Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 8,216 vastausta, 112 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 8,216)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • jees h-valta

    ”Tapion taneli” täällä taas satuilee omiaan. Minä en ole kajonnut yhteenkään tuulenkaatoon eikä alalta kerätty edes risuja tässä isommassa hakkuussa uuden metsätien teon molemmin puolin. Sieltä löytyi polttoon Metsä-Groupin jälkeisiä riittävästi. Ei tarvinnut risuihin kajota. Juuri joku ilta taapäin taas löysin yhden ojan varresta unohtuneen koivukuitukasan. Aika järeän sorttistakin. Mutta on itellekkin niin hankalan kulun takana etten viitsi enää vaivautua. Juuri par viikkoa sitten ”ongein” ojasta toistakymmentä kuusikuitua uuden tien pientareelle kuivamaan. Ovat olleet märkäsäilytyksessä. Kuin eilen kaadettuja. Mutta kuivatelkoon nyt kun en kesällä polttopuuhommiin kajoa. Tuollaisessa turvemaan hakkuussa ei kyllä humuksen kertymistä enää tarvita. Suomuuntuma pitää huolen kasvukunnosta. Mutta tuhkat pitää laahata männyntaimien juureen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lahopuu-ko se nyt on monimuotoisuuden mitta?

    Tuota kommentoin, en ymmärrystäsi Jätkä. Se on todettu hyväksi.

    Aina on parannettavaa, mutta kyllä ns. Tapion viralliset ohjeet ovat jo hyvää tasoa, ja jos ne vielä saisi jalkautumaan käytäntöön, niin aina parempi. Metsämme ovat niin intensiivisessä käytössä, että suojelualueiden verkoston lisäksi tarvitaan talousmetsien luonnonhoitoa ml. lahopuuston vaaliminen. Maaperän tilalla on metsänomistajalle taloudellista merkitystä puuston hyvän kasvukunnon takaajana.

    Mardy

    Tämänkaltaisen alla lainatun Tolopaisen asenteen ja toiminnan johdosta juuri mennään sitä kohti, että lainsäädännöllä, määräyksillä ja valvonnalla vapaaehtoisuuden sijaan aletaan asiaa hoitaa. Se on nähty monella muullakin alueella yhteiskunnassa. Siten toivottavasti asenne ei ole kovin yleinen metsäomistajien ja metsäammattilaisten keskuudessa.

    Tolopainen: ”Rakit haukkuu ja karavaani kulkee. Kaadan maahan joka ainoan pystyyn kuolleen puun, joka metsissäni raivuulla eteen sattuu. Saa jotkut muut hoitaa noita lahopuita metsissään.”

    Gla Gla

    Petkeles: ”Mutta voisiko tästä uutisesta jäädä pieni epäilyksen siemen kytemään mieleen? Voisiko olla että suomalaisellakin metsäalalla on vielä huimasti  petrattavaa ympäristönsuojelussa riippumatta siitä mitä muualla tehdään?”

    Vastaus molempiin kyllä, mutta ei yksiselitteisesti.

    Epäilyksen siemen jää aina kytemään mieleen, kun asioita ei perustella. Minulle tuosta jäi epäilys, että mielipiteitä ohjaa tarkoitushakuiset otsikkotason jutut, jolloin syntyy mielikuvia faktaperusteisista asioista ilman faktoja. Ylen juttu ei tarjonnut mitään faktaa asian tueksi.  Ei edes sitä, mihin esitetyt asiat perustuivat. Tällainen luulee, että tietää-tilanne on erittäin vaarallinen. Muistuttaa 19-vuotiaan bemarikuskin ajotapaa.

    Kun googlettaa jutun kirjoittaneen toimittajan nimen, selviää nopeasti hänen tapansa uutisoida asioista. Se ei vähennä epäilyksen siementä.

    Metsäalalla on runsaasti petrattavaa, mutta edellytyksiä siihen täytyy parantaa. Avaimet on metsäalan toimijoiden ulottumattomissa, vaikka valta onkin Jarilla ja Kristalla ja molempien vastuulla on nämä asiat.

     

     

    Puuki

    Ruotsin ja Suomen tilanteet ei ole vertailukelpoisia kasvamaan jäävien puiden määrien suhteen koska Suomessa jää kok.vuosikasvusta joka vuosi korjaamatta yli 2 x enemmän kuin Ruotsissa.  Se on varmaan unohtunut .   Paikallisesti tilanne talousmetsissä on erilainen, kun (lähinnä E-Suomen hakkuissa) jää liian vähän lahopuuta/ha tähteelle, sitä särkyy korjuussa ja sekapuustoisuuttakin pitäisi lisätä.  Lahopuuta on tulevaisuudessa tulossa lisää mm. kun eurokantojen teko lisääntyy ja ne jo jätetyt alkaa tuottaa lahopuuta.  Esim. myös  sahojen metsänkorjuu-urakoitsijoita on alettu kouluttaa luonnonhoidon huomioonottamiseen entistä paremmin.

    Petkeles Petkeles

    Ylen juttu ei tarjonnut mitään faktaa asian tueksi.  Ei edes sitä, mihin esitetyt asiat perustuivat.

    Tä? Minä löysin jutusta linkin yhteen tieteelliseen julkaisuun, yhteen selvitykseen sekä useita Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kommentteja.

    Gla Gla

    No hyvä. Aloitetaan nyt vaikka siitä, että mihin Visakallon kysymät luvut perustuivat. Sen jälkeen jatketaan siitä, miten luontoarvot määriteltiin, jonka tuloksena Suomi otsikossa julistettiin huonoksi.

    Minun kielitaito ei tutkimuksen ymmärtämiseen riitä, mutta onneksi sinä voit auttaa.

    Petkeles Petkeles

    Ei kiitos, mulle riittää että itse ymmärrän.

    Gla Gla

    Taas jää epäilys, eikä edes ihan pieni, että mielipidettäsi ohjaa vain Ylen artikkelissa kerrotut asiat. Keskustelupalstalla tuskin muuten kieltäydytään perustelemasta asiaa.

    Voitko vastata rehellisesti yhteen kysymykseen: Oletko lukenut tausta-aineiston ajatuksella?

    Tai antaa olla, ei minulle tarvitse vastata. Ole kuitenkin rehellinen itsellesi.

    Petkeles Petkeles

    Aika eeppistä tekstiä 🙄 En osaa olla pahoillani tuon artikkelin puolesta kun mielestäni siinä avataan kiitettävän hyvin asiaa.

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 8,216)