” Osaisikohan tuo kertoa miten kannattaa puut myydä? ” Mie en tuota tiiä,  mutta  Puukille, ongelman havainto on lähes keksintö!

Olisko hyötyä jos olis simulaattori jolla käydä harjoituskauppaa.   Kone hakisi vaihtoehdoista optimaalista vaihtoehtoa erijakeista ja sitä hintapiikkihetkeä samalla selvittäisi seuraavan myynnin ym..  Kerroin jo, muutamassa lentolipuissa ja majoitusmyynninohjemassa on älyä  hinnankorjaukseen silloin kun yhdellä hinta nousee muut tarjouksetkin nousee myös.  Varsin se toimisi puunmyynnissäkin, vaatii sen, että pitäs  olla tarjouksia näkyvissä eikä suhmuroida pimeässä pörssissä.     Myynnin oppiminen on tosi hyödyllistä!

A J.  Mittausten ja koealojen valikoitumisella on vähäinen merkitys kun niitä on  riittävästi ja  ohjelmalla  on varmaan  kyky   korjata ääri-ilmoöt pois.   Puukin usein esittämä myyntihinta on ratkaisevin senkin takia, että se vaikuttaa hyötyyn kaikkia muita  parametrejä nopeimmin.  Siihen pätee  siinä  keskinopeuslaskussa myös.

Hiukan opponoin arviota, että metsänomistajan elämänarvot eivät vaikuta politiikkaan. Kyllä ne vaikuttavat metsien käsittelyyn, joka on ollut kaikkina aikoina poliittista metsistään riippuvaisessa maassa. Metsäpolitiikan yksi avaintavoite on ollut ohjata metsänomistajia käyttäytymään kansantaloudellisesti optimaalisesti. Muun muassa on pakotettu uudistamaan metsät metsälain avulla ja aiemmin lisäksi vakuustalletuksin.

Nyt metsäpolitiikka on entistä monimutkaisempaa: ennen riitti kun vain tuotettiin metsäteollisuudelle riittävä määrä raaka-ainetta sopivaan hintaan. Nyt sen lisäksi pitäisi tuottaa muun muassa virkistys-, ilmasto- ja monimuotoisuushyötyjä. Kukin metsänomistaja punnitsee näitä elämänarvojensa kautta.

Perko. Juuri noin se menee, mitä suurempi aineisto sitä luotettavammat ennusteet. Jatkuva kasvatus on vielä helppo ilmiö verrattuna otsikkoon eli monimuotoisuuden köyhtymiseen. Siihenkin tekoäly osaisi varmasti laskea optimaaliset suojelualueiden määrät, sijainnit ja niiden väliset ekologiset käytävät ynnä muut härpäkkeet, jos siihen syötetään elinympäristöt ja lajien esiintymiset.

Tekoäly osaisi laskea senkin mihin lajeihin meidän tulisi keskittyä, eli se jättäisi vähemmälle huomiolle lajit jotka eivät tule olemaan täällä koskaan yleisiä, jos niillä vain on riittävä kanta muualla. Yleiset lajit ovat tärkeimpiä ekosysteemien toiminnan kannalta. Täsmennän, että tarkoitan yleisellä lajilla sellaista jolla olisi potentiaalia olla meillä yleinen jos elinympäristön piirteet sallisivat sen.

Suomessakin pitäisi parantaa ympäristötiedon laatua ja siitä tiedottamista maanomistajille. Maanomistajan kuuluu olla tietoinen erityisistä kohteistaan ja uhanalaisten lajien havainnoista, mutta nykyisellään tämä tieto taitaa tulla maanomistajalle saakka vasta silloin kun hän tekee metsänkäyttöilmoituksen? Vai näkeekö jo jostain paikkatietopalvelusta saman näkymän kuin ely-keskus?

Eikös FSC:ssä ollut jo ennestään 5 % erikoiskohteita vaatimuksena ?

FSC on metsäteollisuuden luoma mafia ja viherpesu joka maksattaa kaiken puunmyyjillä.
Aito monimuotoisuus tulee metsänomistajan omilla valinnoilla jotka hän tekee ilman uskontoja, Stasi-mhy:tä, ilman mitään ulkoista ohjausta.

Kirkollisverosta sen verran että senkin perii valtio joka jo koulun opetuksessa alkaa uhkailemaan jos jättäytyy mokomasta hömpästä pois. Kirkollisveron pitää olla aidosti vapaaehtoinen maksu josta valtio perii itselleen veron.