Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • This topic has 8,266 vastausta, 112 voices, and was last updated 3 days, ago by Kurki.
Viewing 10 replies - 4,661 through 4,670 (of 8,266 total)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Tagged: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    En osaa sanoa onko täällä ekologeja, mutta muutama nimimerkki antaa ymmärtää ymmärtävänsä luontoasioista jotain. Metsänhoito perustuu kyllä metsäekologiaan, mutta populaatioekologia on enemmän biologien heiniä.

    Pitääkö monimuotoisuuden olla kaikkialla samanlaista? Vastaisin että ei eikä pystykään olemaan, koska ympäristö on erilainen. Tästä seuraa myös se että Suomen lajistoa voidaan suojella vain Suomessa. Jos sitten lajit ovat laajemmalla alueella esiintyviä, ne eivät ole vain meidän vastuullamme. Meillä on erityisvastuu esimerkiksi saimaannorpasta ja osittaisvastuu metsäpeurasta. Muitakin ötököitä varmaan löytyy samasta kategoriasta.

    Meidän verrattain hiljattain kehittynyt luontomme ei ole varmaan välittömässä romahdusvaarassa, vaikka joitakin lajeja häviää. Oletettavasti muut lajit korvaavat tiettyyn mittaan saakka nuo puutteet, riippuen mm. siitä oliko tuo hävinnyt laji avainlajin asemassa ravintoverkossa. Mitenkään väheksyen lajien häviämiseen ei kuitenkaan pitäisi suhtautua, kun emme tiedä niiden jokaisen merkitystä tarkasti.

    Perassic Park

    Hieraisin savolaisia silmiäni kuluneella viikolla….

    Oliko ensi keväänä tulevaympäristöministeriöltä  ehdotus -600 000ha lisää suojelualueita, joista 500T metsähallituksen maille ja 100T yksityisille?

    Sen verran Metsähallituksen talouskäytössä olevissa metsissä (taimikoissa) olen kävellä pompotellut, että mistä ihmeestä meinaavat 500 000ha vanhaa metsää löytää? Yleensä varttuneet metsät alkavat aina vasta sieltä missä rajalinja kulkee. Missä MH:lla vanhaa metsää on vahingossa pystyssä, se on pystyssä jo jonkin suojelun takia.

    -kai tMH:n nopeakiertokasvatuskin suurelta osin on sen vuoksi, ettei enää kunnon tukkimetsää vain löydy kaadettavaksi.

    Jotenkin tuntuu ajallisesti sopivan liian hyvin alkuperäisen uuden luonnonsuojelulaki -yrityksen henki metsänomistajien korvauksetta jättämisellä ja tällä 100 000ha uudella lisäsuojelulla.

    Ei tarvitse kaksinen Hercule Poirot olla nähdäkseen tässä epäilyttävää asiayhteyttä…

    Onko tällainen uusi ympäristöministeriön toimintastrategia?

     

     

    A.Jalkanen

    Eiköhän tuo uusvanha 100000 hehtaaria liity ihan näihin olemassaoleviin suunnitelmiin biodiversiteettistrategian yms. toteutukseen kuten ennallistaminenkin. Mikäänhän ei toteudu jos rahoitus ei toteudu mutta esityksiä voi toki tehdä.

    puutuomas

    Metsäluonnostammehan saisimme ihmisavusteisesti huomattavasti monimuotoisemman, istuttamalla ulkomailta tuotuja puulajeja kuten douglaskuusia, mammuttipetäjiä ja onhan niitä muitakin hienoja puita vaikka kuinka paljon jotka menestyisivät kenties myös Suomen maaperällä. Säästöpuiden vaihtoehtona voisi olla että istuttaisi sopivaa erikoispuulajia aidattuna opastetaululla vähintään aarin alalle/ha, tietenkin kemeran täydellä rahoituksella. Mutta puihin räikeästi kohdistuva rasismi, on estämässä tätä  monimuotoisuus kehitystä.

    Rane

    ”ei taida olla keskutelijoina yhtäkään populaatio egologiaan perehtynyttä tai opiskellutta,”

    Gruppasta todennäköisesti löytyy vaan kun ovat liian vaatimattomia tuomaan tietämystään esille.

    Gla

    AJ: ”Meidän verrattain hiljattain kehittynyt luontomme ei ole varmaan välittömässä romahdusvaarassa…”

    Tuskin. Keski-Euroopassakaan ei mitään romahdusta ole tapahtunut, vaikka siellä on jo satoja vuosia sitten luonto hävitetty paljon tehokkaammin kuin meillä. Väestöntiheyskin on 10…25-kertainen täkäläiseen verrattuna.

    ”Jos sitten lajit ovat laajemmalla alueella esiintyviä, ne eivät ole vain meidän vastuullamme.”

    Hämmästyttävästi muuttolinnut vuodesta toiseen tänne löytävät, kun miettii niiden vaarallista etelänreissua.

    Vastuusta puhuttaessa on ehkä väärin puhua lajeista, kun pitäisi puhua elinympäristöistä. Harvoin laji vaatii suoraa suojelua esim. metsästykseltä. Jos elinympäristö on kunnossa, laji pitää itsestään huolen tai sitten ei.

    Suojelutavoitteiden kasvun myötä olisi aika nostaa keskusteluun vanhojen metsien rinnalle avohakkuualat. Niistä saisi reheville maille halpoja hehtaareja, jotka saisivat kehittyä luontaisesti. Kiire suojelulla ei ole, vain eu-päättäjillä ja ulkomaisella teollisuudella on kiire.

    Tolopainen

    Eikö suojelua tehdä sadoiksi vuosiksi. Vanhat metsät ovat huono kohde, ne kuitenkin joudutaan hakkuuttamaan lähivuosina, kun lahovat ja kuolevat pystyyn. Suojeluun pitää laittaa aukkoja ja antaa niiden metsittyä, niin tulee alkuperäistä metsäbiodiversiteettiä.

     

    Puuki

    600 000 ha on iso alue .  Yhtenä alueena se olisi n. 77,5 x 77,5  km neliö lisä suojelualuetta.    30 % pinta-alasta suojeluun taisi olla jokin päämäärä tiettyyn vuoteen mennessä.   Se tietäisi metsissäkin vielä paljon suuremman alueen museointia.   Ehkä 30-60 m rantojen suojelualueisiin ja min. 10% päätehakkuiden puista säästöpuiksi sisältyy niihin suunnitelmiin.

    PS Metsokohteen suojelualueen puun kasvu oli kokenut yllättävän piristymisen. Kun maastoinventoinnin mukaan 5 viime  vuoden keskikasvu oli ollut 8 mottia/ha/v (pääosin vanhassa kuusikossa) sopimuksen teon jälkeen.     Ihmettelinkin miten metsokorvaukseen oli saatu niin pieni puuston määrä arvottua alunperin, kun ms:ssakin puuta piti olla aika paljon enemmän pystyssä kuin korvausopimukseen oli saatu ynnättyä.

    Vanhat suojelukohteet lahoavat mutta ei niitä hakata. Lahopuu lisääntyy. Ja samalla melko tod. näk. kirjanpainajatuhot lähimetsissä.

    Gla

    Puutuomaksen kommentti vieraslajeilla monimuotoisuuden lisäämisestä ei nyt osu maaliin. Ongelmana ei ole puulajien määrä, vaan mahdollisimman luontaisessa tilassa elävän luonnon määrä. Luonnossa eliölajien määrä on käsittämättömän suuri, muutama uusi puulaji ei siinä tunnu missään.

    Puuki

    Vieraiden puulajien viljely talousmetsissä on nykyisin kiellettyä sertimääräyksillä.

    Kotoperäiset lajit vain kelpaa. Sama eläinlajistossa pitäisi olla voimassa ; ei saksanhirviä Suomen luontoon.   Kotoperäisiä pieniä hirvieläimiä on metsäpeura ja metsäkauris (on ollut täällä jo 1500-luvulla luontaisena ja välillä hävinnyt, kävellyt Ruottista P-Suomeen ja siirretty E-Suomeen etelästä ) , ei vhp eikä isokauris.

Viewing 10 replies - 4,661 through 4,670 (of 8,266 total)