Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,121 - 3,130 (kaikkiaan 8,216)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Gla Gla

    ”Nyky-ajan tutkija-  vouhakkeet koettavat päteä luonnollisten kannanvaihteluiden asioilla.”

    Ei tiedetä, mistä vaihtelu johtuu. Silti tiedetään sen olevan luontaista kannan vaihtelua?

    Rehellisyyttä itseä kohtaan koitan tässä vaan peräänkuuluttaa.

    mehtäukko

    Mikä on, että että esim. kaupunkirakentaminen, 10 min. ajansäästö-baanat tai tolkuttomat sähkölinjahakkuut eivät keskusteluta yhtään mitään?

    Luopiot leikkivät olevansa suuria luonnonsuojelijoita,rehellisyydestä viis.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Raimo Virkkalan näkemys hömötiaisesta. Moni syy vaikuttaa samaan suuntaan. Mahdollisesti ilmastonmuutos ja muutkin metsätaloudesta riippumattomat syyt haittaavat sitä, koska kanta on alentunut myös suojelualueilla Etelä-Suomessa. Eniten haittaa talviravinnon ja pesäpaikkojen eli lehtipuupökkelöiden puute.

    Yle.fi 8.3.2019: Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää

    Gla Gla

    Aika heikosti perusteltuja väitteitä on koko artikkeli täynnä. Pisteenä ii:n päällä tämä: ” Uudet hakkuukäytännöt kuten jatkuva kasvatus voivat luoda uusia mahdollisuuksia hömötiaisen selviämiselle.”

    Gla Gla

    Toisessa jutussa todettiin näin:

    ”Varpusella menee sangen kehnosti, ja se kuvastaa yleisempää maatalouslinnuston taantumista.

    Yleisin uhka ovat ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset lajin elinympäristössä. ”

    Puhutaan varpusista kaupungeissa, maatalousympäristöstä, ja silti metsätalous saadaan syylliseksi. Samaanhan päätyi luontoradio, jossa huuhkajien todettiin kärsineen kaatopaikkojen sulkemisesta. Hakkuisiin siinäkin lopulta päädyttiin.

    https://yle.fi/uutiset/3-12224872

     

    Puuki

    Lehtipuun kasvatusta pitää siis lisätä myös hömön selviämisen takia. Siihen ei jk:lla ole mitään ratkaisevia mahdollisuuksia pitkityksessä vaan pitää lisätä sekametsien kasvatusta.  Tekopökkelöiden tekeminen lisää niitä pesäpaikkoja, ja niitähän tehdään  ja on tehty jo n. 10 v:n ajan ainakin.  Säästöpuuryhmien jättäminen ja ekologisten käytävien tekeminen on muita hyviä keinoja  linnuston ja muun eläimistön elinolojen parantamisessa.   Ruokapuolen parantamiseksi voisi laittaa uuden pienen lisäveron ls:n tohtoreille ym:lle  lisäkulujen keksijöille  jotka ei vielä itse osallistu  ls-kustannuksiin käytännössä ruohonjuuritasolla.   Sillä rahalla perustettasiin mm. hömötiasten ruokintapaikkoja ympäri metsiä.

    Per Ä Reikäs

    Juu ei varpus parvet Korpi kuusikoissa eleleskele Alaskan erakko ase sankarien tavoin, vaan paremminkin viihtyvät Pärren omavarais yksityis alue pien farmilla tuotanto eläinteni parissa,kuten lukuisat muutkin linnut, oravia jo liikaakin,ampua täytyy niitä puu tonttia pois kantaa säätäen haluamakseni.

    Gla Gla

    Nyt Vantaan vahvuus onkin ympäristö:

    https://yle.fi/uutiset/3-12224872

    Pitää rakentaa golf-kenttä ja sinne vesieste, niin saadaan luontoarvot kuntoon.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jatkuva kasvatus ei taida olla vastaus hömppäkysymykseen. Sen sijaan todella vanhojen ja järeiden puuyksilöiden (ei siis välttämättä vanhojen metsien) lisääminen metsämaisemaan saattaisi auttaa hömppien talviseen ravintopulaan.

    Gla Gla

    Jatkuvan kasvatuksen esittäminen ratkaisuna indikoi mielestäni jutun kaverin tutkimustuloksien asenteellisuutta. Menetelmästähän ei ole kyse, vaan luontoarvojen huomioimisesta. Esim. juuri vanhojen puuyksilöiden säästäminen.

    Yksi selittävä tekijä hakkuiden merkityksestä voisi olla se, että 60-80-luvuilla oli moni metsä vielä harsintahakkuiden peruja. Kasvu oli vaatimatonta, joten hakkuita ei usein voinut tehdä. Tällöin metsään ehti kehittyä luontaisia piirteitä, mm. kuusten puristuksessa kuolleita lehtipuita.

    Nykyään metsiä käsitellään parantuneen kasvun takia tiheämmin, joten tulos on puistomaisempi. Toki rästejäkin on, mutta ne painottuvat taimikoihin ja nuoriin metsiin eli eivät korvaa järeämmän metsän piirteitä.

    Jk olisi kaksipiippuinen juttu. Toisaalta pitäisi hakata moninkertainen määrä hehtaareita, toisaalta kasvun hiipuminen vähentäisi hakkuita.

Esillä 10 vastausta, 3,121 - 3,130 (kaikkiaan 8,216)