Keskustelut Metsänhoito Myyrätutkimuksen tila Suomessa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 65)
  • Myyrätutkimuksen tila Suomessa

    Miten lukijat kokevat myyrätutkimuksen olevan rakkaassa maassamme? Onko siihen uhrattu liikaa rahaa vai onko koko ala jäänyt lapsenkenkiin? Onko pienpetojen vähentynyt metsästys vaikuttanut myyräkantoihin?
    Siinäpä aluksi aiheita. Itselleni koko myyrätutkijaporukka on jättänyt jotenkin sekaisen olon. Tietävät kyllä asioista ja taustatietojakin tulee jatkuvasti, mutta silti jäävät hiukan etäisiksi. Ennustusten paikkaansa pitävyydessäkin on paljon parannettavaa. Silti on parempi ennustaa.
    Johtaako Huitu nykyään vai onko kekkonen johdossa?

  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    Suden jälki iski tapansa mukaan suoraan asian ytimeen. Siinä on tarjolla punaisenlanganpää, joka on yhtä vahva kuin titanicin ankkurilanka. Helppo seurata.

    Der Steppenwolf

    Suden jälki

    Luulisi joskun ja jonkun haluavan uudistaa myyrätutkimuksen oikealle tasolle ja julkistavan JOKAISEN paikan tiedot EDES netissä luettavaksi. Maailman hämäräperäisintä touhua on myyrien loukuttajien elämä. Tulevat ja menevät ja tietoja ei saa mistään.Välillä tuntuu että edes STASIlla ei ollut tietosuoja näin vahva.
    Kaikkein hulluinta on se, että tekevät myyrätutkimusta METSÄNOMISTAJILLE. Ei mee mun kaaliin.

    jees h-valta

    Noo nyt se taso vasta löytyi!
    Tältä pohjalta pelastamme metsät myyriltä sun kaiken karvaisilta muiltakin jokeltajilta. Ohessa pelastuu vielä Metsälehden maankuulu keskustelupalstakin. (Ainakin ne mitä siitä vielä on jäljellä)

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Jeespoju ei saata edes aavistaa kuinka oikeassa onkaan.

    Der Steppenwolf

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Katsopa Suden jälki vaikka netistä Metsätieteen Aikakauskirjasta kirjoitus Henttonen&Huitu, muistaakseni numerossa 4/2011. Siinä on sujuva ja yleistajuinen esitys myyrätietämyksestä Suomessa. Tutkimushan on maailman huippua, mutta käytännön sovellukset tuhojen estämiseksi vielä puuttuvat.

    mehänpoika

    Selvää ohjeistusta metsätaimikoiden myyrätuhojen torjuntaan ei ehkä ole saatu aikaiseksi, mutta käytännön metsänomistajat osaavat jo melko hyvin selviytyä ohi myyrätuhoalttiin ajan. Yleensä käytetään hyväksi myyräkantojen luontaista vaihtelua, josta metla tutkijoineen on vuosittain tiedottanut.

    Istutukset osataan myyrätuhoalttiilla alueella toteuttaa myyräkannan romahtamisen jälkeen. Moni suojelee myyrien luontaisia vihollisia, pienpetoja ja pöllöjä. Moni myös pyytää myyrät uudistettavilta alueilta vähiin loukkupyydyksillä.

    Ehkä tärkeintä olisi saada taimikot syntymään tiheinä, jolloin myyrien vikuuttamat taimet eivät tekisi taimikosta heti vajaatuottoista. Harvoin luontaisesti syntyneissä taimikoissa syntyy mittavia myyrätuhoja.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Edelliselle.
    Pöllöjä, joiden keskipaino on muutamia satoja grammoja, on maassamme 20000-30000 paria.
    Sitävastoin myyriä pääravintonaan käyttäviä supikoiria, joiden päähabitaatti on heinittynyt hakkuuaukea eli taimikko ja joiden ravinnosta puolet koostui myyristä aikana, jolloin ei ollut myyrien aiheuttamia metsätuhoja, tapetaan sumeilematta seurauksista piittaamatta lähes 200000 vuodessa.

    Kurki

    Antonille sanoisin oman 20 vuotisen myyrätutkimukseni pohjalta, että myyrien käyttäytyminen eri olosuhteissa on sellaista ettei niiden määriin voi mitkään pienpedot vaikuttaa.

    Viime kesänä minulla Keski-Suomessa myyrien loukupyynti 2 hehtaarilla.
    Yksi hentaari oli istutettu vuonna 2009 ja toinen henhtaari viime keväänä 2011. Nämä kaksi hehtaaria muodostavat yhtenäisen aukon ja ovat istutettu kuusentaimilla ja ojitusmätästetty.
    Vanhemmalla osalla näkyi jo vuonna 2010 kesällä metsämyyrän latvasilmusyöntejä.
    Siksi aloitin viime kesänä koko alueella myyrien pyynnin n. 35 kpl/ha pyyntipisteitä, joissa kaikissa kaksi hiirenloukkua.
    Viime kevään heinätön istutusaukko ihmeekseni oli täynnä punaselkäisiä metsämyyriä. Myyriä jäi tältä istutusalueelta loukkuihin 250 kpl/ha ja vanhemmalta jo heinäiseltä ja vesakkoiselta istutusalalta jäi vain alle puolet n. 100 kpl/ha loukkuihin.
    Pari viikkoa ennen lumien tuloa lopetin pyynnin.

    Nyt tänä keväänä huomaan, että viime kevään istutukkaista n. puolesta on latvasilmut syöty, mutta vanhemmalta istutukselta ei yhtään.

    Mikä siis mahdollisti metsämyyrien räjähdysmäisen kasvun ja lisääntymisen tuolla viime kevään istutusaukolla ja miksi myyriä ei pyynnillä saatu sille tasolle alle 20 kpl/ ha, ettei vakavia vahinkoja taimille tulisi.

    Olen nyt tullut siihen tulokseen että edeltävän talven aukkohakkuun oksakasat olivat metsämyyrälle oivallisia pesä- ja piilopaikkoja, jossa isojen puiden latvat tarjosivat tuoreita silmuja ruoaksi koko kesälle ja kun oksakasat tarjosivat ruokaa, niin mitään tarvetta ei ollut liikkua muulla alueella ruokaa etsimassä eli loukkujen syötit eivät houkutelleet riittävästi hyvin syöneitä myyriä.

    Kurki

    Kun tuo 200 merkkia on yläraja, kaikkea en tuohon edelliseen kirjoitukseen saanut sopimaan, joten jatkan.

    Ketut ja supikoirat eivät olisi voineet tehdä tuolle viiime kevään istutusalueelle enempää kuin minäkään, vaikka miitä olisi ollut kuinka paljon tahansa.

    Miksi sitten ainoa pienpeto lumikko, joka olisi päässyt oksakasojen alle, ei tullut avuksi?
    Nythän minulla olisi ollut ainutlaatuinen tilaisuus saada jotain todistusta piepetojen hyödyllisyydestä myyrien torjunnassa.
    Eihän kukaan metsästä lumikkoa, kun se on rauhoitettu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mielenkiintoisia havaintoja Kurjella. En ole eläintieteilijä, mutta aivan uskottavan kuuloinen selitys sekin, että jos ravintoa ja suojaa on, niin miksi siirtyä muualle. Rktl jälki-indeksien perusteella kettu on ollut alamaissa viime vuosina Keski-Suomessa. Kärpällä ja lumikolla ovat kannanvaihtelut olleet rajuja viime vuosina, ja 2010 oli niillä ko. alueella hyvä vuosi, kun taas 2011 oli huono vuosi. Ehkä tämä selittää osan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 65)