Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Suhtauduin aiemmin epäillen siihen, että jalostus lisäisi oleellisesti kirjanpainaja-alttiutta ja suhtaudun edelleen. Klooni on eri asia kuin normaali metsänviljelyaineisto, koska kloonin kaikki yksiköt ovat kaikki samaa geneettistä koodia. Tuulipölytteisillä puulajeillamme viljellyt populaatiot sekoittuvat aina villin kannan kanssa, joten ainakaan luontaisen uudistumisen kautta ei synny heikentyneitä taimia.

Viljelykuusikko tai luontainen kuusikko altistuvat molemmat samalla lailla kuoriaisille, jos niitä heikentää jokin tekijä kuten kuivuus. Tasaikäisen talousmetsän metsikön kaikki puut ovat ehkä kaikki kuoriaisille kooltaan sopivia. Eri-ikäinen on tässä kohtaa paremmassa asemassa, paitsi jos paikalle tulee myös tähtikirjaaja. Ainakin männyllä nopea kasvu yhdistyy parempaan vastustuskykyyn – esimerkiksi hirviä vastaan.

Auttaisiko Metsäkeskuksen aineistot löytämään tuhokohteita. Tässä on erikseen riskialueet ja hakkuuilmoitukset sekä hirvituhot kartoilla. Metsätuhohakkuut > Perustiedot maakunta > vasemman laidan valikon suurennuslasilla paikkakunta > yläreunan valikosta haluttu tuholaji ja aikaväli. Huom. Aikavälin valinnassa olisi kuukausivalitsimen sijaan parempi olla vuosivalitsin. Karttaa olisi myös hyvä päästä zoomaamaan sisään ja ulos.

Tein raportin jossa valitsin alueeksi Keski-Suomen, aikaväliksi 1.9.2021 – 1.3.2025, pääpuulajiksi kuusen ja tuholajiksi hyönteiset. Sain osumia ympäri maakuntaa ja hakkuiden pinta-alaksi 193 ha. Ei vielä isosti, mutta raporttirajapinta näyttää toisaalla että hyönteistuhohakkuiden määrä on noususuunnassa valtakunnallisesti.

https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/metsatietoaineistot/metsatuhot

Jälkeläisiin on valikoitunut jalostuksessa niitä geenejä jotka vaikuttavat positiivisesti laatuun ja kasvuun. On toki mahdollista, että tällainen valinta heikentää vastustuskykyä, mutta ymmärtääkseni vahvaa näyttöä tästä ei toistaiseksi ole. Vastustuskyvyn mittaaminen on vaikeaa, joten sen mukainen jalostus ei ole helppo tehtävä.

Klooni on eri asia kuin alkuperä; siemenviljelmillä ei ole klooneja eikä niillä pölytetä. Sen sijaan voisi ajatella että metsissä tapahtuu koko ajan resistenssivalintaa: ne geeniyhdistelmät jotka ovat alttiita metsätuhoille, karsiutuvat pois eivätkä tuota siitepölyä eikä siemeniä.

Katsoi tuota Perkon kirjaa, tai kirjallisuusselvitystä satoine lähteineen vai mikä olikaan. Kuusihan on vähän kuin pyökki joka ottaa kasvutilan kokonaann haltuun. Siinä kirjassa oli esitelty hyvin näitä pienaukottamismalleja miten jatkuvakasvatus toteutuu. Nythän pienaukotus on kuusettumisen jälkeen se ainoa vaihtoehto JK:ssa ja siihen onkin olemassa teoria kirjoja, hyvä. No sehän näyttää siinä Perkon kirjassa tämä pienaukotus kaavio samalta kuin piparkakkutaikinasta otetaan valmiit piparit pois. Jää aukkoja jota reunustaa ohuet nauhat tai ohenevat nauhat. Niissä tulee olemaan paljon pintaa valolle sekä tuulelle.

Kirjanpainaja tuhoja on tullut pellonlaitaan missä valo kävi harvenettuun kuusikkoon, 6 puuta kuoli. Mutta kuusikkoon tehdystä pienaukosta(kääntöpaikka) kuoli 4 puuta (1-2m3/puu) valon puolelta. Harvennuskuvio oli n. 2ha. Eli pinta-alallisesti JK-Style on tuottanut moninkertaiset kirjanpainaja tuhot ja hassuinta on, että niiden pienaukosta kuolleiden puiden havujen arvolla olisi istuttanut reiän. Istutuskuusikoissa ei ole ollut kirjanpainaja tuhoja ainakaan toistaiseksi. Tulee meille lähinnä valon kautta ja piparkakkukuvion sijaan isommat koivukuviot vierustaa kuusikuvioita.  (Uskooko kukaan, että koivu kehityy JK:ssa harvennuskuusikon ajourista, siis muut kuin Pukkala?) Eli tarvitaan pienaukkoja.

Puhutte jostain muusta kuin jk metsistä , siellähän on  taimet jos ei ole raivattu apinanvimmalla ja isot puut eikä avokaistaleita tarvitse tehhä.  Jostain avohakkuun ongelmista jälleen on poru.  Ihmettelyä piisaa kun ensin raivaa taimet ja sitten kolmannen kerran, niitä  pitäisi ilmestyä tyhjästä!