› Keskustelut › Metsänhoito › Noviisi kyselee taimikonhoidosta

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5

  • Noviisi kyselee taimikonhoidosta

    Sent on: 11.7.2012, 20:13

    Kuusikymppiseksi elin, ennenkuin minusta tuli vielä istutustaimikonkin hoitaja. Tapana on ollut hommani hoitaa, mutta nyt pukkaa jo stressiä. Kuusitaimikko istutettiin vuosi sitten keväällä kaivinkoneella möyrittyyn 2,5 hehtaarin aukkoon. Hyvin lähtivät kasvuun, mutta jo loppukesästä varsinkin heinäisemmillä reunoilla alkoivat olla hukassa. Merkkailin nämä ruohoalueen taimet viime syksynä. Niiden kanssa ei ole hätää. Kasvavat hyvin ja löytyvät kyllä syksylläkin jotta saa heinättyä. Mutta kivikkoisilla alueilla, joilla taimet viime syksynä olivat paljaalla mullalla, on vatukko tänä kesänä yllättänyt. On niissä taimissa hakemista, toivottomalta tuntuu. Virkeiltä silti näyttävät olevan vattupuskasta löytyneetkin. Panen toivoni loppusyksyyn, jospa vatun lehtien karistua vihreät taimet erottuis paremmin.
    Mutta sanokaas nyt alan ihmiset, heinäyttävätkö suurmetsän omistajatkin tosiaan kymmenien hehtaarien taimikkonsa? Vai luotetaanko siihen, että kyllä ne sieltä nousevat. Kuten luonnontaimetkin siemenestä asti pärjäävät omillaan. Metsälehden lukemisen jälkeen on aina syyllinen olo. Ei numeroa, etteikö patisteta kaupunkilaismetsänomistajaa iloisesti heinäämään, raivaamaan, heinäämään…

    Tekijä
    Polle-Olle
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Leevi Sytky Leevi Sytky 11.7.2012, 20:45

    Viljavalla maalla horsma ja kastikkaheinä tuhoavat pienet kuusentaimet. Vatukossa on toiveita päästä kasvun vauhtiin jopa ilman puuhakasta heinijää.
    Miehen mittainen ja tiheä vatukko kuitenkin on vaarallista taimille. Se painaa talvella taimet maahan.

    jees h-valta 11.7.2012, 20:54

    Kyllähän ne siellä vattujen allakin näyttävät kituvan juuri hengissä.
    Mutta kyllä kasvuun ponkaisu myöhästyy helposti jopa liki kymmenenkin vuotta jos antaa sinne oman onnensa nojalla kitua.
    Kuten olen maininnut lehtipuu on monella kohteella aivan ylivoimainen selviytyjä kun latvus jää valmiiksi vadelmien yläpuolelle. Toki syksyn kaatumisvaivat pitää siinäkin selvittää.
    Hento runko menee ensimmäiset pari syksyä vielä edellä nojoon.

    tamperelainen tamperelainen 11.7.2012, 21:22

    Vatukossa taimi yleensä pysyy hengissä,mutta ei sanottavasti kasva.Horsma ja kastikka usein tuhoavat kuusentaimen.Niittylauha on vähän karumman paikan heinä ja siinä usein taimi selviytyy.Jos minimillä työpanoksella halua selviytyä,niin mene ensi huhtikuussa kun lumet ovat sulaneet taimikolle,silloin heinikkoon taipuneet taimet näkyvät,voi nostella he pystyyn.Kyllä taimikko saa vuosia etumatkaa,se pysyy tasaisena ,jos sen heinää pari kertaa kesässä muutamana kesänä istutuksen jälkeen.Työmäärä on valtava ja olosuhteet usein haastavat.Olen itse käyttänyt paljon raivaussahaa.Kokeilin joskus syyskësälläglyfosaattikäsittelyä,Vaikka käytin taimisuojustakin,niin helpolla tulee ns tuuliajoa,huonontaa mielestäni kuusen kasvua .Näin kosteana vuotena ruohon ja vatukon kasvu entistä rajumpaa

    Metsäkupsa Metsäkupsa 11.7.2012, 21:27

    Pääsääntöisesti kuuset pysyvät vatukossa hengissä,mutta kasvu saattaa jäädä kymmeneen senttiin.Joten taimi joutuu helposti kituuttamaan vuosikymmenen ,ennenkuin latva pilkistää vatukon läpi.Olen joutunut liki parimetrisestä vatukosta taimia pelastamaan,kun myyrät söivät 4-vuotta sitten toistakymmentä hehtaaria 90% tuho.Jos heinikko/vatukko painuu taimien päälle,taimet tuppaavat kuolla rehevällä kasvupaikalla.Taimien paikkoistutus oli paljon pienempi urakka,kuin sen jälkeinen heinäys 2-kertaa kesässä.Nyt kääntyy työvoiton puolelle.

    tamperelainen tamperelainen 11.7.2012, 21:57

    Metsäkupsalle sanoisin,että on varmasti nöyrä hetki,kun 10 hehtaaria saa kontolleen totaalista myyrätuhoa.Ne täydennystaimet joutuu istuttaman heinän keskelle.Tuossa tilanteessa taimikko useinlähtee lapasesta.Tosi usein nämä myyärnsyömät kasvattavat yllätävän hyvän juuriverson,joka ponnekkaasti pinnistelee heinikossa.

    Gla Gla 12.7.2012, 05:45

    Polle-Olle: ”On niissä taimissa hakemista, toivottomalta tuntuu. Virkeiltä silti näyttävät olevan vattupuskasta löytyneetkin. Panen toivoni loppusyksyyn, jospa vatun lehtien karistua vihreät taimet erottuis paremmin.”

    Toinen noviisi vastaa. Hiljattain kokeilin raivausveistä osittain samantyyppisessä kohteessa kuin sinulla on. Laitoin kommenttia kohtaan ”Koneet ja laitteet”. Kokemus veitsestä oli positiivinen. Vatukkoa sillä oli helppo niittää ja veitsellä löytyi helposti puskaan hautautuneet taimet ilman, että niitä vahingossa tuhoaa. Työkalun hintakin on kohtuullinen. Koska sinulla ei ilmeisesti läheskään koko 2,5 ha alalla taimet ole vattupuskien hautaamana, työ ei ole kohtuuton ja ainakin itse tekisin homman siksi todennäköisesti veitsellä mahdollisimman pian. Toki ”mahdollisimman pian” helposti tarkoittaa syksyä ja tuskin sen takia vielä mitään vahinkoa ehtii tapahtua.

    Polle-Olle: ”Mutta sanokaas nyt alan ihmiset, heinäyttävätkö suurmetsän omistajatkin tosiaan kymmenien hehtaarien taimikkonsa? Vai luotetaanko siihen, että kyllä ne sieltä nousevat.”

    Minä en tiedä, miten muut metsää hoitavat. Minua kiinnostaa enemmän se, mikä minun tapauksessani on kannattavaa. Kuvauksesi perusteella kuulostaa siltä, että perkaaminen on perusteltu juttu.

    Polle-Olle: ”Kuten luonnontaimetkin siemenestä asti pärjäävät omillaan.”

    Omillaan olevat luonnontaimet kehittyvät huomattavasti hoidettuja istutustaimia hitaammin, joten talousmetsäajattelussa niitä ei voi rinnastaa. Kehittyyhän hoitamattomastakin puskasta sukkession myötä aikanaan metsä, mutta kannattavuus on toinen juttu. Kun metsään investoidaan vaikkapa muokkauksen ja uusien taimien muodossa, huonoin vaihtoehto on hoitaa homma vain puoliksi.

    Kurki 12.7.2012, 11:06

    ”Metsäkupsalle sanoisin,että on varmasti nöyrä hetki,kun 10 hehtaaria saa kontolleen totaalista myyrätuhoa.Ne täydennystaimet joutuu istuttaman heinän keskelle.Tuossa tilanteessa taimikko useinlähtee lapasesta.Tosi usein nämä myyärnsyömät kasvattavat yllätävän hyvän juuriverson,joka ponnekkaasti pinnistelee heinikossa.”

    On tuo yllä oleva hyvin tuttua minullekkin. Viisi vuotta yritettiin yhtä kohdetta ja joka vuosi täydennettiin uusilla taimilla heinikoon ja vatukoon. Oli aivan liian rankkaa ja turhauttavaa hommaaa. Sen jälkeen kun aloin pyytää myyrät pois loukuilla on tuo myyräongelma jäänyt kokonaan pois. Viime kesänä oli 4 ha oli myyrälaudoilla (http://www.myyralauta.fi/). Yhdellä hentaarilla uutta kuusenistutusta oli erittäin vahva metsämyyräkanta, josta myyriä pyysin 250kpl/ha ja taimikko pelastui. Pari ensimmäistä vuotta olisi tarkeintä saada istutetut taimet kasvamaan ilman myyriä, sitten jo heinittyminen hankaloittaa ja vaikeuttaa taimien selviytymistä ja teettää valatavasti työtä. Eniten pelkään myyrien aiheuttamaa tuhoa taimikolle, muut työt kuten heinääminen ja vesakon raivaus on sitten leikin tekoa siihen nähden mihin myyrät voivat aiheuttaa. Minulla tulee aina uudistusalalle muuräloukut pyytämään.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 12.7.2012, 11:33

    Minä myös sanon, en pelkästään sanoisi.

    2006 keväällä löytyi pienpetojentappoprikaatin operaatioiden jäljitä 40000 paljaaksi kaluttua vaaleaa tappia, jotka olivat vielä edellisenä syksynä kuusentaimia, ja joista yksikään ei lisännyt kasvuaan, vaan kuoli.
    Kielsin alueelta myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojen tappamisen, jolloin niitä ilmestyi paikalle. Myyrätuhot loppuivat.

    2009 suoritin alueella kolmen hehtaarin taimikossa koepyynnin sadalla peltisellä loukulla, joissa oli syöttinä luomuporkkanaa. Saaliiksi tuli yksi (1) myyrä. Sama seuraavana vuonna. Saalis kaksi (2) myyrää. Edelleen viime syksynä. Saalis nolla (0) myyrää. Viime syksynä piti olla metlan myyrätuhovastaavien mukaan myyrähuippu.

    Kurki 12.7.2012, 12:42

    Minulle on sama onko pienpetoja vai ei. Se riittää, että viritän joka kesä kaikille alle 1,5m taimikoille loukut ja tiedän aina millainen myyräkanta on ja miten kehittyy. Nyt Viitasaarella tuolla 1 ha:n alueella, jossa oli viime kesänä valtavasti metsämyyriä, ei ollut yhtään 30 myyrälaudan 60 liskussa, kun kesäkuussa kävin tarkastamassa.Vasta syyskuussa vaihdan uudet syötit ja saan sitten selville tulevan talven tilanteen ja tarpeen vaatiessa tihennetään tarkastuskertoja, jos näyttää että myyriä on enemmän.Valtakunnalliset myyräennustukset on minulle se sama. Myyrät eivät tee tuhojaan, kun ne vain viitsii pyytää pois.

    Puun takaa 12.7.2012, 14:35

    Antonin juttua kommentoin, vaikka se melko varmasti alatyylisen nimittelytulvan taas aiheuttaakin. On lukijoiden asia tehdä tarvittavat johtopäätökset.
    Olen kokenut vastaavan myyrätuhon kuin Antonkin aivan samaan aikaan ja vastaavassa laajuudessa, sekä myöhemmin aivan samanlaisen myyrättömän kauden. Pienpetojen metsästystä ei ole maillani, eikä muutaman tuhannen hehtaarin naapurustossakaan harrastettu kymmeniin vuosiin. Siitä huolimatta totaalituho iski kymmeniin tuhansiin taimiin. Vastaava tuho kävi 90-luvun alussa. Pienpedoilla on kiistatta myyrätuhoja vähentävä vaikutus, mutta kaikkivoimaisia eivät ole nekään, kun myyräkanta monen tekijän summana räjähtää tarpeeksi suureksi. Nämä ovat valitettavia tosiasioita joille ei voi meikäläinen, Anton, eikä kukaan muukaan mitään, – valitettavasti.
    Seuraava myyrätuho tulee taas kun se on tullakseen, – niin minulle, Antonille, ja monelle muulle.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5