› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Viewing 10 replies - 471 through 480 (of 8,266 total)
1 2 3 … 47 48 49 … 825 826 827

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020 at 22:35

    Tagged: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Creator
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 26.6.2020 at 07:00

    Joku nuori toimittaja sanoi Sanna Ukkolan koronaliven viimeisessä lähetyksessä että julkinen kritiikki on auttanut meitä tekemään parempia päätöksiä. Kyllä se todennäköisesti pitää paikkansa myös metsäalalla. Konsensus ei ole hyvä vaan keskustelu jossa päättäjiä haastetaan perustelemaan päätökset. Jos perusteet ovat vielä hatarat, mutta päätöksiä pitää silti tehdä, sekin on hyvä tietää. Vrt. pääministerin hermostuminen Petteri Orpolöe joka tivasi että tukahdutetaanko koronaa vai estetäänkö. Kysymyshän on vähän absurdi – jos Orpo olisi tehnyt kotiläksyt niin tietäisi että kun tarpeeksi estetään niin tauti lopulta tukahtuu kuten nyt on meillä käymässä. (Uusi aalto voi silti tulla kuten Ruotsissa ja USAssa näyttää tapahtuvan.)

    Gla 26.6.2020 at 07:14

    AJ: ”julkinen kritiikki on auttanut meitä tekemään parempia päätöksiä. Kyllä se todennäköisesti pitää paikkansa myös metsäalalla. Konsensus ei ole hyvä vaan keskustelu jossa päättäjiä haastetaan perustelemaan päätökset.

    …

    Jos perusteet ovat vielä hatarat, mutta päätöksiä pitää silti tehdä, sekin on hyvä tietää.”

    Tuo on aika vaikea asia yleistettäväksi.

    Jostain syystä vaikuttaa siltä, että julkinen kritiikki on aika yksipuolista metsän osalta ja se luo edellytykset sille, että hataria perusteita ei mielipiteen muodostamisessa tunnisteta riittävän hyvin. Lisäksi päätöksen paremmuus riippuu sekin kovin monesta seikasta. Suomessa on suuri joukko ihmisiä, joiden mielestä esim. avohakkuukielto olisi hyvä päätös riippumatta siitä, koetaanko perusteet hatariksi vai ei. Varmasti monien mielestä vahvat perusteet tällaiselle päätökselle on olemassa.

    WWF:n ympäristöasiantuntijana toimiva Annukka Valkeapää tehdessään tutkimusta Helsingin yliopistossa ei esimerkiksi millään tavalla pohtinut sitä, perustuuko ihmisten mielipide asioista tietoon vai kuun asentoon. Tämä siitä huolimatta, että tuloksissa oleva ristiriitaisuus kissan kokoisilla kirjaimilla suorastaan kirkui tästä. Ei, sen sijaan hän lähetti valtakunnallisesti medialle tiedotteen sopivaksi katsomistaan tuloksista, jotka sellaisenaan myös laajalti uutisoitiin. Tämä osaltaan muokkasi kansalaisten mielipiteitä ja jota osaltaan käytetään hyväksi tiettyjen intressiryhmien toiminnassa. Venäläiselle informaatiosodalle me osataan naureskella (tosin me ei tiedetä Putinin naureskelun määrää), mutta kotimaista ei edes tunnisteta.

    Vastavoimaa tällaiseen ei tähän saakka juurikaan ole julkisuudessa metsäalalla ollut. Linkitettyyn juttuun YLE ei hankkinut muualta näkemystä, mikä olisi ollut hyvän journalistisen tavan mukaista. Toivottavasti tuore tiedotuskampanja saa korjattua tätä asiaa.

     

    A.Jalkanen 26.6.2020 at 07:23

    Metsälehdessä oli hyvä mielipidekirjoitus asiasta. Somessa pitää olla ja edunvalvontaa parantaa. Yksi ongelma on tieteellisen tiedon luonne: koskaan ei tule valmista ja aina jää tilaa jossitteluun. Esimerkki: lupiinia pidetään nyt niin haitallisena että siitä pyritään eroon mutta valkohäntäpeurasta ei.

    Gla 26.6.2020 at 07:31

    Lupiini ja vhp-esimerkki kuvaa erinomaisella tavalla sitä, miten tietoa käytetään tai ollaan käyttämättä sopiviin intresseihin. Mikä saa luontojärjestöt passiivisiksi vhp:n kohdalla, mutta aktiivisiksi lupiinin kohdalla ja mikä saa metsästyksen edunvalvonnan aktiiviseksi vhp:n kannan kasvatuksen kohdalla.

    Kuten Sipilä ministerikauden alussa (vai oliko vielä oppositiossa) totesi, tietoa on. Nyt on tekojen aika. Monien mielestä on silti mukavampi tuottaa lisää tietoa.

     

    Tolopainen 26.6.2020 at 07:44

    Mikään ei vähennä metsien monimuotoisuutta enemmän kuin hirvet, nehän käytännössä estää haavikoiden syntymisen. Mikä on tietenkin hyvä asia, ilman hirviä raivaukset olisivat valtava urakka ja metsät aivan toisenlaisia kuin nykyisin.

    A.Jalkanen 26.6.2020 at 07:53

    Varmaan Jätkä sinäkin ymmärrät että jos humuskerros ohenee, ja alla on pelkkiä kivennäisiä, puiden kasvu kärsii. Maan hiilivarastokin pienenee. Kyllä energiapuuta voi kerätä ja hakkuita tehdä mutta kohtuudella. Parantavathan erityisesti avohakkuut ja maanmuokkaukset ravinnekiertoa.

    Tolopainen 26.6.2020 at 07:53

    Rakit haukkuu ja karavaani kulkee. Kaadan maahan joka ainoan pystyyn kuolleen puun, joka metsissäni raivuulla eteen sattuu. Saa jotkut muut hoitaa noita lahopuita metsissään.

    MaalaisSeppo 26.6.2020 at 08:08

    Risuparta (meinasin kirjoittaa Risuparka) ja Jovain edustavat mielipiteitä, joita eivät pysty kunnolla perustelemaan. Sopivat kuitenkin metsäajatusten monimuotoisuuden kirjoon.

    Toista ovat mielipiteet, joissa keskitytään muiden mollaamiseen. Tuskin edistävät metsäalaa tai muutakaan pätkääkään.

    Jätkä 26.6.2020 at 08:23

    Anneli. ”Varmaan Jätkä sinäkin ymmärrät että jos humuskerros ohenee, ja alla on pelkkiä kivennäisiä, puiden kasvu kärsii. Maan hiilivarastokin pienenee. Kyllä energiapuuta voi kerätä ja hakkuita tehdä mutta kohtuudella. ”

    Mitenkähän tuo pitäisi ”ymmärtää”?

    Joten kuten olen ollut käsittävinäni tuon kierron. Pökkelöpuita olen kyllä värkkäillyt niin koivuista kuin haavoistakin. Keloja on tullut tehtyä ja säästeltyä. karuimmilla pohjilla hakkuutähteet olisivat erinomaisia metsän puuston kannalta, ja lahopuuta niistäkin tulisi. Ehkä toisin paikoin kannattaisi tehdä pitkiä kantoja – varsinkin, jos tyvessä on jotain epäilyttävää vikaa.

    Humuskerros kehittyy ehkä pahaiten, kun puusto on Tapion kasvatusmallien mukainen, jolloin myös kenttäkerros tuottaa kariketta runsain mitoin – Jopa paljon paremmin ja laadukkaampaa kuin kuusen neulaset.

    Petkeles 26.6.2020 at 08:27

    Mutta voisiko tästä uutisesta jäädä pieni epäilyksen siemen kytemään mieleen? Voisiko olla että suomalaisellakin metsäalalla on vielä huimasti  petrattavaa ympäristönsuojelussa riippumatta siitä mitä muualla tehdään?

Viewing 10 replies - 471 through 480 (of 8,266 total)
1 2 3 … 47 48 49 … 825 826 827