Yritin kovasti lypsää tietoa Lajitietokeskukselta vanhojen metsien (old growth) lajimääristä.

Provosoin Seppo Vuokon näkemyksellä ” Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin. Kasvinsyöjille on ravintoa niukasti. Luonnonsuojelijat ja siinä samalla luontopaneelikin, ovat myöntäneet vanhan metsän yksipuolisuuden, kun he vaativat lehtojen hoitamista, siis estämään niiden kehittymisen vanhoiksi metsiksi. Samalla tavalla tuoreitten kangasmaiden metsissä lajisto on runsaimmillaan nuorissa kehitysvaiheissa ja lahopuulajistoa lukuun ottamatta köyhtyy metsän vanhetessa.”

Ja vastaus oli: ”Seppo Vuokko ei ajattele muuta kuin putkilokasveja. Se on hänen tekstiensä suurin ongelma. Niitä “lahonsyöjiä” on aika paljon eivätkä ne menesty talousmetsissä. Eikä Vuokko huomioi, että nuorissa talousmetsissä runsaat valoa ja häiriötä vaativat kasvit löytyvät myös luonnontilaisilta alueilta harvinaisempina.”</div>

Vastaus minulle ”Kerropa muutama metsälaji, joita ei luonnonmetsästä löydä?”

Ja vastaan. En tiedä mitä tarkoitat luonnonmetsällä, mutta vanhoissa metsissä (old growth) tukija Siitosen ym mukaan ei-lahopuulajit (kovakuoriaiset) katoavat aukkovaiheen jälkeen 1/4-osaan vanhoissa metsissä (old growth).

Linkin sivu 33 ”Toisaalta lahopuuta tarvitsemattomien kovakuoriaislajien lukumäärä väheni puuston määrän kasvaessa: täystiheissä vanhoissa metsissä lukumäärä oli noin neljännes avohakkuualoihin verrattuna.”

Lajitietokeskus tietää lajiryhmästä ”hyönteiset ja hämähäkkieläimet”, johon kovakuoriaiset kuuluvat, että niitä olisi vanhoissa metsissä rajauksella CR, EN,VU,NT ja LC ja M=metsät ja v=vanhat metsät yhteensä 546 lajia, kun niitä metsissä on kaikkiaan 6280 lajia.

Ja sitten on ollut hiljaista.

On tuo tyyli muutenkin vähintään kyseenalainen. Yksityishenkilö, oman kertomuksensa mukaan kysymysautomaatin tapaan, tykittää oikeita asiantuntijoita. Mahdollisesti saamansa vastaukset sitten vääntää haluaamaansa muotoon ja värittää viestinsä negatiiviseksi. Tyyliin ”ei se ymmärtänyt mitään”.

Kellarista tulleena nuo viestit tavallaan ymmärtää, vaikkei hyväksyisikään. Suurelle osalle nuo asenteelliset väännöt näyttää olevan sitä herkuinta mannaa: ”Meidän kurki laittoi taas hesan herroille luun kurkkuun!”

Lukeneempi päivystysosasto mukana hykertelemässä. On se hupaisaa seurata.

Hanna

Ehkä keskustelussa kannattaisi muistaa häiriödynamiikka: luonnontilainen metsä ei ole välttämättä vanhaa, jos siinä on käynyt äskettäin häiriö uudistamassa metsää.

Luonnontilainen metsä sisältää tietenkin kaikki sukkession vaiheet myös aukot ja taimikot. Mosaikki on sama kuin talousmetsissä mutta valtavasti suurempana ja pitempi jaksoisena. Paloalueet vuosittain voivat olla enimmillään tuhansia…. kymmneniä tuhansia hehtaareja.

Muutama vuosi sitten meni murskyssä nurin Kuusamon Kylmäluomassa tuhansia hehtaareja. Suurimmat aukot 100 ha luokkaa.

Nyt kuitenkin on ollut kyse vanhojen metsien (old growth) lajimäärästä.

Jos tehdään päätelmiä vanhoista metsistä, silloin tosiaan pitää tietää ikähaarukka mitä vanhalla tarkoitetaan. Kaikista ikäluokista pitää laskea kaikki lajit ja ehkä saadaan esiin iän vaikutus lajien määrään eri eliöryhmissä. En osaa arvioida kuinka paljon laji.fi vie nyt harhaan, mutta todennäköisesti jonkin verran.

Ehkä voi olla noin. En jaksa miettiä vaan jätän miettimisen heille jotka saavat palkkaa siitä.

Tässä pitää muistaa mikä on se ongelma jota yritetään ratkaista. Luonnontilassa vanhoja metsiä olisi suurempi osuus kaikista metsistä ja niissä olisi enemmän puuta. Vanhojen metsien lajit ovat useammin uhanalaisia, koska olemme vieneet niiltä elinympäristöt. Samoin esimerkiksi  runsaasti lahopuuta tai palanutta puuta tarvitsevilta lajeilta. Tässä lähtötilanteessa monimuotoisuuden lisääminen vaatii elinympäristöjen palautusta: vanhojen metsien suojelua, lahopuuta, palanutta puuta, soiden ennallistamista ja niin edelleen.

Eikö ole vähän turhaa vängätä lajien määristä, kun kuitenkin lopputulos on aina tämä sama?

Termeistä: vanha metsä on tietysti iältään vanhaa. Luonnontilainen ei ole välttämättä vanhaa. Englannin kielen termi old growth viittaa jälkimmäiseen, eli alue on ollut hyvin pitkään poissa merkittävän ihmisvaikutuksen piiristä. Wikipedian artikkelissa sanotaan, että siellä ei ole ollut häiriöitä pitkään aikaan, mutta omassa mielessäni metsän status ei muutu luonnon häiriön tuloksena vaan ihmisvaikutuksen tuloksena.

Wikipedia:

An old-growth forest is a forest that has developed over a long period of time without disturbance. Due to this, old-growth forests exhibit unique ecological features.

The Food and Agriculture Organization of the United Nations defines primary forests as naturally regenerated forests of native tree species where there are no clearly visible indications of human activity and the ecological processes are not significantly disturbed. One-third (34 percent) of the world’s forests are primary forests.

Old-growth features include diverse tree-related structures that provide diverse wildlife habitats that increases the biodiversity of the forested ecosystem. Virgin or first-growth forests are old-growth forests that have never been logged. The concept of diverse tree structure includes multi-layered canopies and canopy gaps, greatly varying tree heights and diameters, and diverse tree species and classes and sizes of woody debris.