Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,711 - 9,720 (kaikkiaan 9,802)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Hohhoijaa kaikki tietää, että lehtipuita halutaan myös JK kasvatukseen ja ne on niitä kuusia ne taimet ja jotka lopulta johta kuusettumiseen. Sitten sitä pitää pienaukkohakata. Johan Jovainkin totesi, että mänty ja koivu uudistetaan valopuuaseman kautta. Männyillekin tehdään pienaukkoja. Pienaukot ovat olennainen osa JK:ta. Ei ole mitään valmiita koivuja siellä ajourilla mistä jotain tulisi. Johan kaikki alkaa kohta nauramaan.

    Pitäskö sinun lukea myös pari Sauli Vlakosen juttua JK:sta? Jk johtaa kuusettumiseen ja koivu ei sovi ollenkaan jk:n. Pienaukot ovat täysi välttämättömyys jatkuvassa kasvatuksessa.

    Metsänhotosuosituksissa vielä sanotaan, että reunametsää pitää bielä pienaukon laidalta harventaa. Jos tekisin kirjanpainajapuydyksen niin JK olisi listan kärjessä. Mutta jos jalostuksella tarvitaan joskus sietokykyä jollekin niin tietysti istuttajilla ne on ensimmäisenä. Luonnonvalinnassa voi taas tovi vierähtää.

    Rukopiikki

    Jääkaudesta on vielä niin vähän aikaa, että pihtakuusi ja lehtikuusi ovat vasta leviämässä suomea kohti. Aika lähellähän ne jo ovat rajan takana.

    Lehtikuusi näkyy olevan hyvä sekapuu metsiin. Kasvaa kuivahkollakin kankaalla hieman mäntyä nopeampaa mutta ei liikaa. Karsiintuu hyvin sekametsässä.

    Kurki Kurki

    Lehtikuusi kasvaa myös kuusikon pienaukossa monin verroin paremmin kuin kuusi. Kuusen maalla lehtikuusen kasvu on moninkertainen kuuseen verrattuna.

    Ent. Metsäntutkimulaitoksen Tahvolan tilalla Muhoksella on lehtikuusistutusta vanhalla pellolla. Taulu siellä kertoo että kasvu on ollut 20 m3/ha ja jo 35 vuoden ikäisenä puut ovat 1m3 kokoisia.

    Rukopiikki

    Kanadassa ja Siperiassa lehtikuusi kasvaa kaikenlaisilla kasvupaikoilla ja on metsänrajapuu. Suomen metsien kasvu voisi lisääntyä paljon jos lehtikuusta lisättäisiin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Prisma: Metsien salaisuudet. Kerrotaan mm. hiilen määrän laskennasta satelliittihavainnoista ja alkuperäiskansojen alueilla havaitusta pienemmästä luonnon käytön intensiteetistä.

    https://areena.yle.fi/1-71649238

    Kurki Kurki

    Tropiikin luonnon metsät sitovat hiiltä moninkertaisesti puuviljelmiin nähden. Paljonkohan se olisi, kun euka kasvaa 50 m3/ha/v.

    Tuota tuskin voi Suomeen yleistää, vaikka sitä tännekin tuputetaan.

    Tässä linkissä selviää, että douglaskuusi metsikkö, pisimmät puut 50 m, Tanskassa ei ole monimuotoisuutta, vaan ne pitää poistaa Tanskan maaperältä vieraslajeina. Mätää on Tanskan maassa.

    https://areena.yle.fi/tv/opas?t=2025-05-12

    Rane2

    Jos lehtikuusen ala lisääntyisi reilusti niin mihin sen myisi?Vai olisiko ajatus että se olisi hiilivarasto?

    Nostokoukku

    Sellukattilaan sitä näkyy menevän. Kestopuun korvaajaksi, kuten joskus haaveiltiin, siitä ei ole. Vähänkin rehevällä pohjalla kasvaneena lahoaa kuin ensiharvennusmänty. Mutta energiapuuna on hyvä, palaa kuumalla liekillä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tropiikin metsien hiilen sidonnalla tarkoitettanee suurta puuston hiilivarastoa. Tästä nähdään taas että sidonta-termiä tulisi välttää ja puhua sen sijaan yksiselitteisin termein: kasvusta ja puustopääomasta, hiilinielusta ja -varastosta.

    Gla Gla

    Mtv uutisoi vesilintujen vähenemisestä. Kuinka ollakaan, syyksi nostetaan täkäläiset tekijät eli rehevöityminen ja vesien tummuminen. Tämä johtuu tietysti ojituksista. Näyttöä noiden tekijöiden vaikutuksista ei tietenkään ole, mutta jutussa asiantuntijaroolissa esitetty kommentti syöpyy kansalaisten takaraivoon.

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-vesilinnut-vahenevat/9151068

    Ei sanaakaan muuttoalueiden riskeistä ja esim. talvehtimisalueiden ympäristömyrkyistä, jotka heikentävät pesimistulosta täällä.

    Birdlife kirjoittaa poikkeuksellisen asiallisesti lokkien osalta aiheesta:

    Selkälokin vähenemisen syyt ovat moninaiset. Talvehtimisalueelta peräisin olevien ympäristömyrkkyjen on todettu heikentävän selkälokin lisääntymismenestystä: emot eivät saa poikasia lainkaan tai poikaset kuolevat nuorina. Monien muiden saaristolintujen tavoin selkälokki kärsii vieraspetojen, supikoiran ja minkin, saalistuksesta. Ihmiselläkin on osuutensa: aiemmin sekä munien keruu että suoranainen vaino verottivat selkälokkikantaa, ja nykyäänkin selkälokkeja joutuu helposti uhriksi rauhoittamattomia harmaa- ja merilokkeja ammuttaessa. Vesillä liikkujien varomattomuus tuhoaa usein selkälokin pesinnät: ihmisen ajaessa emot pois pesimäluodolta munat ja poikaset joutuvat nopeasti parempiin suihin.

Esillä 10 vastausta, 9,711 - 9,720 (kaikkiaan 9,802)