› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 8,266)
1 2 3 … 36 37 38 … 825 826 827

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 9.5.2020, 09:54

    Perintömetsistäni noin 18 hehtaaria siirtyi rantojensuojeluohjelmaan valtiolle ja sen lisäksi on vapaaehtoisesti jätetty hakkuiden ulkopuolelle ainakin 10 hehtaaria rantaa ja monimuotoisuuskohteita. Omilla mailla ja siskon mailla tiukan suojelun prosentti on tällä hetkellä noin 7. Jos suojeltuun alaan lasketaan mukaan jo valtiolle siirtyneet alueetkin, niin sitten päästään jo hyvään tasoon, eli suojeluprosentti on noin 15.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 15.5.2020, 09:46

    Suunta edes monimuotoisuuden vähenemisen hidastamiseksi ( saati sitten tilanteen parantamiseksi) ei näytä olevan pysäytettävissä ilman taloudellista ruuvia.

    Päättävissä pöydissä näyttää nyt henki olevan se, että koska porkkanasysteemiä on hankala pystyttää, siirrytään sitten keppilinjalle. Maalaisliittolaisille impivaara-änkyröille suunnitellaan systeemiä missä ne rakkaat tuet vähenee, jos ei touhu muutu metsien monimuotoisuutta tukevampaan suuntaan.

    Pakko mikä pakko, kun ei suositukset auta.

    ♥ Reva-Kerttu
    turvekauppias, Paltamo

    Gla Gla 15.5.2020, 10:00

    Millä tavalla edellytyksiä huolehtia monimuotoisuudesta aiempaa paremmin on parannettu? Onko esim. kuusen päätehakkuun jälkeen koivun tai sekametsien kasvatuksen edellytykset viimeisen 10 vuoden aikana parantuneet vai heikentyneet, kun peurakanta on kaksinkertaistunut ja hirvikantakin lisääntynyt selvästi? Vai onko asia kuten liikenteessä, eli hirvikannasta vastuullisella taholla ei ole vastuuta liikenneturvallisuudesta, eikä siis myöskään luonnon monimuotoisuudesta, eikä asia sille kuulu. Hirvieläinkanta on muusta yhteiskunnasta irrallinen osa, jossa nautitaan harrastuksesta ja muut huolehtivat muista asioista.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.5.2020, 10:08

    METSO-ohjelma on parantanut monimuotoisuuden parantamisen edellytyksiä, kun suojelusta saa helpommin korvausta. Lisäksi ohjeistukset ovat parantuneet ja täsmentyneet sekä talousmetsien luonnonhoidon että erityiskohteiden käsittelyn osalta.

    Hirvieläinongelma kärjistyy Varsinais-Suomessa jossa on sekä maan korkein hirvieläinkanta että maan korkein peltojen osuus pinta-alasta. Suomigrammi-palvelun mukaan peltoa on eniten Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla. (Laitoin palveluun palautetta, että suhteelliselle kokonaismetsäpinta-alalle olisi tarvetta. Nyt palvelussa saa metsästä irti vain osion ”avoin metsämaa” jolla tarkoitetaan aukeaksi hakattuja ja pieniä taimikoita.)

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 15.5.2020, 10:17

    Tottahan nuo molemmat edelliset kirjoitukset on. Eivät vaan olleet kovin korkealla ”esityslistoilla” tai käytäväkeskusteluissa.

    Koska resursseja esim. METSOon ei oikein löydy, suunnitelmana on puuttua muihin tukiin sanktioiden kautta. Jos monimuotoisuus ei kunnossa, ei kannata esim. kemeraa hakea, noin tiivistettynä. Maanviljelijöiden ympäristönsuojelun kiristykset näyttää jo selvältä. Jopa takautuvia lakeja on väläytelty, mutta niitä on joiltain kohdilta jo ammuttu myös alas.

    ♥ Reva-Kerttu
    neuvotteluissa metsäpuolen taustoittajana

    Puuki 15.5.2020, 11:00

    Sehän se on suuri ongelma , jos ja kun päättäjät on vieraantuneet   liian etäälle käytännön elämästä , niin päätöksissä jää tosiasiat helposti huomioimatta.  Joku saattaa ollakin  metsäasioista  oikeasti perillä aiemman koulutuksensa/kokemuksensa takia mutta suurin osa ottaa vastaan vain omaa ideologiaa tukevaa informaatiota.

    Ympäristön suojelun määräyksiä maaseudulla kiristetään mikä on sinänsä hyvä päämäärä. Mutta esim. kaupunkien vedenpuhdistuksen ongelmista ei paljon puhuta.  Tulvien aikaan kun valahtaa jätevedet puhdistamattomina vesistöihin, ei ole mittariukkoja syynäämässä putken päässä paljonko menikään fosforia ja typpeä ym. tavaraa vesistöön.    Juottolalaivatkin  laski pitkään paskansa suoraan mereen, lieneekö sekään käytäntö muuttunut entisestä.   Onhan ne ravinnepäästöt paljon helpompi mitata vaikka salaojakaivoista kuin paljon isommista eristä mutta  mikä on kokonaisvaikutus muutenkin kuin vain teoriassa ?   Joku mökkiläinen oli muuten laittanut kuvaa (taisi olla Ylen  sivuilla) jätevesilaitoksen ylivuotoputken tuoteesta järven rannassa.  Semmosta moskaa mitä siinä valui veteen ei valu pelloilta eikä metsistä varsinkaan koskaan. Joku ”taustoittaja ” saisi olla väläyttelemässä vaikka niitä takapään lakeja noille jätevesien päästäjille.

    Uudet metsäsertit tulevat kohtapuoliin voimaan.   PEFC- sertissä esim. vesistöjen suojavyöhykkeen leveys 2-kertaistuu 10 metriin.   Suojavyöhyke toimisi tutkitusti parhaiten ravinteiden ja kiintoaineiden sidonnassa , jos ennen varsinaista metsäkaistaa jätetään muokkaamaton kaistale heinittymään ja uudistumaan luontaisesti.   Se toimisi paremmin kuin esim. FSC-sertin vaatima leveä suojakaista.   Vesien suojelun kannalta perkaamaton lehtipuukaista rannassa ei ole paras ratkaisu sekään koska puiden lehdet lisää ravinnepäästöjä veteen joka syksy.    Päivitys olisi siis paikallaan,  samoin kuin pitäisi  tehdä päivitys päättäjäportaankin metsätietoihin jo ennen niitä tulevia päätöksiä jotka ei toimi käytännössä kunnolla.

    Monimuotoisuutta pitää lisätä metsiin mm. sekapuuviljelyn avulla.  Esim. ra-koivikko sitoo hiiltäkin niin nopeaa tahtia, että ei mene  100 vuotta (kuten jotkut on kertoneeet)  ennen kuin ed. puusukupolven korjuussa osin poistunut hiili korvautuu.  Jo alle 20 vuodessa/ha  kasvuun kertyy enemmän  co2:a kuin 3 virkamiestä ehtii päästellä taivaalle vuodessa virka-autoilulla ja kaikella muulla matkailulla ja kotitalouspäästöillään ( ennen tai jälkeen koronarajoitusten).

    Gla Gla 15.5.2020, 11:55

    Kerttu: ”Tottahan nuo molemmat edelliset kirjoitukset on. Eivät vaan olleet kovin korkealla ”esityslistoilla” tai käytäväkeskusteluissa.”

    Silti sinun kommenteissasi toistuu käsitteet, kuten ”maalaisliittolaiset impivaara-änkyrät”. Jos ei mene hyvin luonnolla, (tosin pitävää näyttöä suomalaisen metsätalouden osuudesta monimuotoisuuden muutoksiin ei taida olla?) vielä huonommin näyttää menevän sinulla. Sano vain, jos me voidaan jollain tavalla sinua auttaa.

    Tuolla oli kartta Euroopan metsäisyydestä. Sen mukaan Keski-Euroopassa on metsän osuus (maa?)pinta-alasta yleisesti ottaen n. 1/3 ja meillä 2/3. Ursulan kotimaassa se on 1/7. Luontainen tilanne lienee kaikkialla ollut n. 1/1 eli siitä on lähdetty monimuotoisuuteen vaikuttamaan. Voisiko tästä muutkin kuin impivaara-änkyrät päätellä jotain? Varsinkin, kun aluetta kuormittaa polttoaineista johtuvilla päästöillä muun kemikalisoitumisen ja sähkömagneettisen säteilyn aiheuttamisen ohella moninkertaisen tiheyden mukainen määrä ihmisiä.

    Ei, meidät on laitettu kiistelemään siitä, pitäisikö hakkuuaukkoon jättää 10 säästöpuuta vai olisiko 15 oikea määrä. Tai pitäisikö metsiä hoitaa harsimalla niiden kasvu pilalle vai voiko puut hakata kerralla ja uudistaa ala entistä parempaan kasvuun,  jolla tuotetaan ainoata kestävän mallin mukaista raaka-ainetta eli uudistuvaa. Ja pitäisikö noita juttuja avittaa kepillä, jos impivaara-änkyrät ei vapaaehtoisesti taivu metsänsä jo hävittäneiden mielen mukaiseen toimintamalliin.

     

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 15.5.2020, 12:32

    Gla,

    Mulla ei mainittavia ongelmia. Suomen metsien monimuotoisuudella sen sijaan tutkimusten mukaan yhä pahenevia. Ja syykin alkaa olla selvillä, 90% (suojelun ulkopuolella) olevista metsistä, monimuotoisuuden tilanne huononee koko ajan ja niin on ollut jo pitkään. Siinä samassa nipussa on tosin vesiensuojeluongelmat ym. missä metsäatalouden osuus ei taida ihan pienimmästä päästä olla.

    Keski-Euroopan tilanteeseen meidän voi olla hankala vaikuttaa, paitsi välillisesti EU-tasolla. Omiin metsiimme vaikuttaminen voi sittenkin olla helpompaa ja järkevämpi lähestymistapa kokonaisuudessaan. Logiikka, missä muilla on vielä huonommin, ei oikein joka kohtaan sovi.

    Harsinnasta tms. en käsittääkseni maininnut yhtään mitään. Pääosin jaksollisissa talousmetsissäni itse puuhastelen. Silti väitän että monimuotoisuusarvot olen saanut huomioitua käytännössä nollakustannuksin kohtalaiselle ja joissain kohtaa jopa hyvälle tasolle. Väitän, että kyse on aika paljon asenteista ja vastustavan asenteen voi nähdä semihelposti tälläkin impivaara-keskustelupalstalla.

    ♥ Reva-Kerttu

    Gla Gla 15.5.2020, 13:31

    Kun kuitenkin edellytetään toimenpiteitä ihan EU-tasolla (tuore Ursulan esittelemä suojeluvaatimus, jossa on riitävästi tekemistä ilman kotimaisia lisävaatimuksiakin), pitäisi jokin linja tässä suhteessa olla. Luontoarvoja ja luonnon kuormitusta ei voida ajatella kuten Helsingin jätevesien puhdistusta, jossa puhdistetaan tietty määrä kuormittavia aineita / m3 pois ja loput päästetään mereen. Tämähän tarkoittaa sitä, että kun jätevesien määrä kaksinkertaistuu, myös puhdistamattomien vesien eli mereen kohdistuvan kuormituksen määrä kaksinkertaistuu. Sitä ei mikään estä. Aika älytöntä, eikö vain? Se ainoastaan muistetaan kertoa, että laitoksen tehokkuutta on parannettu ja puhdistusaste on saatu (ilman ohijuoksutusten vaikutuksia) nostettua 83 > 84 prosenttiin.

    Kun Ursulan maasta on jo hakattu 7/8 metsistä pois talouskäytön monimuotoisuutta heikentävää vaikutusta rasittamasta, olisi niissä pöydissä, joissa meidän impivaara-änkyröille keppiä suunnitellaan, syytä muuttaa ajattelutapaa, paljon ja nopeasti. Ursula suojelee puolen hehtaarin metsän ja esittelee mahtavia prosentteja, jossa impivaara-änkyrälle nousee pala kurkkuun.

    Jos monimuotoisuutta halutaan parantaa, pitää sille luoda edellytykset. Millä minä esimerkiksi voin kasvattaa juurikääpäkuusikon tilalle koivikon, kun alueella vaeltaa tällä hetkellä ainakin 50-100 elukkaa/1000 ha ja ellei pennut ole jo syntyneet, kohta syntyy. Sitten sorkkaluku onkin jo 1,5-kertainen. Ja kun koivikkoa kaikesta huolimatta yrittää kasvattaa, se päätyy hirvieläinten suuhun ja sen seurauksena ajatetaan ensin metsuri raivaamaan alan puhtaaksi, sitten kaivuri mätästämään sen uudestaan loputkin mustikat tuhoamaan ja sitten metsuri istuttamaan taimet uudestaan. Tämän jälkeen heinittynyttä alaa perataan ja käsitellään glyfosaatilla vuosia, että edes joskus siihen metsän saisi aikaiseksi. Kiertoaika toki pitenee, mikä on joidenkin tarkoitus, vaikkei sitä ehkä ihan oikein siellä kehä III:n sisäpuolen vihertävissä pöydissä ymmärrettykään. Mutta siellä tällaisten menetelmien käyttö on vain osoitus impivaara-änkyröiden ympäristövastaisuudesta, mikä tälläkin palstalla on helposti havaittavissa. Sen joutaa laittamaan kepillä kuriin.

    Ratkaisuna ympäristöongelmaan pöydissänne on lahopuun määrän lisääminen (helppoa täkäläisessä juurikääpätilanteessa!) ja hakkuiden vähentäminen (hiilinielun kasvatus). Molemmat tuhoaa tämän maapallon, vaikka tavoitteenne on päinvastainen.

    Sinä kerrot saaneesi luontoarvot hyvälle mallille, joten miten olet huolehtinut jatkuvuudesta esim. haapojen osalta? Miten olet saanut kasvamaan tulevaisuuden avainyksilöitä talousmetsiisi, kun minulla niistä on 100% syöty lahovaksi pensaaksi? Pienimmät kasvavat puut ovat kuitupuun kokoisia ja niistäkin suuri osa on kaluttu siihen kuntoon, ettei niistä koskaan kasva järeää puuta luontoarvoja ylläpitämään.

    Puuki 15.5.2020, 13:44

    Varmaan suurin osa tämän palstan keskustelijoistakin osaa hoitaa ja on hoitanutkin monimuotoisuusasiat ihan hyvin.   Itsellänikin kelpaisi metsät suoraan ~ FSC- sertin mukaiseen suojelutasoon .   (Tosin aukkohakkuut on paljon pienempialaisia kuin FSC-metsissä muualla esim. Venäjällä.)      Noiden isojen rahastojen omistamista metsistä en olisi niinkään varma.

    Miksi luonnonsuojeluyhdistykset,  GP yms parhaitentietäjät ei-änkyrät  ei hankkisi omia metsiä kuten Linkolakin teki ; ei vain puhunut ja ollut suojelemassa toisten metsäomaisuutta vaan teki jotain itse.   Vapolla esim. on ollut paljon myynnissä edullisia monienmahdollisuuksien metsäpalstoja jo pitkään.     Jokainen osaa moittia toisten tekemisiä ja helposti, ihan vaikka ilman mitään koulutusta , ei siihen tarvita välttämättä mitään tutkintoa – pelkkä tavan typeryys riittää jos ei osaa pysyä asiallisella linjallakaan;  no sen estoon ei sitten auta mikään koulutuskaan ellei ole mitään muuta sivistystä ehtinyt kertyä.

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 8,266)
1 2 3 … 36 37 38 … 825 826 827