Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,131 - 8,140 (kaikkiaan 9,230)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    Nykyisessä julkisen velan kasvuvauhdissa lienee parasta että päätöksenteko on meidän omissa käsissä. Selkeästi ja monella tapaa hyödylliset ja kustannustehokkaat toimet kannattaa toteuttaa.

    Esimerkiksi turvemaan korpien jatkuvapeitteisyyteen ja laajemminkin ojitettujen turvemaiden vesiensuojeluun kannattaa panostaa (Metka-tukea hyväksi käyttäen). Suojelualueiden pinta-alan lisääminen etelässä johtaa hitaasti soiden ja metsäalueiden ennallistumiseen itsekseenkin, ilman lisäkuluja. Selkeästi hyödyllistä on turhien kunnostusojitusten välttäminen. Samoin vesistöjen suojakaistojen ja muiden pienkohteiden (säästöpuuryhmät ja riistatiheiköt) jättäminen käsittelyjen ulkopuolelle. Tätä voisi nimittää vaikka passiiviseksi ennallistamiseksi.

    Sirpa Pietikäinen sanoo jossain haastattelussa, että viidennes kuluista kuuluu omavastuun piiriin, tarkoittaen ilmeisesti maanomistajia.  Tämän viidenneksen voi ajatella koostuvan esimerkiksi metsäsertifioinnin vaatimuksista ja tärkeiden elinympäristöjen huomioinnista.

    Petja Pelli on koonnut Hesariin erinomaisen katsauksen hallituksen ympäristöpolitiikkaan ensimmäisenä hallituksen toimintavuonna.

    Metsäpeuran kohtalo jäi mietityttämään. Sen sanotaan kaipaavan vanhoja metsiä, mutta olisiko niin, että peitteinen metsä riittäisi: vältettäisiin avohakkuita ja maanmuokkausta metsäpeuran ydinalueilla. Tehokkain suoja sille lienee kuitenkin susien ja karhujen kannanhoidollinen metsästys.

    A.Jalkanen

    Tiaiskeskustelu jatkuu, tällä kertaa Metsätieteen Aikakauskirjassa. Jos hakee esiin vuosikerran 2024, sieltä löytyy tiaisartikkelit kirjoittajilta: Michael Müller, Pekka Kauppi ja Raimo Virkkala. Erinomaista!

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/volume/2024

    Timppa

    Mielenkiintoinen tuo tiaisjuttu.  Oleellistahan  siinä oli, ettei hömötiaiskannan vähenemisen syytä/syitä voi yksikäsitteisesti selvittää.  Tämän olisin minäkin voinut kertoa.  Juttu oli kuitenkin hyvä siinä mielessä, että siinä perinpohjaisesti kumottiin selvä yhteys hakkuiden ja tiaiskantojen välillä.

    Tulee kyllä mieleen, että aikuisilla tutkijoilla pitäisi olla hyödyllisempää työtä kuin kumota asenteellisten metsätaloutta vastustavien perättömiä väitteitä.  Taitaa olla toivoton yritys saada nämä metsätalouskielteiset tekemään aitoa rehellistä tutkimustyötä.  Veronmaksajien resursseja kuluu täysin turhaan.

    A.Jalkanen

    Se että avohakkuiden vaikutus ei ole näkynyt selkeästi ei tarkoita sitä ettei sillä voisi olla vaikutusta ilmiössä. Vaikutus voi myös sekoittua harvennushakkuiden lisäämisen vaikutuksiin josta Pekka Kauppi kirjoitti. Tutkimusta kannattaisi jatkaa niin että verrattaisiin tiaiskantoja etelän suurissa kansallispuistoissa ja niiden lähiympäristöissä kunkin tiaislajin suosimalla metsätyypillä. (En ole lukenut vielä Pekan tiaisjuttua, korjaan tarvittaessa.)

    Rukopiikki

    Hömötiaisia näkyi talvella suuria parvia.

    Kurki

    Näkyy Mullerillä jääneen käsittelemättä tämä englantilainen tutkimus, jossa 30:stä hömötiaisen pesästä 20 tuhosivat sinitiainen ja talitiainen.

    https://www.conservationjobs.co.uk/articles/just-what-is-causing-the-decline-of-uk-willow-tits/

    Timppa

    Jos jotain metsiin liittyvää pitäisi veikata, niin sitten suo-ojitukset.  Luonnontilaisilla  soilla on usein aika runsaasti koivuja.  Jonain vuonna tulva kestää niin kauan, että koivuja kuolee, kun juuret ovat liian kauan veden alla.  Syntyy sopivia pökkelöpuita.  Näin oli laita niissä nuoruuteni metsissä, joissa luonnon ihmeitä tutkin ja joskus löysinkin tällaiselta suolta jonkun tiaisen pesän.  Ojitetuilla soilla koivut eivät  yleensä kuole nuorina.

    Tutkimukset osoittavat kuutioissa lasketun pökkelöiden määrän lisääntyneen.  Nyt koivut kuolevat  yleensä vanhempina ja soveltuvat siksi huonommin hömötiaisten pesäpuiksi.

    On tietysti täysin järjenvastaista väittää, että tiaisilla olisi pulaa ruoasta.  Metsiemme lisääntynyt puumäärä kyllä elättää sellaisen hyönteismäärän, että  moninkertaisellekin lintumäärälle löytyisi syötävää.

     

    Kurki

    Esimerkiksi turvemaan korpien jatkuvapeitteisyyteen ja laajemminkin ojitettujen turvemaiden vesiensuojeluun kannattaa panostaa (Metka-tukea hyväksi käyttäen).

    Olen samaa mieltä tästä, että sisävesien tilaa tulee parantaa turvemaiden ojitusalueilta lähtevien kiintoaineiden vähentämiseksi. Samoin mataloituneita järviä tai niiden lahtia pitäisi ruopata.

    Nuo rehevien ojitettujen korpimaiden avohakkuut ainakin tässä tutkimuksessa vähentää maapäästöjä johtuen pohjaveden noususta, kun puuston haihdunta loppuu.

    Figure 8.

    Linkissä avohakkuun CO2-maapäästö ojitettuun hakkaamattomaan verrokkialueeseen nähden oli pienempi tutkimuksen 1.ja 2. vuoden ajan. Samoin CH4-päästöt, mutta N2O-päästöt olivat suuremmat.

    https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1

    Ravinteikkaille korville aukko ja naveromätästys olisi paras ratkaisu, sillä ainakin uudistaminen nopeutuu ja varmentuu (antaa paremman kasvun) ja matalat naverot kasvaa umpeen vuosikymmenten kuluessa ja sen jälkeen puuston haihdutus pitää pohjaveden pinnan alhaalla ja päästöt minimissä. Yleensähän korvet ovat pieni alaisia, joten voidaan pärjätä ilman suurempia veto-ojia.

    Eikö noita lahopuupökkelöitä voi tehdä hakkuissa riittävästi joka hehtaarille , ettei tarvitse turvautua epävarmaan luontoon niiden aikaansaamisesksi. Ei tarvita suojelualueita, joissa niitä pitää odottaa vuosikymmeniä.

    KeMeRat

    ”Olen samaa mieltä tästä, että sisävesien tilaa tulee parantaa turvemaiden ojitusalueilta lähtevien kiintoaineiden vähentämiseksi”

    Se on hyvä, jos sisävesien tilan paraneminen vähentää turvemaiden kiintoainespäästöjä.

    Scientist

    Tali- ja sinitiainen ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Jos em artikkelin tulos pitää paikkansa voi tässä olla yksi syy hömötiainen vähenemiseen.

     

     

Esillä 10 vastausta, 8,131 - 8,140 (kaikkiaan 9,230)