Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,021 - 6,030 (kaikkiaan 8,216)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mannerlaatat kuitenkin liikahtelevat: jopa Ville pitää Timmermansia tässä kohdassa epäonnistuneena. Ympäristöasioista vastaava komissaari Frans Timmermans suhtautui pitkään ylimielisesti parlamentissa ja jäsenmaissa virinneisiin ennallistamista koskeneisiin huoliin.

    ”Timmermansin pompöösi tyyli ei ole toiminut”, Ville Niinistö arvioi.

    Visakallo Visakallo

    Sen jälkeen kun lepakot onnistuivat torjumaan Prisman rakentamisen Heinolaan, on lepakosta tullut myös purettavien rakennusten omistajille vahva vastapeluri:

    Itä-Häme: Hämeen ely-keskuksen mukaan muun muassa Kurenniemen leirikeskuksen rantasaunan purkaminen edellyttää poikkeamislupaa luonnonsuojelusäädöksistä. Heinolan seurakunta ostaa Ympäristösuunnittelu Envirolta lisäselvityksen leirikeskuksen rakennusten lepakkotilanteesta. Enviro laatii lisäksi leirikeskuksen rakennusten purkamiseen vaadittavan poikkeamislupahakemuksen.

    Rane

    Karkottaisiko tuommoinen lepakot?Ultraäänillähän lepakot suunnistaa.Ei olis kallis.

    Emax hiirenkarkotin ultraääni paristolla | Puuilo

    Gla Gla

    Metsälehden kyselyssä tällä hetkellä 87% sanoo suosivansa sekametsiä. Vielä pari vuotta sitten tällä palstalla esiintyi näkemyksiä, jonka mukaan sekametsä ei tarjoa mitään etua yhden puulajin metsään verrattuna. Silloin esiintyi näkemyksiä, että sekametsä ei millään tavalla ole terveempi tai paremmassa kunnossa kuin yhden puulajin metsä, joka on helpompi hoitaa ja siten talousmetsässä parempi valinta. Taustalla oli näkemyksissä pitkä kokemus metsänhoidosta.

    Onko ilmastonmuutos ja kuivat kesät vakuuttanut perinteisellä tavalla metsiänsä hoitavatkin vai mistä tämä tulos kertoo?

    KeMeRat

    Sujuvasta valehtelusta. Edes itselleen pitäisi olla rehellinen.

    Gla Gla

    Ei tuossa asiassa tarvitse valehdella itselleen, ei sillä mitään ole voitettavissa. Tämä on yksi esimerkki siitä, mikä kannustaa katsomaan asioita kauempaa.

    Jos tarkastellaan vaikka viimeisen 15 vuoden aikana pinnalla olleita muotivirtauksia, niitä on useita. Metsässä tuona aikana hurjimpien uudistamilla kuvioilla on tehty ensiharvennus, muilla taimikko on t2-vaiheessa. Mikään muu ei ole muuttunut. Puusto kasvaa samojen yli sata vuotta tiedossa olleiden mekanismien mukaan kuten ennenkin ja korjuun edellytykset ovat ennallaan. Luonnolla on siinä keskeinen roolinsa, vaikka insinööri tai ekonomi jotain muuta laskelmissaan saattaa kuvitella. Silti alalla tulee ja menee uusia juttuja.

    Kun ottaa etäisyyttä tiettyihin asioihin ja keskittyy perusteisiin, ei tarvitse muuttaa linjauksiaan ja saa keskittyä olennaiseen.

    Visakallo Visakallo

    Siitä, että kyselyssä suosii sekametsiä, on toki vielä aika pitkä matka siihen, että niitä myös käytännössä kasvattaa, koska olosuhteet vaihtelevat niin paljon. Kun taimikonhoidossa jättää lehtipuita havupuutaimikkoon, mitä tapahtuu ensiharvennuksessa? Monesti lehtipuiden osuus vähenee silloin huomattavasti. 2. harvennuksessa käy todennäköisesti samoin. Jos taas lehtipuumetsään syntyy kuusialiskasvos, lopputuloksena on puolestaan aikoinaan puhdas kuusikko. Kuusen ja männyn kasvatus yhtä aikaa soveltuu kyllä moniin kohteisiin, mutta sitten on vielä ne sorkkaeläimetkin, mutta ei nyt mennä tällä kertaa niihin…

    Gla Gla

    Jos jättää havupuutaimikkoon lehtipuusekoitusta, tuloksena on sekametsä siitä huolimatta, että lehtipuun osuus vähenee puuston varttuessa. Samoin jos koivikkoon kasvattaa kuusikon, suuri osa kiertoajasta on sekametsää, vieläpä erirakenteista.

    Ero on merkittävä taimivaiheesta saakka tasarakenteisena yhden puulajin metsikköön verrattuna. Lisäksi kuusikon päällä kasvaneesta koivikosta voi jättää muutamia säästöpuita, vaikka kuusikon päätehakkuu ei olekaan ajankohtainen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Meillä on myös muita puulajeja kuin ne kolme tärkeää lajia. Niitä kannattaa jättää myös kasvamaan,  vaikka keskittäen paikkoihin joita ei käsitellä ensisijassa myyntipuut mielessä, kuten säästöpuuryhmät ja suojakaistat.

    Gla Gla

    Yle:
    Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun yliopisto ovat avanneet uuden karttapalvelun, jonka avulla kartoitetaan tienvarsilla kasvavia lupiineita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Kansalaisilta pyydetään havaintoja elokuun puoliväliin asti.

    Lupiini on hyönteisille houkutteleva, mutta petollinen siitepölykasvi. Lupiinin siitepöly sisältää moniin hyönteisten elintoimintoihin vahingollisesti vaikuttavaa lupaniini-alkaloidia.

    Kansallisessa vieraslajiasetuksessa haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun lupiinin leviämistä tulisi hillitä. Vieraslajilainsäädännön valvonta on ELY-keskusten vastuulla, mutta torjuntaan jokainen voi osallistua tahollaan.

    Koostettua paikkatietoa tienvarsien lupiinikasvustoista ei ole niiden näkyvyydestä huolimatta juurikaan saatavilla.

    – Toivomme paljon havaintoja jo alkavalta kesältä, ja toimiessaan menetelmää voidaan myöhemmin monistaa maassamme muuallekin, Lehtomaa arvelee.

    Kartoitusta tehdään yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

    – Kun haasteena on laajan tilannekuvan muodostus nopeasti, osallistumme mielellämme menetelmän pilotointiin, toteaa Turun yliopiston maantieteen professori Risto Kalliola.

    https://yle.fi/a/74-20037416

    Ely-keskus hoitaa maanteitä. Hoidosta vastaavat urakoitsijat ja työtä valvovat ely-keskuksen henkilöt ajelevat jatkuvasti vastuullaan olevilla teillä. Nyt sitten hommaan sotketaan kansalaiset ja yliopisto, jotta saataisiin selville lupiinien sijainti? Jotenkin tuntuu siltä, että rahaa on saatu selvitysten tekemiseen tähtäävään puuhasteluun ja lupiinien hävittäminen jää toissijaiseksi tavoitteeksi. Sipilä jossain toisessa yhteydessä jo aikanaan sanoi, että selvityksiä on tehty tarpeeksi, nyt on aika ryhtyä toimenpiteisiin. Mutta onhan selvitysten teko paljon mukavampaa.

Esillä 10 vastausta, 6,021 - 6,030 (kaikkiaan 8,216)