› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 8,216 vastausta, 112 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 5,311 - 5,320 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 531 532 533 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 8.2.2023, 08:32

    Husse on lähes täysin oikeassa. Minulla todellakin oli tilanne, ettei tilallani ollut pystyssä olleita kuivasia. En silloin tullut ajatelleeksi, että myös pitkällään olevat eri ikäiset puut lasketaan lahopuiksi. Olen tämän jo pari kertaa selvittänyt, mutta Hussella on sen verran hitaat piuhat, että asiaa pitää edelleen kerrata. Senkin olen kertonut jo useasti, että kirjoitan vain tällä yhdellä nimimerkillä, -toisin kuin nämä palstan keventäjät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.2.2023, 08:54

    On Tomperi tutkittu, ei ole geneettinen monimuotoisuus vähentynyt, kts. tutkimukset: Outi Savolainen/Muona. Veikko Koski aikoinaan sanoi, että ei genetiikka kovin helposti tuulipölytteisillä metsäpuilla heikkene, ellei tehdä liikaa jatkuvapeitteistä mallia. Puut ovat vieläkin puolivillejä kasveja eivätkä viljelykasveja.

    Jesse kiteytti toisaalla metsänomistajan mielenmaiseman:

    ”Nyt pitää vielä hiukan aikaistaa seuraavia ettei pääse se yksikään pesiytymään haapametsään. Pysyköön siellä autiopirtissä jossa se tähänkin asti on majaillut. Tarvi tupata uusille alueille lisääntymään.”

    Agatha Christie: Eikä yksikään pelastunut. (And Then There Were None, 1939) on Agatha Christien kirjoittama salapoliisikirjallisuuden klassikkoteos.

    Lahopuuta voisi miettiä siltäkin kannalta, että monimuotoinen lahopuulla elävä eliöstö lisää metsäekosysteemin sopeutumiskykyä ilmastonmuutosta ja metsätuhoja vastaan. Pystyssä ja pötköllään olevasta järeästä eri puulajien runkolahopuusta ja palaneesta puusta on pula, ei kannoista.

    Tomperi 8.2.2023, 09:04

    Löysin omasta metsästä kuusen oksamallin joka oli paikoin yleinen, nykyään sitä näkee joissakin puistoissa tai siellä täällä muttei viljelymetsissä. Syntyykö viljelyaineistosta pilari- tai käärmekuuseja ja millä todennäköisyydellä? Tapion kuusista puhumattakaan.

    Muutokset näkyvät jos näkyvät, myönnän kyllä, useammansukupolven jälkeen mutt kauhiast ihmettelen elleivät  eivät näkyisi. Näkyväthän ne perunassakin.

    Naudassa lähes samanlaiseen ulkomuotoon päästiin takaisinpäin jalostamalla, lähes, ulkomuodoltaan.

     

    Varmaan osaat vastata siihen mitäsiinä tutkimuksessa tarkoitettiin ja miten tehtiin?  Jälleen yksi syy käydä Helsingissä.

    Nostokoukku 8.2.2023, 09:43

    Jos istutan aukkoon vaikkapa 10 000 jalostetusta siemenestä kasvatettua vaikea. Niistä kasvaa alueelle metsä, joka on perimältään samaa. Kuinka tuulipölytys lisää näiden puiden geneettistä monimuotoisuutta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.2.2023, 09:48

    Taimien kasvatuksessa käytetty jalostettu siemen tulee aina siemenviljelmältä. Tuulipölytys lisäsi siemenviljelmän geneettistä monimuotoisuutta. Samaa perimää ei ole kahdella yksilöllä, paitsi on lähes sama, jos ne ovat kloonattuja (ihmisillä kaksoset). Itse asiassa hyvä täsmennys Nostokoukku: siemenviljelmä on perustettu käyttäen pluspuista kerättyjä klooneja eli vartteita. Mutta tärkeintä on että siemenistä kasvatetut taimet eivät siis ole klooneja.

    Tomperi 8.2.2023, 10:01

    Sepä se just, samaa perimää ei ole kahdella yksilöllä ja juuri tuon tuulipölyttyisyyden takia se siemenistä tutkiminen onkin vaikeasti luotettavaa…  Miten geneettisiltä ominaisuuksiltaan poikkeakaan Suomen vanhin kuusi tai joku puu joka nosetataan lammenpohjasta, vaikka olisi 500 tai 1500 vuotta vanha.

    Sitä tarkoitin muutoksella onko noista mitattu?  muutoin minkätahansa muutoksen havaitseminen en yhdessä eikä kahdessa vuosisadassa näy siemenissä… onhan tuo ulkoasu aika tavalla jo nyt muuttunut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.2.2023, 10:06

    Monimuotoisuutta voidaan verrata jotenkin niin että otetaan näytteet metsässä kasvavista puista, siemenviljelmän puista ja taimitarhan taimista kasvaneista puista. Tehdään geeneistä kartta PCR-menetelmällä, jota en sen tarkemmin tunne. Näin toimien voidaan kuitenkin saada monimuotoisuudelle vertailumittari. Lisäksi voitaisiin tutkia mistä päin maailmaa puun alkuperä on kotoisin, jos on vertailuaineistoa sieltä. Esimerkiksi voitaisiin tutkia mitkä Raivolan lehtikuusikon tai Punkaharjun puulajipuiston lehtikuuset ovat alkuperältään sukua Venäjän Arkangelin puille.

    Jean S 8.2.2023, 10:11

    Sanoiko joku, että monimuotoisuuden kannalta oli tärkeää, että hehtaarilla oli 30 lahopäätä? Osa saa tietysti olla myös makuuasennossa?

    😀

     

    Nostokoukku 8.2.2023, 10:40

    Olen tietoinen siemenviljelmien toiminnasta, olen aikoinaan ollut niitä jonkun verran hoitamassakin. Jalostuksella kajotaan kuitenkin perimään. Muutenhan jalostushyötyä ei saataisi aikaan. Toistaiseksi on pyritty lisäämään kasvua. Kuka takaa, että jalostuksella ei ole luotu perimältään hyväkasvuisia ja tekniseltä laadultaan hyviä puita, mutta menetetty samalla vastustuskykyä tuhoja, esim kirjanpainaja, kohtaan.

    Puuki 8.2.2023, 10:44

    Kuusen taimista on jalostettu myös esim, juurikäävälle vastustuskykyisempiä puita  (Ruotsissa).   Kaipa sitä jalostusta voidaan soveltaa kirjanpainajan suhteenkin  jonkin verran.

Esillä 10 vastausta, 5,311 - 5,320 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 531 532 533 … 820 821 822