”Kun ”tukit” vielä on väärin katkottukin – liian lyhyiksi.”
”Puu Hastelija ja ”väärän mittaiset ja lyhyet”. Oletko todellakin noin tyhmä, vai näytteletkö?”
”sitolkka. Se on justihin noin. jokaisella sahatukilla pitäisi lisäksi olla käyttötarkoitus selvillä silloin, kun se katkaistaan. Sahaustapa latvaan kynällä. Siinä se tili tehdään. Suuri moka on myös se, että tehdään omaan rakennustarpeeseen liian pitkiä tukkeja.”
Tämän yhden sankarin ”ajatuksia” on joskus todella vaikea ymmärtää. Hienoa kuitenkin, että hän ”ihan itse” 🤣🤣🤣 keksi tuon tarpeen mukaisen tavaran teettämisen.
Se on, kun oikein katkoo, että ei tarvitse muuta kuin osata laskea kappalemäärät, niin tavara riittää, eikä jää liikaa lojuksimaan.
Kuten sanoin, tilin tekee, kun hankkii sahatavaraluettelon ja suunnittelee oikeat dimensiot kaikelle puutavaralle. Monen rakentajan tukkien päässä on pelkät numerot 1, 2, 3, 4, 5, jne ja muistilappu, mitä kustakin pölkystä sahataan.
Mitä enemmän lukee juttuja muista puulajeista, sitä enemmän tuntuu ettei todellisuus kohtaa -ainakaan hinnan osalta. Vai voiko sanoa että kuvitteellinen hinta 100€/m2 esim. lehtikuuselle voi pitää paikkansa jos sitä ei sillä hintaa kukaan osta. Kyllä sitä joku kympillä ostaisi!
Voisiko olla myös niin että kysyntä ja tarjonta vain eivät löydä toisiaan.
Muiden puulajien listalla ei nähdäkseni ole vielä mainittu ainakaan poppeleita tai sokerivaahteroita. Suomessa voitaisiin ajatella välillä boksin ulkopuoleltakin kuten tämän ketjun yhden pölkyn notskimies.
Biohorror oikeassa. Olemme aika tylsällä tolalla tuon puulajivalikoiman suhteen. Kernaasti näkisin myös itse vaihtoehtoja vaikka yhtä poppelin sukusielua kasvattelenkin.
Kun oli aikaisemmin esillä tuo Douglaskuusi, niin mielestäni sitä ei kannattaisi väheksyä, koska se on menestynyt hyvin lämpimimmissäkin olosuhteissa ja on ilmeisen vastustuskykyinen tauteja ja ötököitä vastaan.
Kun meilläkin lämpötila väistämättä nousee, vaikka Jeessi hankkiikin patteriauton, voisi jopa sanoa, että tyvilaho ja kuusensyöjät vaikeuttavat kunnollisen – hidaskasvuisen ”maatiaiskuusen” kasvattelemista. Siellä Keski-Euroopassakin kirjanpainajat jne ovat iskeytyneet maatiaiskuuseen, ei Douglakseen.
Myös muiden puulajien sopimista Suomen olosuhteisiin kannattaa tutkia. Jos meillä olisi kunnollisia Tammi – ja Pyökkimetsiä, puhuttaisiin jo kohtalaisen arvokkaista puulajeista.
Siperian Lehtikuusi on jo tuttu juttu ja siitä voisi hirsirakentajat saada hyvää materiaalia. Jos lahonkestoa tavoitellaan, olisi Lehtikuusen paksuuskasvua saatava hillittyä. Meillä on Lehtikuusta käytetty paljonkin, eikä nopeakasvuisten puiden kesto lahoamista vastaan ole juuri minkäänlainen. Hidaskasvuinen sen sijaan kestää kuin kestopuu konsanaan, Eron saheissa tuntee vaikka pimeässä, kun tiheälustoisen ominaipaino on kuivana kaksi kertaa korkeampi kuin nopeakasvuisessa.
Meillähän on tuo Tyvilaho jo niin pahassa mallissa, että ”Jotain tarttis tehrä”, ja uskon, että taimitarhat pystyisivät tuottamaan melko nopeasti tarvittavat taimet soveltuville avohakkuualueille.
Kalliita ovat vielä Douglas-taimet , mutta jostain niitäkin näkyy löytyvän. Onko kukaan kasvattanut sekametsänän tavallisten kuusien kanssa? Tai onko kukaan kasvattanut ylipäänsä?
Sinänäsa nyt istutettujen markkinat varmasti olemassa kun myyntikuntoon tulevat. Puulajien valinnoilla olisi todellakin nyt syytä varautua muuttuvaan ilmastoon. Kuusi ei todellankaan ole hyvä valinta jos katsotaan hyönteistuhoja keski-Euroopassa, Ruotsissakin jo iso, jatkuvasti paheneva ongelma. Turha luulo etteikö ongelma tulisi tännekin.
Tyvilahon voi hoitaa pois koivulla. Kun kasvattaa koivua 400 vuotta niin sitten kasvaa taas terveitä kuusia. Toinen vaihtoehto on että joka 5 taimi on koivu ja risti istutus niin koivun juuret kattaa koko metsän. Koivun parkkihappo pitää tyvilahon kurissa. En ole yhtään tyvilahoa löytänyt suuren koivun läheltä. Mutta koivun mitan ulkopuolelta kylläkin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.