› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 8,216 vastausta, 112 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 55 56 57 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 10.7.2020, 15:17

    Se, että Perko sanoo kanadalaisen tutkijan sanoneen jotain, ei vielä aiheuta kovin suuria mullistuksia minun käsityksessäni luonnon toiminnasta. Kuten ei sekään, että suomalainen tutkija sanoo jk-metsätalouden olevan liki kaikilta osin parempi kuin jaksollinen.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.7.2020, 15:24

    Puuki kuvasi hyvin miten monimuotoisuutta voi kehitellä taimikkoon. Taimikonhoidossa tarvitsee havutaimikosta poistaa etukasvuiset lehtipuut, paitsi sieltä, missä havuja ei ole. Ryhmiin jättämisen etu liittyi kai siihen, että pintakasvillisuus kehittyy lehtipuiden alla monimuotoisemmaksi. Jossain vanhassa metsäalan oppikirjassa muuten tiedettiin kertoa, että paksu seinäsammalmatto estää kuusen siementen itämistä. Siksi jatkuvan kasvatuksen kuusikossa pitäisi aina olla sekapuustoa, jotta maanpinnalle saadaan valoa ja lehtikariketta. Jonkin aikaa systeemi ehkä toimiikin, mutta lopulta saatetaan päätyä avohakkuuseen, kun/jos metsikkö kuusettuu täysin eikä taimia enää synny.

    Puuki 10.7.2020, 15:54

    Omasta kokemuksesta kotitilalla voin vahvistaa, että ainakin karhunsammalmatto (ja seinäsammalkin) varmasti estää taimettumisen. Siihen ei auta kuin maanpinnan jyrsiminen (tr/metsäkone/kaivuri & jyrsin) ja siihen tulee sitten siementä ja/tai kylvetään mäntyä.  Ei kannata esim. mätästää; ei toimi koska raakaturvetta tulee liiaksi , se kuivuu turvemailla. Odotellakin voi tietysti vaikka loppuiän minkä ikää ja terveyttä riittää, ei taimetu kunnolla itsestään luontaisesti  turvemaan sammaleiset pienaukot. Vain rahkaturvemailla onnistuu luontainen ilman maanpinnan käsittelyä.

    Petkeles Petkeles 10.7.2020, 18:45

    En näkisi kuusettumista kovin isona ongelmana jk:ssa, koivua syntyy heti kun puustoon tehdään vaikka parin sadan neliön aukko. Lisäksi pidetään huolta siitä että siementäviä koivujakin on alueella eikä niitä heti ensimmäisenä hakata pois.

    Puuki 10.7.2020, 19:23

    No ei vaan synny taimia pienaukkoihin helposti.  Jos kasvupaikka on esim. lehtomaista kangasta, niin siemensyntyisiä taimia ei tule vaan tulee heinikkoa ja vatukkoa vaikka olisi s-koivuja vieressä.  Mahdollisia kantovesoja ei lasketa koska niistä ei voi kasvattaa tukkipuuta eikä oikein kunnollista kuitupuutakaan.    Siitä on esittää esimerkkikohteita varmaan muillakin kuin itselläni.

    Mt-kankailla saattaa onnistumistod.näk. olla vähän parempi .  Pääsääntösesti jk ei onnistu riittävän hyvin kuin sille jo valmiiksi sopivissa erirakenteisissa erityiskohteissa.   Se on oma mielipiteeni eikä muutu ennenkuin joku muuta todistaa muutenkin kuin vain  optimoimalla jk:n NNA:ja,  ja vertaamalla sen lopputulosta huonosti toteutettuun tasaikäiseen verrokkiin.    Lapin kasvualueilla ja osalla turvemaita sopii kyllä paremmin harrastettavaksi, kun viljelykustannukset siellä tulee usein liian korkeiksi tuottoihin nähden. Mutta useimmiten luontainen uudistaminen on sielläkin parempi vaihtoehto.  Männyllä esim. luontaista uudistamista voi käyttää monin paikoin ja kuusella kaistalehakkuuta mm. korpimailla.

    Timppa 10.7.2020, 20:09

    Sama kokemus kuin Puukilla.  Etenkin parhailla kasvupohjilla taimettuminen on olematonta.  Vattu ja heinä valtaavat alan.  Ennen saattoi metsälaitumilla onnistua vähän paremmin.  Ainostaan hyvin kosteilla kuusimailla saattaa jotenkin onnistua.  Mutta mitä ihmeen iloa siitä jk-taimettumisesta olisi, kun jaksollinen kasvaa ylivoimaisesti paremmin ja taloudellinen tulos on ylivoimainen jo nyt.

    Emmehän muuten tiedä sitäkään kuinka kuitupuun hinta tulee kehittymään, kun kehitetään uusia materiaaleja.  Verataanpa tilannetta vaikka tuohon Hannikaisen mainioon kirjaan.  Ei hän pystynyt kuvittelemaan tilannetta sadan vuoden päähän.  Mekin kuitenkin hakkaamme vielä puita, jotka ovat syntyneet yli 100 vuotta sitten.   Emme mekään pysty tietämään millainen merkitys nyt istutetuilla puilla on edes 30 vuoden kuluttua, kun niitä ensiharvennetaan.  Puhumattakaan 100 vuodesta.  Oma näkemykseni on, että viisas metsänomistaja pyrkii kasvattamaan metsänsä siten, että niiden kasvu on nyt ja tulevaisuudessa mahdollisimman hyvä.  Siihen on vain yksi keino, minkä kaikki tietävät.  Jotka muuta väittävät, sulkevat sulkevat silmänsä todellisuudelta,  Jotkut tahallisesti edistääkseen bisnestään, jotkut ymmärtämättömyyttään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.7.2020, 20:14

    Pienaukko on myös aukko.

    MaalaisSeppo 10.7.2020, 23:07

    Pienen metsälenkin tein päivällä. Kaksi pyypoikuetta havaitsin. Myös tiaisparvi ruokaili kuusissa (en erottanut tarkemmin lajia). Lisäksi kaksi hirvikärpästä.

    Puuki 10.7.2020, 23:38

    Hyvin on ollut viime vuosina pikkulintujakin ruokintapaikoilla. Harvinaistuneiksi merkittyjä lajejakin usein.  Olen kertonut tämän aiemminkin, kun viime kevättalvella oli 2 töyhtötiaista yhtä aikaa talipötkön kimpussa vaikka sillä yli 2 milj. ha:n seuranta-alueella oli sinä talvena seurannan mukaan tilastoitu vain yksi tavattu töyhtötiainen.  Myös hömötiaisia, sinitiaisia  ja muita tiaisia kävi siementen syönnissä useita pareja  jatkuvasti .  Monen vuoden jälkeen  1. metso havaintokin oli lähistöllä.  Lähellä on sekametsiä, (pysty)lahopuita ja linnun pönttöjä joten ne voi vaikuttaa lintujen viihtymiseen talvisinkin.    Metsän monimuotoisuuteen kuuluu puulajien monimuotoisuuskin mm. lahopuiden ja eläinlajiston tuoman monimuotoisuuden lisäksi.

    Perassic Park Perassic Park 10.7.2020, 23:53

    Itse ajattelen yksikertaisena miesihmisenä, että jos metsää kaadetaan  Suomessa keskimäärin tietty määrä, vanhahkojen metsien määrää saadaan maksimoitua silloin kuin keskimääräinen kasvu pysyy mahdollisimman hyvänä. Siis pitkässä juoksussa.

    Jaksollisessa kasvatuksessa  tulisi ainoastaan tavoitelle ehkä nykyistä enemmän sekametsäisyyttä.

    En ole ollenkaan varma jos sama puumäärä otetaan, laajamittaisesti sovellettuna muu kasvatustapa tuottaisi luonnolle paremman tuloksen.

    Vihreistä olen havainnut ominaisuuden: Muutos jota he alkuun vaativat,- otettuna laajaan käyttöön kääntää heidät aina vastustamaan sitä.

    Kasvu/poistuma on aivan ratkaiseva.

     

     

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 55 56 57 … 820 821 822