Keskustelut Metsänhoito Myyrätutkimuksen tila Suomessa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 65)
  • Myyrätutkimuksen tila Suomessa

    Miten lukijat kokevat myyrätutkimuksen olevan rakkaassa maassamme? Onko siihen uhrattu liikaa rahaa vai onko koko ala jäänyt lapsenkenkiin? Onko pienpetojen vähentynyt metsästys vaikuttanut myyräkantoihin?
    Siinäpä aluksi aiheita. Itselleni koko myyrätutkijaporukka on jättänyt jotenkin sekaisen olon. Tietävät kyllä asioista ja taustatietojakin tulee jatkuvasti, mutta silti jäävät hiukan etäisiksi. Ennustusten paikkaansa pitävyydessäkin on paljon parannettavaa. Silti on parempi ennustaa.
    Johtaako Huitu nykyään vai onko kekkonen johdossa?

  • Timppa

    Uskooko tosiaan joku, esim Henttonen; siihen lumikkohypoteesiin?

    Viime syksynä Ylä-Lapissa oli aivan tolkuttomasti myyriä ja sopuleita. Kävin siellä kuukausi sitten. Myyrän/sopulin jälkiä kyllä näkyi hangella. Sen sijaan lumikon jälkiä oli tosi harvassa. Ei se seudun ainoa lumikko kyllä ennätä millään kaikkia syödä. Näätäkin oli tunturikoivikossa liikkunut. Tuskin se sieltä 60 cm:n lumen alta kovin helposti myyrää kiinni saa. Kettu sen sijaan totesi, että latua on helppo juosta ja olikin saanut muutaman saaliin aivan ladun vierestä. Verta ja karvoja oli hangella.

    Kyllä ne virukset ja bakteerit ym määrittelevät pitkälti sen myyräkannan vahvuuden. Sinänsä merkillistä on paikalliset kannan tiheyserot ja taimituhot. Yhteismetsällä on kaksi palstaa linnuntietä jotain 60 km:n: päässä toisistaan. Toisella palstalla, joka on rehevämpi, ei ole koskaan ollut tuhoja. Toisella, karummalla, taas oli sekä vuosina 2006 ja 2009 sekä joskus parikymmentä vuotta sitten. Jos sitä myyräkysymystä halutaan selvittää, niin luonnollisesti pitäisi hakea paikkoja, joissa luontaisesti on eri tiheydet ja selvittää niiden syitä.

    Suden jälki

    Paikallistern myyräkantojen eroa voi selittää pienpetojen ja haukkojen,korppien ja ehkä myös varisten määrällä,
    Tosiasia on kumminkin se, että mitä enemmän on myyriä saalistavia, niin tasaisempi on metsässä vallitseva kulttuuri.Jos vielä susi ja karhu lisätään takaisin Suomen maanpäälliseen alkuperäiseen eliöstöön, niin olen tyytyväinen.Monni kuuului vesistöömme vielä 1860 luvulla, joten se oli ehkä jäänne 400 vuotta kestäneestä.(Luit oikein) kylmästä kaudesta.Myyyrien määrän tärkein syy löytyy suden paskasta.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Kannattaa timpankin vähän miettiä mitä kirjoittaa. Tuo lumikkohypoteesi on se sitaatioklassikko, joka on tehnyt henttosesta maamme kuuluisimman ja tiettyjen piirien suuresti arvostaman tiedemiehen. Ei ole soveliasta edes ajatella, että se hypoteesi ei pidä paikkaansa. Onhan se todistettu lähes viidenkymmenen (50) tohtorinväitöskirjan voimin, joiden kaikkien takapiruna on ainakin jossain määrin ollut tämä lähes ainoa kansainvälinen kuuluisuutemme.

    Suden jälki

    Paskaa tutkimalla osaammme edes ymmärtää suolistossamme elävien bakteerien toimintaa. Hölmöä kyllä ihmiskunta hakee keinotekoisista lääkkeistä hoitoa. Tosiasia on että ainoa oikea lääke on se joka löytyy:
    1 Suden paskasta
    2. Korpin paskasta
    3 Karhun paskasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onhan se uskottavaa, että sääolot vaikuttavat paljon myyrän, kuten muidenkin kasvinsyöjien lisääntymiseen. Metsätalous nykyisellään tarjoaa melko hyvät olot niille, mutta ei ole odotettavissa että metsänhoitomenetelmiä muuttamalla saataisiin suurta menestystä kantojen säätelyssä aikaan. Poikkeuksen muodostaisi eri-ikäismetsätalous, mutta en pidä todennäköisenä että se yleistyisi tarpeeksi. Mitä jää jäljelle? No ainakin ekosysteemipalvelut, eli luontaisen biodiversiteetin ts. monimuotoisen eliöyhteisön palauttaminen.

    hemputtaja

    A.Jalkanen toteaa:
    ”Poikkeuksen muodostaisi eri-ikäismetsätalous, mutta en pidä todennäköisenä että se yleistyisi tarpeeksi. Mitä jää jäljelle? No ainakin ekosysteemipalvelut, eli luontaisen biodiversiteetin ts. monimuotoisen eliöyhteisön palauttaminen.
    Lähetetty: 15 h, 14 min sitten
    kirjoittaja: A.Jalkanen”

    Mitenkähän tuohon oikein suhtautuisi. On tainnut tipahtaa hänkin vihreiden ja sinne päin kallellaan olevien monttuun. Siellä hoetaan mantraa ”metsätalous tuhoaa monimuotoisuuden, metsätalous tuhoaa monimuotoisuuden, metsätalous tuhoaa monimuotoisuuden” ja kas se muuttuu todeksi.

    Älkää nyt hyvät ihmiset jatkako tätä: ”ekosysteemipalvelut, eli luontaisen biodiversiteetin ts. monimuotoisen eliöyhteisön palauttaminen”. Tuo lauseenpätkä sisältää sorkkimista, mistä ei hyvää seuraa. Luonto hoitaa itse itsensä. Puutarhat ovat asia erikseen.

    Itse olen eri mieltä kunnes toisin todistetaan. Väitän metsätalouden lisäävän monimuotoisuutta.

    Mm. avohakkuuala piristää kummasti muutamien lajien esiintymistä. Ihannoitu ikimetsä voi olla monimuotoinen, mutta se on vakiintunut. Samat örtit vuosisadasta toiseen.

    Onhan tuota yritetty tutkimuksellakin todistaa. Hesari – vuosikymmenien missionsa mukaisesti – riekkui riemuissaan yhdestä tutkimuksesta, että nyt kärähti se roisto – metsätalous.

    Hesarin arvioon en kuitenkaan luota. Heillä on metsäkuolemista alkaen ollut oma kantansa. Haluaisin nähdä tuon tutkimuksen. Oli piru kuitenkin pantu maksulliseksi, että olkoon. Totuus kuitenkin selviää joskus.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Olisikohan tuossa a. jalkasen kommentissa kuitenkin tarkoitettu sitä, että ei mentäisi manipuloimaan myyriä pääravintonaan käyttävien reviiripienpetojen määriä.
    Niitä kuitenkin on viime vuosina tapettu enemmän kuin arveluttaviin syihin vedoten 400000 vuodessa. Moniprofessorivetoisen metsäkanalintukantojen elvyttämistyöryhmän nerokkaaseen aivotyöhön nojaten.

    hemputtaja

    No onhan sillä perusteettomalla kohkaamisellakin oma osansa. Ilmeisesti samaa tutkimusta se Hesari referoi ja kehui.

    En ole sitä nähnyt, kun se on rajattu vain ”asiantunteville” piireille. Muut saa maksaa.

    Haluaisin nähdä miten tuo on tehty. Siihen saakka kunnes olen voinut homman luotettavuuden tarkistaa – väitän vakavissani, että metsätalous lisää monimuotoisuutta.

    Jo osallistuneiden asiantuntijoiden määrä on epäilyttävä. Viittaa siihen, että on haastateltu ns. asiantuntijoita eli kyse on itsekunkin haastatellun henkilökohtaisista arvioista.

    Vanhatkin uhanalaisluettelot perustuivat pitkälti samanlaiseen mutu-tietoon. Nyt sitten oli vissiin lisätty metsätalouden tappokysymys malliin ”kuinka paljon metsätalous vaikuttaa lajin uhanalaisuuteen, arvio sadanneksina”.

    Ymmärtääkseni aika moni noista uhanalaisista (2 000?) olisi ns. uhanalainen. Harjoitettiin metsätaloutta eli ei.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Aiheen sisälle pääsee hyvin tutustumalla myyrätuhovastaava henttosen johdolla tehtyyn juttuun:
    ”pienpetopyynti ei lisää myyrien metsätuhoja”.

    Vastapainoksi toiseen vaakakuppiin tulee asettaa:
    ”lehikoinen e kvantitatiivisen ekologian kurssi”, siitä erikoisesti sivu 16.

    Lisäksi sivulla 22 on esillä 95% taimituhoista tekevien microtus-suvun myyrien määrä aikana ennen reviiripienpetojen tappokampanjaa ja ennen massiivisia myyrätuhoja.

    kisi

    Tässä ketjussa käsitellään / pitäisi käsitellä myyrätutkimuksen tilaa Suomessa. Koska lumikkotutkimuskin (mm. Paavo Hellstedt) osaltaan nivoutuu myyräproblematiikan lähituntumaan, tuli mieleeni eräs sivuseikka, jota lienee joskus täällä ”sivuttu”, mutta ainakin minulle se on jäänyt vähän epäselväksi.
    Eli tietäisikö joku, millä menetelmillä tutkijat selvittävät lumikon yksilömääriä luonnossa?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 65)