute saattaa osaltaan selittää esimerkiksi hömötiaisen jatkuvaa alamäkeä: ravintoresurssia ei ole talvella riittävää määrää.

    Miten ne hömötiaiset selvisivät silloin, kun kaskikauden j’älkeen kaikki isot puut oli hakattu?  Hömötiaiskantoihin saattaa vaikuttaa ne Veli-Jussi Jalkasen epäilemät pienhiukkaset tai ilman kemikaalit.  Aivan kuten varpuskantoihinkin.  Tai sitten taudit tai joku muu ilmiö, josta emme vielä tiedä.  Aika outoa on selittää, ettei noin pieni lintu löydä ruokaa suuresta metsästä.

    Sieni-itiöt lentävät vaikka kuinka pitkälle.  Siksi on perusteltua odottaa, että myös vähäisempi lahopuumäärä riittää.  Kestää vaan vähän kauemmin, että viimeiseenkin lahopuuhun osuu ”uhanalaisen” sienen itiö ja olosuhteet ovat  sen itämiselle suotuisat.

    Nimittäin vielä perustavaa laatua oleva kysymys.  Voiko sieni yleensäkään olla uhanalainen, jos se tartuttaa uusia lahopuita?  Ja missä ne sienet ovat ”luuranneet” silloin, kun metsät ja etenkin niiden lahopuut oli lähes hävitetty

    Insinööri ei ymmärrä biologien logiikkaa.

    A.Jalkanen

    Ei ehkä ihan riitä että uhiksia on vain pieniä määriä luuraamassa jossain luonnonpuistoissa. Niillä saattaa olla tavallisessa talousmetsässäkin jokin oleellinen tehtävä. Metsiemme kasvu on nyt notkahtanut ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Toivokaamme että syynä ei ole ainakaan monimuotoisuuskato, vaan paljon arkisempi syy eli esimerkiksi harvennushakkuurästit. Monimuotoisuuden palauttaminen vie aikaa ja on vaivalloista.

    Timppa

    Toivokaamme että syynä ei ole ainakaan monimuotoisuuskato, vaan paljon arkisempi syy eli esimerkiksi harvennushakkuurästit. 

    Kun ajelee 4-tietä Jyväskylään päin, niin kyllä niitä rästejä näkee.  Varmasti osasyynä on myös huonosti vuosikymmeniä hoidettuja taimikoita.

    Sitä ihmettelee, että mistä se puu tulee, kun teiden varsilla ei juuri hakkuita näe.  Tänäänkin  oli 2 kuormaa menossa Versowoodille, yksi tyhjä tulossa sieltä ja yksi kuitukuorma Heinolan sellutehtaalle.

    Kyllä hoidetut metsät kasvavat ja uudet taimikot erityisesti.

    Gla

    Eiköhän ennen ollut hakkaamattomiakin metsiä, kun ei ollut laajaa metsäautotieverkostoa. Tuskin hevosella perimmäisistä metsistä puita haettiin, kun välissä saattoi olla hankalaakin maastoa. Suotkin oli luonnontilaisia, joten kai sinne elämää mahtui.

    Toki uskon kemikalisoitumisen yms. tekijöiden vaikutukseen, mutta monen tekijän vaikutuksesta nyt luultavasti puhutaan. Silloin metsätalouden merkitystä ei voi sulkea pois. Kun metsät kasvaa reippaasti, pitää myös usein hakata ja se aiheuttaa aina jonkinlaisen häiriön. Sitä ei mitätöi puustopääomakaan.

    jees h-valta

    Kyllä Kymenlaakso aika kovaa on hakattu että en ihmettele Verson lansssia ollenkaan. Kyllä mökkimatkamme loppumatka on olennaisesti muuttunut alkuajoilla kulustamme.

    Timppa

    Eiköhän ennen ollut hakkaamattomiakin metsiä, kun ei ollut laajaa metsäautotieverkostoa. Tuskin hevosella perimmäisistä metsistä puita haettiin, kun välissä saattoi olla hankalaakin maastoa. 

    Olivat kyllä ihme sakkia ennen vanhaan.  Meidän äärettomän kiviset ja mäkiset metsät saivat hakattu tasolle 50 m3/ha 1933 mennessä.  Ihmettelen miten saivat jyrkkien mäkien päiltä halot hevosella.  Parhaaseen aikaan oli halkosavotassa 100 hevosta vaikkei asutusta lähes lainkaan.  Erääseen jyrkkään Päijänteen saareen joutuivat tekemään kourun, jota pitkin laskivat puut rantaan.   Totta kai saattoi jäädä hakkamattomia saarekkeitakin jonnekin vedenjakaja.alueille, mutta onhan nyt paljon suojelualueita.

    Puuki

    Kyllä niitä on  ennenkin hakattu tiettömien taipaleiden takaa metsiä. Mm. ns. ylimetsänhakkuissa on käyty kaikki tilan metsät läpi määrämittahakkuita tehden.  Puut on kuljetettu talvella jäädytettyjä tukkirekiraiteita pitkin hevosilla ja myöhemmin esim. pillareilla vetäen ”tukkivaunuissa” letkassa soiden ym. maiden yli.  Silloinhan uitto on ollut yleisin (joskus ainut) kaukokuljetusmuoto. Ei siihen metsäautoteitä ole tarvittu. Ukot oli savottakämpillä ja niiden lähistöllä hakkuilla talvisin, kesällä uitossa.   Ns. vanhat jätemetsät (jos niitä vielä jossain on) on perua niiltä ajoilta kun on tehty määrämittahakkuita tai hakattu esim. kaikki männyt kuivilta kankailta tervanpolttoon.

    Visakallo

    Näin on varmasti tapahtunut, mitä Timppa ja Puuki tuossa edellä kertoivat. Mitä taas hömötiaisen esiintymiseen tulee, sen kannan väheneminen on tapahtunut aivan viime vuosina. Voisiko joku nyt ystävällisesti kertoa, mikä on suomalaisessa metsänhoidossa ja -hakkuissa muuttunut aivan viime vuosina niin, että se vaikuttaisi jotenkin hömötiaiskantaan?

    mehtäukko

    Omana mielipiteenä…ei kertakaikkiaan yhtään mitään.

    Nyky-ajan tutkija-  vouhakkeet koettavat päteä luonnollisten kannanvaihteluiden asioilla.

    Karkottaisin joukkion Amazonin tai Borneon viidakoihin, ja avaamaan silmät.

    Gla

    Jos nyt on pari prosenttia etelän metsistä suojeltua, aivan varmasti ennen on tuohon verrattuna helposti jäänyt moninkertainen määrä hakkaamatta.

    Mutta ei tämä tosiaan yksin hömpän tilannetta selvitä.

Viewing 10 replies - 3,111 through 3,120 (of 8,266 total)