› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,781 - 9,790 (kaikkiaan 9,890)
1 2 3 … 978 979 980 … 987 988 989

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rukopiikki 6.6.2025, 12:15

    Matalalla olevat pesät kuulee myös kyykäärme helposti. Parempi ois pökkelöpuidenkin olla vähän pitempiä. Tikat ja käenpiiat jne muut linnut tyhjentää pesiä. Oravakin voi jyrsiä tuohen ja särkeä pesän. Kaikenlaista uhkaa on pesille.

    Nostokoukku 6.6.2025, 12:34

    Kyy ei kuule juuri mitään. Sillä ei ole edes tärykalvoja.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 6.6.2025, 12:39

    Jäkälä ja naavahan tulee vasta kuivaneille puun oksille. Kuivalla paikalla jäkälöityminen ja naavottuminen tapahtuu nopeasti. Kun äestetään ja annetaan luonnon hoitaa, ja kun syntyy vain koivuja, kuivimmat kohdat tuottavat koivulahopuuta jo 20-vuotiaaseen metsään sekä ne koivut, jotka sinnittelevät, kehittävät jäkälä ja naava kasvuston jo hyvin nuorena. Lahopökkelöt kaikissa metsissä ovat tärkeitä hyönteishotelleja, vaikka olisivat avoimemmellakin, niillä on merkitystä hyönteissyöjille. Pesäpaikkojen vähyys ei ole ongelma vaan lahopuunmäärän väheneminen ja hyönteisten väheneminen.

    Linnunpöntöistä niin kuusilauta tosiaan estää, että tikka ei mene kyljestä läpi niinkuin näistä ontoista leppäpölkyistä. Metallilevy estää kolon suurenemisen vaikka reiän ympärys pehmenisi.

    Kurki Kurki 9.6.2025, 22:30

    https://www.is.fi/politiikka/art-2000011289236.html

    Mikkosen mukaan Essayah haluaa vähentää luonnonlaitumien kokonaispinta-alatavoitetta 8 000 hehtaarilla, vaikka Helmi-ohjelman tavoitteena on ollut nostaa perinnebiotooppien ala 52 000 hehtaariin vuoteen 2030 mennessä.

    Essayah leikkaa.

    Eikö nuo kaikki lajit, jotka eivät sopeudu Suomen luontoon, pidä antaa hävitä?

    Kurki Kurki 10.6.2025, 08:18

    https://www.is.fi/politiikka/art-2000011289236.html

    Perinneympäristöissä on 650 lajia kaikista Suomen uhanalaista lajeista 2667.
    Ainoa uhka niille on umpeenkasvaminen eli Suomen luonto eli ne alueet pitää ihmisen pitää avoimina etteivät nämä uhanalaiset lajit häviä ja vielä 2-kertaistaa tuo perinneympäristöjen pinta-ala. Kertooko joku, miksi Suomi tarvitsee näitä lajeja, jotka eivät edes sovellu Suomen luontoon? Näiden lajien elossa pitäminen vaatii suunnattomat summat rahaa, jota valtio tarvitsisi muualla. Sitten vielä päälle kaikki erilaisten ilmastojen lajit, joita Suomen luonto hylkii niin, että ovat uhanalaisia täällä, mutta siellä lämpimässä Ranskassa ovat elinvoimaisia. Yhdessä nämä perinneympäristöjen, paahderinteiden ja toisenlaisen ilmaston jajit 1500 lajia kaikista Suomen uhanalaisista lajeista pitäisi ennallistaa sinne missä ovat elinvoimaisia. Suomi ei tarvitse niitä. Punaisiin kirjoihin, joita julkaistaan noin 10 vuoden välein, näitä lajeja lisätään aina vain lisää sinne muiden jatkoksi ja sitten kiljutaan kuinka Suomen luonnon monimuotoisuus heikkenee.

    Toivottavasti Sari Essayah laittaa tälle hulluudelle topin.

    Metsuri motokuski 10.6.2025, 08:23

    Voisi kysyä Kurki että tarviiko luonto yleensä ihmistä.  Tuo on kyllä syvällinen kysymys tarvitaanko jotain vai onko joku tarpeetonta.  Nyt mennään hyvin syvällisiin vesiin pohdinnoissa.  Itse lähden siitä ajatuksesta että jos jokin on syntynyt tälle maapallolle niin kai sillä jokin tarkoitus on ollut.

    Nostokoukku 10.6.2025, 08:53

    Kaikella on tarkoituksensa, paitsi ihmisellä. Ihminen on vahingollinen mutaatio.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.6.2025, 08:59

    Tuo on hyvä kysymys, mitä lajeja pitää yrittää säilyttää ja millä hinnalla. Esimerkiksi lapsuuden kesäherkkua mesimarjaa ei näy enää teiden varsilla. Mikä sen hävitti, rehevöityminenkö? Jos halutaan perustaa ns. kuiva keto, voidaan tarvita rehevöitymisen torjuntaa jossa matkitaan luonnon kuloja. Kaupungissa ei ehkä uskalleta kulottaa, mutta niittyjä voidaan niittää ja viedä niittojäte kompostoitavaksi.

    Kukkaketoja on ehkä luonnontilaisessa Suomessa esiintynyt väliaikaisesti paikoilla, joihin on syntynyt luontainen aukko jonkin puut tappavan häiriön jälkeen? Meillä ei ole ollut isoja laiduntajalajeja (tunturipeuraa ehkä lukuun ottamatta), jotka pystyisivät pitämään ketoja pysyvästi avoimina. Mammutin kerrotaan olleen heti jääkauden jälkeen, mutta se ei menestyisi enää metsittyneessä osassa maata, ainoastaan Lapissa rajatulla tunturialueella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.6.2025, 10:30

    Pieksämäellä kokeillaan Pieksäjärven rehevöityneen rannan hoitoa vesipuhveleiden avulla. Puhvelit ovat lainassa Puulan puhvelitilalta Kangasniemeltä, jossa ne ylläpitävät kosteikkoa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011251123.html

    Perko 12.6.2025, 11:11

    Iloisella  -60 luvulla oli  KOP-  innovointi ohjeissa mesimarjan viljelyä.  Muistelen sen olevan kaksikotinen johon tarvittiin jo silloin  kahdesta kohteesta kasvit menestyksen takuuksi ( olivat eriytyneet).  Noita mammutteja en enää muista.

Esillä 10 vastausta, 9,781 - 9,790 (kaikkiaan 9,890)
1 2 3 … 978 979 980 … 987 988 989