› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 8,213)
1 2 3 … 8 9 10 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Scientist Scientist 20.1.2020, 13:50

    Itselläni vanha talo, jonka ulkovuoraus noin 80 vuotta vanha. Maalattu kerran 20 vuodessa.

    Mennäkseni varsinaiseen aiheeseen, eräs laji joka varmasti hyöytyy lämpimistä talvista ja kuusikoista on hippiäinen. Kylminä talvina jopa 95% talvehtivista hippiäisistä kuolee. Nyt tuskin kukaan. Lisäksi metsien kuusettuminen suosii sitä.

    Monet vanhemmat ihmiset eivät vain kuule enää sen korkeaa ääntä, ja olettavat sen vähentyneen.

    Scientist Scientist 20.1.2020, 13:50

    Itselläni vanha talo, jonka ulkovuoraus noin 80 vuotta vanha. Maalattu kerran 20 vuodessa.

    Mennäkseni varsinaiseen aiheeseen, eräs laji joka varmasti hyöytyy lämpimistä talvista ja kuusikoista on hippiäinen. Kylminä talvina jopa 95% talvehtivista hippiäisistä kuolee. Nyt tuskin kukaan. Lisäksi metsien kuusettuminen suosii sitä.

    Monet vanhemmat ihmiset eivät vain kuule enää sen korkeaa ääntä, ja olettavat sen vähentyneen.

    metsänkasvattaja 20.1.2020, 18:41

    aikoinaan moni  istutti   visakoivuja  peltoihin  mitenhän  lie  onnistunut  onko   puut   visautunut  vai  kasvavatko   huonoa  polttopuuta  ja  mahtaako  olla  visalle  kysyntää   moni  saattoi  aikoinaan   odottaa  ehkä  liikaa  niiden  kasvatuksesta

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.1.2020, 11:01

    Hybridihaapa kasvaa hyvin ja kuuluu olevan kiinnostava vaihtoehto kuuselle ruotsalaisten mielestä (kuusen tuhojen vuoksi). Saattaisi kannattaa harkita meilläkin Etelä-Suomen parhailla mailla. Myös koivu ja jalot lehtipuut sekä visakoivu edelleen harkinnan arvoisia. Aitaaminen lisää kustannuksia, mutta ehkä sen saa riistakonsernilta.

    http://www.skogsaktuellt.se/artikel/2225033/skogssllskapet-bra-tillvxt-och-avsttning-fr-hybridasp.html

    Ruotsalaiset ovat laatineet myös kasvatusoppaan harvennusmalleineen hybridihaavalle. Hauskana yksityiskohtana myyrien torjunta: haukan ja pöllön istumapuu sekä ketuille portaat aidan yli (rävtrappa)!

    http://www.skogforsk.se/cd_20190114161721/contentassets/87fc6b68c6624cf78a5ab5f7cee5fde5/hybridasp-och-poppel.pdf

    Linkin saa laitettua kun poistaa alusta https-osan, mutta jostain syystä ohjelma laittaa osan siitä takaisin linkin alkuun. Mystistä.

    Scientist Scientist 21.1.2020, 14:04

    Kyllä hybridihaapaa kokeiltiin jonkin verran 20 vuotta sitten. Ongelmana tosiaan hirvet ja ostajien vähyys. Kasvaa kyllä nopeasti. Itse istuttelin niitä eräässä hankkeessa saastuneiden maa-alueiden puhdistustarkoituksessa.

    risuparta 29.1.2020, 22:48

    Tänään oli metsäradiossa hyvä uutisointi monimuotoisuuden köyhtymisestä!

    Rane 29.1.2020, 23:03

    Mukava että vielä löytyy jotain joka jaksaa ilahduttaa risupartaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2020, 08:51

    https://yle.fi/uutiset/3-11174966

    YLE:n otsikointi! Otsikossa lukee, että joillakin alueilla on ’hakattu liikaa’ ja kun jutun sitten lukee huomaa, että ainakaan puuntuotannollinen kestävyys ei ole millään lailla vaarassa. Joinakin vuosina kestävä hakkuusuunnite on ylitetty, mutta toisina vuosina vastaavasti alitettu! Kuluvanakin vuonna tulee oikein reilu alitus lakkojen ja kysynnän heikkouden vuoksi.

    Prof. Mönkkönen ehdottaa, että noin puolet talousmetsästä olisi jatkuvan kasvatuksen piirissä ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden takaamiseksi. Suurin potentiaalinen jk-lisäys voitaisiin saavuttaa turvemailla. Jos määritellään tuo puolikas ’jatkuvasti peitteiseksi’ metsäalaksi, tavoitteeseen voitaisiin laskea mukaan poimintahakkuin käsiteltävät erityiskohteet, kuten kalliot, kivikot, rannat ja arvokkaat elinympäristöt. Silloin jo aika moni metsälö taitaisikin jo päästä tavoitteeseen.

    PS. Linkin laittaminen näkyy onnistuvan niin että pätkäisee linkin alusta https-hässäkän pois ja ottaa linkin pois valikosta. Ohjelma muuttaa tekstin lähetettäessä takaisin toimivaksi linkiksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2020, 09:00

    Hyvä ja samalla huono uutinen: kelojen ja tuulenkaatojen määrä metsissämme on kasvussa. Metsätuholain mukaan tuoreet tuulenkaadot pitää korjata pois, jos niitä on paljon hehtaarilla. Vanhoista tuulenkaadoista ei ole haittaa metsän terveydelle, päin vastoin ne ovat monin tavoin hyödyllisiä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/artikkeli-1.915736

    suorittava porras suorittava porras 30.1.2020, 09:30

    Turvemaille suositellaan jatkuvaa kasvatusta ,mutta onko kukaan tuullut ajatelleeksi ,kuinka harvahkossa asennossa kasvavat puut pysyvät pystyssä. Juuret ovat rurvemailla  hyvin pinnassa puulajista riippumatta. Mäntykään ei kasvata paalujuurta. .Vähänkin voimakkaampi tuuli ja suurempi lumikuorma saavat äkkiä tuhoja aikaan. Järvenselän tuntumassa turvemaalla kasvava harva männikkö voi olla hetkessä lappeellaan.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 8,213)
1 2 3 … 8 9 10 … 820 821 822