Energiapuun ”kasvatuksen” kauniina ideanahan osittain on metsäpäässä tuntunut olevan se, että samalla kun kasvatetaan taimikoita tiheämpänä alkuvaiheessa, jatkokasvatettavan puuston laatu samalla paranisi. Ja vielä tulisi tiliä energiapuusta…ainahan on toitotettu tiheän kasvatusasennon merkitystä männyn luontaiselle karsiutumiselle.

Kuinkas onkaan sitten käynyt? Todellisuudessa täyttävä puusto näissä Timpan mainitsemissa 3000 rungon kasvatusasennoissa on ollut lehtipuuta, joka tietenkin nopeakasvuisena on tehokas energiapuun tuottaja. Ja samalla myös erittäin tehokkaasti etukasvuiseksi pyrkivä. Tuloksena on ollut monissa kohdin liian rajusti karsiintunutta mäntyä, tai pilalle piiskaantuneita kuusia. Lopputuloksena on kalliisti korjattavaa, kuitenkin liian pientä lehtipuuta ja vaurioituneita valtapuustoja. Ei miinusta tulee liian pienestä korjuukoosta, sekä kasvatettavan puuston laatutappioista.

Juuri ”pelastushakkaan” tuttavan motolla tälläistä kuviota. Koivua on jätetty 70-luvun alussa männylle uudistetulle mäelle turhan paljon, onneksi isäntä on jo 90-luvun lopulla tehnyt ensimmäisen pelastushakkuun ja korjannut todella paljon koivua käsityönä. Nyt ensiharvennus tehdään 10 v myöhässä ja paljon on poistettavana edelleen ylivaltaan kurkoittelevia koivuja. Valtapuustomännikössä näkyvät kasvatustavan ongelmat siten, että osa männyistä on jäänyt alakynteen ja vihreä osa on aivan liian pieni, sekä runkomuoto on kuin ongenvavassa. Osassa kohdin on yritettävä vaan toivoa, että niiden kasvukunto paranisi. Mutta se vie aikaa…lähtevän puuston koko nyt 65 litraa. Niissä kohdin, missä koivua on ollut vähemmän, keskikoko on lähtevälläkin lähellä 100 litraa. Tuosta voi laskea, paljonko vuosien aikana on kasvuvoimaa mennyt halpahintaiseen energiapuuhun (jonka isäntä on tosiaan käsityönä todella siististi korjannut, ”jessemenetelmällä” maataloustraktorin kanssa.

Uudistusalan havujen keruu on todettu tuottavimmaksi tavaksi metsäenergian tuottamiseen ja sitä kannatan. Nykyisen motohakkuun ongelma kun on havujen kasaantuminen kuviolle epätasaisesti ja niiden kohtien uudistumisen ongelmat. Vadelma valtaa ne kohdat ja vaikka taimen saisi kasvamaan sillä kohtaa,  on kasvukilpailussa taimi yleensä häviävä osallinen alkuvaiheessa ja jää valtapuuston perään kasvussaan. Kantojen noston ongelma on ollut meilläpäin enemmän horsman ja heinikon syntyminen, kuin vesakoituminen. Maanmuokkauksessa edelleen pidän äestystä männyn mailla parhaana. Sen jäljiltä olen harventanut monia männiköitä, joissa puusto on ollut laadukasta ja tasaista. Myös lehtipuuston määrä pysynyt hyvin kurissa. Äestyksen etuna on se, että samalla karike ja oksat ovat kääntyneet istutusurien välisille alueille, joissa vadelman ja horsmikon kasvu ei haittaa taimia ja vähentää taasen vesakoitumista.

Siis kyseessä ei ole etukasvuisen koivikon valtaama kuvio, vaan ”täydennyspuiden” aiheuttamat ongelmat. Kuviolle jää mäntyvaltainen ja suurelta osin hyvälaatuinen männikkö, mutta koivun laaduttava vaikutus on ollut negatiivinen. Niissä kohdissa, missä täydentävä puu on ollut kuusi, puuston laatu on selkeästi parempi ja valtapuusto tasaisempi.

Tarkoitin tuolla kirjoituksella sitä, että on harhaluuloja siitä, miten tiheäkasvatuksessa laadun parantaminen tarkoittaa. Männikössä mänty tai kuusi laaduttaa, koivu tai haapa ei. Tämä on sumentunut jopa alalla toimivilta ”neuvojilta” ja on yhdistelty energiapuukasvatusta ja laatua parantavaa tiheäkasvatusta.

Koivuakin voi kasvattaa männiköissä, mutta ei niin että pääsee ylispuuksi. Mäntytaimikoissa energiapuiden kasvatus oli yksi vaihtoehtoinen suositeltu kasvatustapa vielä 20-15 v. sitten, kun oli energiapuun menekillä nykyistä paremmat näkymät.

Yhden kuvion taimikonhoidon tein itsekin tuolloin energiapuuhoitona ja pystyyn jäi reilusti yli 3000 kpl/ha mäntyjä. Hitaasti on kasvaneet  männyt, mutta ei ole paksuja oksiakaan ja on mistä valita parhaan laadun puut jatkoon.

”Jäläkiviisaushan se on (Konsta Pylkkästä mukaillen) se viisauven imelin laji. Sillon ihmisellä on vain yks silimä ja se silimä kahtoo ovelasti vain taaksepäin.”

Tiheän männyntaimikon kasvatus kuului aikoinaan myös Tapion ohjeisiin. Laatupuun kasvatukseen yhdistettiin energiapuun kasvatus aikana, jolloin energiapuusta odotettiin tulevan tulevaisuudessa yksi hyvä puutavaralaji. Huonoa hintakehitystä ei ollut nähtävillä kristallipallossa.

Hyvää siinä on onnistuessaan edelleen hyvä tukin laatu.

Ei tietenkään energiapuumetsiä kannata erikseen kasvattaa.  Kuitenkin UPM:n ostaja kertoi joku vuosi sitten, että yhtiö harrastaa myös laatumännyn kasvatusta taimikon tiheydessä 3000 runkoa/ha.