Keskustelut Tekniikka Mönkijä mutta 4 vai 6 pyöräinen

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 105)
  • Mönkijä mutta 4 vai 6 pyöräinen

    Merkitty: 

    Hei

    Olen harkinnut mönkijää metsätöihin lähinnä tavaroiden kuljetukseen mutta myös tuulenkaatojen ajoon yms pienimuotoiseen työhön. Lisäksi mönkijää käytettäisiin lumitöihin ja ehkä hieman huviajoon maastossa. Luulin jo löytäneeni normi Can Am Outlanderistä tai Polaris Sportsmanista soivan pelin, kunnes muutama lehtijuttu herätti mielenkiinnon 6×6 malleihin.

     

    Osaisiko joku kokemuksesta kertoa 4 ja 6 pyöräisyyden eroista. Onko esim maastokelpoisuudessa 6×6 aivan ylivoimainen ja tuoko se ongelmia jossain?

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nykysuuntaus olisi että vuosittaiset pienet määrät tuulenkaatoja saavat jäädä metsään jos ötökkälain määrät eivät ylity. Pystykuivat suositellaan jättämään vallan kokonaan korjaamatta ,monimuotoisuutta kohentamaan.

    Puuki

    Pari tukkipuuta mätkähtää nurin ja niiden arvo olisi yht.  60 €. Kannattaako lähteä koneella hakemaan metsästä pois nykyaikana ? Ei oikeastaan ellei ole polttopuuksi tekemässä.

    TV

    Mitä nyt olen tukkikokoisia kaadellut, niin yleensä olen lyhentäntänyt ne jo valmiiksi siihen mittaan mitä jaksan käsin siirrellä. Ei sillä traktorillakaan kehtaa joka pölkkyä erikseen noukkia, vaan minulla on ainakin tapana tehdä jonkin sortin kasa. Pari puuta nurin, tyvet liikautetaan lähemmäs toisiaan ja latvukset vedetään niiden kanssa nippuun. Tuollainen 35cm läpimitalla oleva liikkuu vielä 3m pätkissä käsin mönkijän kyytiin aika kivuttommasti. Jos menee tuota isommaksi, niin ei sovi klapikoneesta läpi ja silloin on sama vaikka olisi 30cm pätkissä jo valmiiksi metsästä tullessa. Jos on niin julma tyvipölli, ettei edes 30cm pätkänä jaksa nostaa, niin lyö kirveellä keskeltä halki. Ellei nouse vieläkään, niin lyö 4 osaan. Ihan viimeistään kun puu on jo polttoklapin mitoissa, niin alkaahan se nousemaan kyytiin. Noita yksittäisiä puita on turha mihinkään kaupata, joten polttoon ne joutaa eikä silloin ole väliä onko ne 30cm pätkissä vai 3m pätkissä. Ja elleivät sovi klapikoneeseen, niin joka tapauksessa pienittävä jotenkin muuten.

    Itse en koe ongelmaksi olla mönkijän päällä pihalla. Ei lähde jos on kurja keli. Mutta lähtökohtaisesti minusta metsätyöhön kuuluu ulkona oleminen. Joka tapauksessa sahaan ulkona vallitsevassa kelissä, joten aivan sama vaikka olen myös siirtymän ulkotilassa.

    Jätkä

    Huonosti on Tolopainen haavoistaan huolehtinut.

    Minulla oli n. 2,5 – 3 metrisiä 15 – 20 senttiä paksuja haapapöllejä metsässä, mutta ne olivat oksien ja risujaen päällä hieman irti maasta. Kun kaadoin samaan sumaan saman kaliberin haapoja, tunsi kyllä katsomatta kuormaa tehdessä, että mikä oli vastakaadettu pölli. Painoero oli helposti puolet. Olisi pitänyt ottaa erilleen ja kokeilla saunankiukaassa, kuinka hyvin ne jo palaisivat. Nyt alkaa puu olla kuivimmillaan, kun ei enää neste turskahtele Giljotiinilla katkaistessa, keväällä turskahteli 120 sentin päästä neste pöllin päästä joka puristuksella, nyt ei turskahtele.

    Jätkä

    TV:”Mutta sitä täytyy ihmetellä, että millaisissa metsissä porukka ajaa. Telamönkijän maavara on +40cm, koko laitteen leveys noin 1,5m ja telojen välillä tilaa vajaa metri. Missä metsässä on +40cm kantoja alle metrin välein, ettei niitä voi kiertää tai tällätä telan alle. Kai sitä voisi sahata vähän lähempää maata, ettei tarvitse tuollaisia tumppeja jättää metsää täyteen. Eihän sitä kukaan kehtaa edes kävellä tuollaisessa metsässä.”

    Ihmetellä soppii porukkaa, kun taimikonhoitotyössä on ammattimetsurille jotkut asettaneet vaatimuksen että kannot max 10 senttiä, niin onko sitten niin, että ajourien kohdalla pitää jättää vähintään 40 senttiset kannot?

    Toisaalta, kun ajetaan polttopuita, niin kai jokainen tuollaiset pitkät kannot sahailee polttopuiksi ainakin ajoreitiltään? Muuten voisi hakeutua lataamoon ottamaan vähän lisäkapasiteettia aivoille.

    Johan tuollaisissa puolen metrin kannoissa repii munansa kävellessään!

    marttitapio

    Rantasaunani ympärillä on isoja haapoja, joita joutuu ottamaan pois, kun näkee lahon etenemisen turvallisen rajan ylitse. Vaimo ei antaisi vielä silloinkaan kaataa, kun havisevat kesätuulessa. Mutta uusia kasvaa.

    Niin siitä pilkkomisesta. Kevättalven aikana nurin, klapin mittaiseksi pätkien. Kirveellä pöllit lohkoen sopiviksi kuivua. Menee että helähtää pienellä pakkasella. Jos ei mene, niin vähän m.sahalla auttaen. Lohkotut pöllit kuivuvat kevätahavassa nopeasti. Sitten vain mönkkärin kärryyn ja kasalle. Seuraavana keväänä vaimo äitienpäivälahjallaan pilkkoo ne saunapuiksi. Haapa vaatii kaksi kesää kuivuakseen kunnolla.

    Varsinaisilla metsämailla isot haavat jätän pystyyn kolopuiksi, joutaavat olemaan.

    avebella

    Ehdottomsi 6 pyöränen, ei tarvi paljon suunnitella ajoreittejä ja pikku hankikaan ei este kun laittaa takimmaisiin pyöriin ketjut. Tuli ajeltua työvuosin kun armeijalle alkoi tulla Polariksia.

    TV

    Minusta ne armeijan 6×6 polarikset oli huonoja vehkeitä. Can-amin 6×6 ajettavuudeltaan omaan makuun huomattavasti parempi, mutta näkyy toki myös hinnassa. En tiedä onko se 450 can-am millainen ajaa että onko muutakin ero kuin kone ja lavan malli. Mutta onhan tuollainen 1000 kuutioinen can-amin 6×6 telasarjalla aika hulppea ilmestys. Ja se isompi lava toisi paljon mahdollisuuksia tarvikkeiden kuskaukseen. Saahan ne romut köytettyä 4×4 taakkatelineisiinkin, mutta 6×6 antaisi pelivaraa. Taimien kuskaukseen varainkin ja tahtoo sitä rekvisiittaa olla yleensä omiin tarpeisiin muutenkin. Pitkät telat vielä tasoittaa menoa ja kantaa hangessa aivan eri malliin. Ja jos ei olisi rahasta kiinni tai maastot on sellaiset, ettei ole tarvetta kesällä teloille, niin ne backcountry telat olisi vielä pari potkua perus teloja paremmat. Itse en vaan laittaisi rahoja vain talvikäyttöön sopiviin teloihin, kun kesällä on kova tarve maavaralle ja suopohjaisilla mailla myös kantopinta on iso plussa.

    Ola_Pallonivel

    Can-Am 6×6 telasarja 7.5t€. Asennussarja ja asennus päälle. Eihän tuo paha hinta ole, ja saa niitä vähennyksiä.

    TV

    Onhan niitä onneksi ajoittain myynnissä käytettyjä missä on telasarja valmiina. Se hyvä puoli noissa hupivehkeinäkin toimivissa on, että monet ostaa uusia, varustelevat hyväksi ja parhaillaan jopa seuraavana vuonna pitää päivittää uuteen malliin. Saa tämä köyhempi kansanosa mihin itsekkin kuulun ostaa sitten vähän ajettuja missä varusteet sisältyy hintaan.

    Toki voihan sitä katsoa Agco suomen sivuilta myös paljonko se uusi täysin metsävarusteltu Valtra ja Keslan kärry maksaa. Näyttäisi olevan esim. vanha romu 2018 vuoden N174 5000h ajettuna 169t€ ilman kärryä. 2020 vuoden N134 irtoaisi kärryn kanssa 167t€. Toki noihinkin tarvitsisi varusteita vielä jonkin verran, mutta 300t€ saisi jo varmasti aika kopsakan paketin.

    Jos tämä hintataso kuulosti karkaavan omien tarpeiden ja vaatimusten ulottumattomiin, niin eikö silloin ole järkevää myös pohtia kelpaisiko mönkijä vaikka käytettynä. Nyt esim. tarjolla 2013 mallin 500 can-am telasarjalla 500h ajetruna 8000€ hintaan. 6×6 ei ollut juuri nyt myynnissä teloilla eikä ilman, mutta 5500€ näkyy menneen huutokaupan kautta kaupaksi 650 Can-am 6×6 13tkm ajettu 2018 vuosimalli. Vielähän noita 6×6 ei ole paljon ja telasarjoilla vielä vähemmän, joten myyntiin tippuu harvakseltaan. Mutta kyllä niitä ajoittain tulee eikä se hinta aina mikään älytön ole. Uusi polariksen 6×6 telasarjalla näytti olevan 20t€, joten äkkiä siitä käytettynä puolet sulaa pois.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 105)