Keskustelut Puukauppa Nettotulon optimointi

  • Tämä aihe sisältää 115 vastausta, 29 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, sitten AvatarJean S toimesta.
Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 115)
  • Nettotulon optimointi

    Kyseessä on perintönä saatu metsäpalsta, jossa on päätehakkuukelpoista  (MHYn arvion mukaan) puuta noin 200.000,- arvosta.  Siis koko palsta on pääsääntöisesti yli 100 vuotiasta tukkipuuta.

    Vaihtoehtojahan on pääpiirteittäin kolme, joiden verovaikutukset ja sitä myötä nettotulo on hyvinkin erilainen. Ne ovat:

    *  tehdä päätehakkuu ja pitää maapohja, jolloin puunmyyntituotto on pääomatuloverotettavaa. Perintöverotettua osuutta ei huomioida mitenkään.

    * myydä metsä palstana, jolloin perintöveron laskennassa huomioitu osuus vähennetään myyntihinnasta

    * tehdä päätehakkuu ja myydä saman verovuoden aikana maapohja, jolloin puun myyntituotosta vähennetään myyntitappiona perunkirjoitusarvo.

    Lisäksi tietysti mahdollisuutena on edellisten yhdistelmät, mutta mitä vaihtoehtoa näppituntumalta pidätte parhaana ja miltä tahoilta ja missä järjestyksessä kannattaa pyytää tarjouksia?

    Metsään sijoittaminen on jatkossakin varteenotettava vaihtoehto, mutta erinäisistä syistä johtuen ei kyseisellä metsäpalstalla.

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos jörrikkä. En kyllä vieläkään ymmärrä miksi puut ja maapohja pitäisi myydä erikseen.

    jörrikkä

    A. Jalkanen on täysin oikeassa, että palstan myyminen hakkaamattomana olisi ollut helpompaa. Hyötynä siinä olisi ollut myös vaivattomuus ja rahojen nopeampi saanti. Kuitenkin ounastelemani puun myyntituotto ja hakatun maapohjan myyntituotto oli niin paljon suurempi kuin palstan myynti hakkaamattomana, että noin ei kannattanut toimia.

    jörrikkä

    Mä itse olin hämmästynyt niinkin korkeista tarjouksista palstana kuin tuli, mutta toimimallani tavalla tuotto oli nettona yli 20.000,- suurempi.

    Kiinteistön varainsiirtoverohan on 4 %’a, puusto oli jo yli-ikäistä, joten se oli avohakattava välittömästi – arvokasvua reilusti yli satavuotiaassa metsässä ei paljonkaan tule, mutta tyvilahon määrä kasvaa. Hinnoittelussa tulee ottaa riski paitsi puun kertymässä, niin paljonko sitten on lahon yms. osuus. Toki puun myyntituotot tulevat nopeasti, mutta uuden taimikon istutukset ja pohjatyöt toki tulee ottaa tarjottavassa hinnassa huomioon.

    Tietysti valitsemassani tavassa riski oli itselläni puun määrän ja laadun suhteen. Tällä kertaa aavistukseni osui oikeaan.

    Puuki

    Erikoista että metsän osalta verotus on erilainen  kuin muun perityn tuotanto-omaisuuden tapauksissa.    Verottajan sivuita katsoin tuon ed. sivulle postaamani verotusohjeen, joka ei siis ilmeisesti pädekään joka tapauksessa. Siellä sivuilla (vero.fi) ei ollut poikkeustapauksista mainintaa.

    Tolopainen

    Onko sitä verotuspäätöstä tullut, eipä tietenkään. Onhan noita juristeja ja verovirkailijoita. Keksitty esimerkki tämä on, niin tarinaa voi pyörittää loputtomasti.

    Remie

    Tuossa suuri epäkohta juuri onkin. Kannattavuus ja pitkän tähtäimen metsätalous pitäisi ehdottomasti saada kulkemaan käsi kädessä. Tuohon pitää vielä lisätä ilmastonmuutos tekijät. Nuo paljaaksi parturoidut kankaat tuottavat hiiltä eivätkä sido sitä. Mielestäni hakkuita pitäisi tehdä vain siihen pisteeseen kuin tuo hiilineutraali tilanne antaa periksi, vähemmin toki voi hakata mutta tuo neutraali tilanne palstalla kuin palstalla olisi se raja. Näin metsää olisi kaiken aikaa käytettävissä, ja metsän kiertotalous olisi työllistävänä tekijänä. Tosin konekantaa tulisi nodernisoida tuon tarpeen vaatimalle tasolle. Nythän umpimähkäinen hakkuu on mahdollista vaikka taimi asteella olevalle metsälle jos vain on isännällä tarve rahalle.

    Visakallo Visakallo

    Miten Remie olet huolehtinut siitä, ettei sinun jälkeesi metsiäsi parturoida?

    Remie

    Elättelen toiveita että päättäjät viisastuvat ja oivaltavat mikä on parasta metsälle, nyt ajatellaan vain lompakkoa. Ei ajatustakaan ilmaston puoleen eikä vesien puoleen. Parturoitu metsä  päästää hyvin pitkään ruskeaa ravinteikasta vettä vesistöön. Seurasin livenä tuota tapahtumaa joka kesti yli kymmenen vuotta jonka jälkeen toki ravinteita on liuenneena vedessä mutta ruskea väri on hävinnyt. Kyllä puuviljelmien yrittäjäkunta voisi ajatella tuleviakin sukupolvia.

    Ei jatkuvan kierron metsää niin vain parturoida, sehän on sohlaamista kun osa puustosta on parhaassa kasvussa ja osa taimia josko massiivisia mäntyjä ja kuusia löytyy ihailtavaksi asti jota taakaavat metsälle hyvän pituuskasvun. Jos nuo isot puut puuttuu kasvaa metsä nysäkasvuista oksakasta ryteikköä jota sanotaan aave metsäksi. Noita surullisen näköisiä männiköitä yritetään vielä harvennella ja hoitaa , ei ne oksat enää pois lähde vaikka kuinka harventaa ja harventaa . Kun iso oksa kasvaa puuhun se on siinä ja pysyy, ja männyssä on siinä kohdin iso musta aukko. Sama koskee kuusikkoa, ei nillä mutterioksaisilla susi kuusilla ole mitään virkaa.

    Visakallo Visakallo

    Et Remie oikein vastannut kysymykseeni. Laita metsäsi suojeluun, niin eivätpä parturoi!

    Remie

    No minun osaltani elämä on siinä vaiheessa ohi, mutta jätän seuraavalle omistajalle mahdollisuuden.

    Kyllä se vastauskin sieltä löytyy.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 115)