Keskustelut Metsänhoito Noviisi kyselee taimikonhoidosta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 41)
  • Noviisi kyselee taimikonhoidosta

    Kuusikymppiseksi elin, ennenkuin minusta tuli vielä istutustaimikonkin hoitaja. Tapana on ollut hommani hoitaa, mutta nyt pukkaa jo stressiä. Kuusitaimikko istutettiin vuosi sitten keväällä kaivinkoneella möyrittyyn 2,5 hehtaarin aukkoon. Hyvin lähtivät kasvuun, mutta jo loppukesästä varsinkin heinäisemmillä reunoilla alkoivat olla hukassa. Merkkailin nämä ruohoalueen taimet viime syksynä. Niiden kanssa ei ole hätää. Kasvavat hyvin ja löytyvät kyllä syksylläkin jotta saa heinättyä. Mutta kivikkoisilla alueilla, joilla taimet viime syksynä olivat paljaalla mullalla, on vatukko tänä kesänä yllättänyt. On niissä taimissa hakemista, toivottomalta tuntuu. Virkeiltä silti näyttävät olevan vattupuskasta löytyneetkin. Panen toivoni loppusyksyyn, jospa vatun lehtien karistua vihreät taimet erottuis paremmin.
    Mutta sanokaas nyt alan ihmiset, heinäyttävätkö suurmetsän omistajatkin tosiaan kymmenien hehtaarien taimikkonsa? Vai luotetaanko siihen, että kyllä ne sieltä nousevat. Kuten luonnontaimetkin siemenestä asti pärjäävät omillaan. Metsälehden lukemisen jälkeen on aina syyllinen olo. Ei numeroa, etteikö patisteta kaupunkilaismetsänomistajaa iloisesti heinäämään, raivaamaan, heinäämään…

  • jees h-valta

    Voipi kyllä kysyä että (kun näitä katselee) niin mikä se olikaan siinä metsän uudistuksessa työlästä?
    Tuolla muilla palstoilla eräs motomies paahtaa taimikon hoidon tärkeyttä mahdollisimman aikaisin. Ja täällä tuskaillaan kun ei päästä sinne astikaan kun ei myyrät ja vatut sun horsmat ja saniaiset päästä.
    Onpa tuo eräänlainen orjaketju koko kuusen kasvatusrundi.
    Itse en ole kymmenen viimeisen vuoden istutuksillani tehnyt juuri mitään ja niissä kaikissa kasvaa komea lehtipuumetsä.
    Vanhojen omistajien taimikoissa kyllä saan nuohota itsekkin vähän väliä.

    Puun takaa

    Täälläpäin myyrille kelpasivat vuonna 2006 yhtä hyvin niin koivut, männyt, kuuset kuin haavatkin.

    metsä eemeli

    Pohjanmaan pojat tekee hyviä sirppejä.Sirpillä katkeea vatukot ja horsmat.Paksumpikin lepän vesa katkeaa hyvin kun vesaa taivuttaa ja sirpillä nykäisee poikki.Sirpillä hoidan taimikot alussa.Sitten raivaussahalla.

    jees h-valta

    Puuntakuselle että täällä ei kelvannut haapa edes likikään männyn ja kuusen tuhoja. Usean hehtaarin haapa-alalta kuusi haapaa kuoli ilmeiseen ja näkyvään maanrajasta ympäri kalvamiseen.
    Kun taas useiden metrien korkuisessa mäntytaimikossa latvat syötiin todella pahasti.

    Caballista

    Mikä loukkumalli on myyränpyytämiseen paras / riittävä? Mistä olette ostaneet ja miten paljon pyydykset ovat maksaneet?

    Myyrälaudat maksavat 5.83€ per kappale ja ovat mielestäni turhan arvokkaita. Niitä pitäisi laittaa hehtaarille kuitenkin 30 kappaletta.
    Esimerkiksi Motonetistä saa alle euron per kappale loukkuja ( http://kauppa.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=46-6473 ), ovatko ne sopivia uudistusalalla pyytämiseen?

    Kurki

    Tuossa myyrälaudan paketissa on kaksi lisävivulla (siistimpää ottaa raato pois) varustettua hiirenloukkua n. 2,5 e yhteensä. Laudat ja hiirrenlukut yhteensä -ALV 23%= 4,75e.
    Kannattaako enää itse ruveta töihin, kun laudoille jää hintaa 2,2 e.

    Kurki

    Saahan tuon 4,75e vielä vähentää verotuksessakin. Jos on metsän myyntejä ja muutenkin, niin vähennys vielä n. -23%= 3,66 e.
    Verrattuna, että ostaa hiirenliskut =2 e puutavaralle jää enää 1,66e.
    Omaa työtä ei voi verotuksessa vähentää.
    Kannattaako ruvetä enää tekemään itse?

    Pete

    Jeesmies, taisit unohtaa haavikoiden aitausten kohentelun lehtipuukasvatusketjustasi? Omalle kohdalle ei ole kuusen viljelyssä (noin 50ha viimeisen 8v aikana) osunut luonnontuhoja. Enkä ole myöskään heinimistä harrastanut ja eipä siihen aikaakaan olisi ollut. Normi ”Tapiolaiseen ketjuun” verrattuna ainoat lisätyöt ovat olleet säännönmukainen glyfosaattiruiskutus uudistusalalle ennen mätästystä. Tosin noin 20ha tuosta pinta-alasta on muokastu perinteiteisestä äestäen, nekin hehtaarit saivat glyfosaattia ennen muokkausta. Toinen erityistoimenpide oli myyrätalvena 2008(?) myyränsyöttien ripottelu lumelle ilmestyneisiin aukkoihin. Olisiko ollut joulukuun alkua, tämän tein Etelä-Savossa noin 5ha alalle. Myyrätuhoja kuviolla toki keväällä oli, mutta täydentämään ei tarvinnut ryhtyä. Naapurissa totaalituho.

    Pääsääntöisesti kuusenviljely on todella varmaa vaikkei erikoistöihin ryhtyisikään. Erittäin paljon ratkaisee mikä on lähtötilanne päätahakkuuseen mentäessä, jos metsä on aukkoinen ja lehtipuusekoitusta paljon, niin töitä on tiedossa. Kuusenviljely onnnistuu KESKIMÄÄRIN erittäin hyvin kun toimii jämptisti. Esimerkiksi muokkauksen ja istutustyön laadulla on on ratkaiseva merkitys.Sama pätee myös taimiin tottakai.

    Kurki

    Tuohon myyrien ilmareikiin myrkkyrakeita, jota olen itsekin harrastanut, sanoisin että sillä ei ole juurikaan vaikutusta tuhoihin ja lisäksi se on kiellettyä. Joskus 1990-luvun alussa yhdellä 2 ha männyn uudistusalalla huomasin, kun ensilunta satoi n. 20 cm reikiä lumessa.Tuolloin näitä reikiä näkyi vähän joka paikassa täällä päin ja törmäsin ensimmäistä kertaa metsämyyrätuhoihin. Ensilumen tultua huomasin, että tuho oli jo tapahtunut. Kaikkien 1,0…1,5 m männyntaimien silmuja oli syöty tai ainakin latvan pääsilmut 100%:sti.
    Eli joskus tuo lumireikään myrkkyrakeiden ( kielletty) sirottelu on myöhässä, sillä tuho tapahtui jo sulan maan aikana. Tuosta rehevästi kasvaneesta männyntaimikosta tuli sitten varsinainen murheenkryyni. Jouduin käymään lähes kaikki taimet puukon ja sahan kanssa läpi, kun oli monilatvaisia tai sivuoksasta pahaa mutkaa tekeviä taimia.
    Moni on täälläkin epäillyt tuleeko pahasta männyn taimikon myyrätuhosta kunnon metsää ollenkaan. Nyt n. 7m taimikko on suurelta osin sellupuuksi jäävää tai ainakin parhaiten lasvaneiden ensimmäisen tukki on pilalla. Puhumattakaan siitä mikä olisi tilanne, jos en olisi käynyt taimikkoa läpi ja katkonut ylimääräiset latvat.

    jees h-valta

    Petelle sen verran vielä että kernaasti lopettaisin aitaustenkin kohentelun vaikkei se tunteja vuodessa juuri normaalilenkkeilyä enempää otakkaan. Mutta tämä sorkkaeläinten holtiton laidunnus toisten metsissä aiheuttaa tuon lenkkeilyn suuntautumisen.
    Onneksi aina voittaa kylän katujen tallaamisen. Silmissä kasvavaa lehtipuumetsää saa katseltua kyllä useamminkin.
    Eilenillallakin kotona työpäivän jälkeen tuntui olo aika väsähtäneeltä mutta lähdin kuitenkin metsäkierrokselle kun kotojoukotkin totesivat että eipä muutakaan puuhaa tarjolla.
    Virkisti niin paljon että jaksoin seurustella jopa palstalaisten iloksi vielä illallakin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 41)