› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,321 - 5,330 (kaikkiaan 9,808)
1 2 3 … 532 533 534 … 979 980 981

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 8.2.2023, 12:01

    ”Kuka takaa, että jalostuksella ei ole luotu perimältään hyväkasvuisia ja tekniseltä laadultaan hyviä puita, mutta menetetty samalla vastustuskykyä tuhoja, esim kirjanpainaja, kohtaan.”

    Tästähän hetki sitten keskusteltiin. Olit sitä mieltä, että jalostushyödyn vastapainoksi menetetään joitain hyödyllisiä ominaisuuksia. Mutta koska tällaista tietoa ei ole, tilanne on 50/50. Siksi on väärin pitää esillä vain riskejä.

    Ei kukaan takaa sitäkään, että luontainen materiaali olisi hyvää tuhoja vastaan. Luonnossahan kirjanpainajan tuhoama kuusikko ei ole ongelma, vaan osa normaalia sukkessiota, jossa kuusivaltainen metsä uudistuu pioneerilajeilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.2.2023, 12:46

    Tässä vähän näkökulmia monimuotokeskusteluun. Kommentoin fb:ssä. Kannattaa lukea myös toinen blogi aiheesta Metsäviestintä: kirjoittaja teki kantelun Julkisen Sanan Neuvostoon dokumentista Suomalainen ikimetsä.

    https://homotiaisenlaulu.wordpress.com/2023/02/07/metsa-se-on-koko-elama/?

    Hieno kirjoitus, voisi olla omasta kynästäni. Jokunen kommentti.

    1. Kyllä harvennushakkuidenkin toteutuksella on vaikutusta monimuotoisuuteen: niitä tehdään isommalla pinta-alallakin kuin päätehakkuita.

    2. Meidän pitää ensisijaisesti huolehtia meidän metsien kestävästä käytöstä. On nähtävissä kehitys jossa meillä metsätalouden käytettävissä oleva pinta-ala koko ajan pienenee suojelualueiden perustamisen ja sähkölinjojen rakentamisen vuoksi. Siksi hakkuiden lisääminen ei näytä mahdolliselta – ehkä jopa nykytason säilyttäminen tulee olemaan haasteellista. Ilman muuta kannattaa panostaa monille lajeille tärkeisiin pienialaisiin suojelukohteisiin, mutta myös suurilla muutaman tuhannen hehtaarin suojelualueilla on oma roolinsa suojeluverkostossa.

    3. Hakkuiden siirtyminen muihin maihin ei välttämättä ole huono asia globaalin kestävyyden kannalta. On täysin mahdollista, että hakkuita tehtäisiinkin enemmän pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Pohjoismaiden ulkopuolella. Kyllä metsätiet, metsäkoneet ja taimitarhat on mahdollista rakentaa ja hankkia noihinkin maihin. Metsäsertifikaattejakin on käytössä.

    Gla Gla 8.2.2023, 13:24

    Jos istutan hehtaarin aukon taimitarhan taimilla, miten alueen geneettinen monimuotoisuus heikkenee? Viereinen kuvio on istutettu 20 vuotta sitten ja on todennäköisesti eri perimää kuin nyt istutettava. Lisäksi muut kuviot seudulla on eri perimää, joten monimuotoisuus kasvaa. Aivan kuten jos savolainen menee naimisiin helsinkiläisen kanssa. Kaksi savolaista olisikin jo huonompi juttu.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.2.2023, 13:56

    Juu. Voisi ajatella niinkin päin, että pitkällä aikavälillä siitepölyjen sekoittuminen parantaa myös villin jalostamattoman luontaisesti uudistettavan puuston kasvua.

    Nostokoukku 8.2.2023, 14:01

    Savolaisista olen samaa mieltä. Enkä epäile, etteikö jalostuksella ole hyötyjä saavutettu. Esitin vain kysymyksen pohdittavaksi. Mutta taimitarhalta samaa alkuperää olevien taimien vaikutus geneettiseen monimuotoisuuteen konkretisoituu vasta sitten kun ne saavat siemeniä ja lisääntyvät ”villien” mäntyjen kanssa muodostaen uusia taimikoita. Onhan tutkittu esim. ruskotäpläperhosen vikuuttamia koivikoita. Tietyt alkuperät, erityisesti nopeakasvuiset, ovat perhosen suosiossa. Koivun puuainesta vahingoittavan tuholaisen torjunta on vaikeaa, mutta Luken sivuilta lukaisin, että jalostuksella voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa tuhoja pienentävästi. Eikö jalostuksessa ole siten mahdollista, että käy toisinkin päin? Jonkun tavoitellun ominaisuuden kustannuksella menetetään jotain. Luonto on kuitenkin vielä jalostunut metsäpuitakin hieman kauemmin kuin ihminen.

    Gla Gla 8.2.2023, 14:49

    Monimuotoisuus lisääntyy siitä päivästä alkaen, kun taimet on istutettu. Jos alueelle tulee hyönteistuho, joku kuvio kenties säilyy, kun muut tuhoutuu. Toki monimuotoisuus leviää kuviolta muualle vasta, kun uudet taimet alkavat pölyttää.

    Jalostuksessa on mahdollista, että huonojakin ominaisuuksia jää puihin. Minä tartuin tähän jo viimeksi siksi, että todennäköisyys on 50, mutta keskusteluissa kommenttien osuus  epäily jalostettujen taimien perintötekijöiden suppeudesta ja tautiherkkyydestä on 99%. Se kuvastaa kummallista asennetta.

    Luonnossa metsätuho ei ole huono asia, kuten talousmetsässä. Joillain lajeilla suurta kuolleisuutta kompensoidaan tehokkaalla lisääntymisellä, joten mikään oletusarvo ei voi olla, että luonnon jalostamat taimet olisivat talousmetsässä parempia kuin jalostetut. Jotka nekin ovat luonnosta, vain sopivasti valikoituja. Ei mitään Frankenstainin koeputkilapsia.

    Nostokoukku 8.2.2023, 15:10

    Vedonlyönnissä 50% todennäköisyys antaa aika huonon voittajakertoimen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.2.2023, 15:46

    ”Taimimateriaalin alkuperä vaikuttaa merkittävästi männyn kestävyyteen, joten uudistamisessa käytettävää siementä tai taimia ei saisi siirtää etelästä pohjoiseen yli 100 km matkaa eikä alavilta mailta peräisin olevaa alkuperää tulisi käyttää korkeilla mailla.”

    En tiedä onko tämä versosurma-alttius huomioitu männyllä Pohjois-Suomen siemen- ja taimituotannossa.

    https://metsainfo.luke.fi/fi/cms/opas/tuhonaiheuttajaluettelo/versosurma-2

    Tomperi 8.2.2023, 18:31

    Tuhottiinko Punkaharjulla geenimuunneltu koivikko?

    Gla Gla 9.2.2023, 05:09

    ”Vedonlyönnissä 50% todennäköisyys antaa aika huonon voittajakertoimen.”

    Nyt ei ole kyse vedonlyönnistä, vaan suhtautumistavasta jalostettuihin taimiin. Mikä saa yleensä ihmiset epäilemään, että ne olisivat jollain tavalla luontaisia herkempiä tuhoille.

    Miksi sinulle tuli mieleen arvella tätä, mutta ei niiden olevan luontaiseen verrattuna tuhonkestävyydeltään parempaa tavaraa? Joki oletusarvo liittyy jalostuksen käsitteeseen, että niissä riski on suuri, mutta perustuuko tuo johonkin näyttöön vai onko se vaan peruspessimistin ajattelua.

Esillä 10 vastausta, 5,321 - 5,330 (kaikkiaan 9,808)
1 2 3 … 532 533 534 … 979 980 981