Keposia ovat Perkon uskottelut, että jk:ssa säästyy rs teriä ja viiloja kun muka lomakohteisiin pääsee sen sijaan ryllöttämään.

Kommentoisi nyt kerrankin asiasta, miksi jk on tutkimuksilla saatu tutkittua puolitoistatonnia/ ha tappiollisemmaksi?

Asian sisäistämistä helpottaa, jos on nähnyt ja kokenut harsinnasta siirtymisen (50-60 luv.) jaksottaiseen metsän kasvatukseen. Ja nyt uuden metsälain myötä siirtymävaihetta takaisin harsintaan.

Onhan siinä ollut sietämistä, miten on voinut mennä näin, että peitteinen metsänhoito suljettiin kokonaan ulkopuolelle, vaikka harsintajulkilausuma ei sitä edellyttänyt. Olihan siinä aimoannos arvovallasta kysymys.

Vielä näihin päiviin asti on painotettu, miten paljon on ollut parsimista harsinnan jäljiltä. Kieltämättä onhan sitä parsimista riittänyt ja kirjaimellisesti ohjetta on noudatettu. Kysymys on myös siitä, että harsittuja metsiä ei enää nähty ohjeen mukaisina metsinä.

Vielä 60-70 luvulla näitä metsiä palautettiin metsän kasvulle, hoitohakattiin ja pahimmat vajaatuottoiset uudistettiin. Kunnes tällaisen vaiheen jälkeen, jos sitä siirtymävaiheeksi voidaan sanoa, päädyttiin kokonaan harsittujen metsien uudistamiseen.

Tällä hetkellä on (yleistä) vaikeuksia hahmottaa mistä on kysymys. Harsintametsiä ei enää ole ja sitä vastaavia kasvatusmetsiä on vähän. Ottaa aikansa uuden metsälain jälkeinen siirtymäaika. Ja nähtäväksi jää, missä mitassa on sitten toteutumassa?

Jovain ”Asian sisäistämistä helpottaa, jos on nähnyt ja kokenut harsinnasta siirtymisen (50-60 luv.)..”

Miksi pitäisi peruuttaa näkemään? Eikö harsinnan seuraukset ja siitä tehdyt tutkimustulokset riitä todistamaan menetelmän tuhoisuuden ja kannattamattomuuden?”

”…Tällä hetkellä on (yleistä) vaikeuksia hahmottaa mistä on kysymys. Harsintametsiä ei enää ole..”

Kyllähän niitä tällä vouhotuksella tulee uusia koko ajan. Viimeisimmät on todennut , että”vituiks meni”. Eli historia ja  lähimenneisyys´osoittaa, että heikoilla jäillä on systeemi.

Näitä kylpylöissä ja rannoilla viihtyvien teränsäästäjien palstoja olisi taas myytävänä.

Hyvin näkee, että MT-kuviot ottavat hieskoivun ja VT-kuvioille tulee silti lähes pelkästään mänty. Voisi ajatella, että yhtä ”intensiivisellä” hoidolla ovat kuitenkin olleet.

Joo, tuollaiselta kuntopyörähobbyhallista -tyyppiseltä kaljanjuonnilta tämä kuulostikin. Eikös se jk ollut enemmän sitä saksalaisten puuhaa. Siinäkään ei halveksunta osu.

Siinä ylempänä näitä terän- ja kulujensäästäjien kuvioita on: 80 vuotta ja puolet hieskoivua. Kyllä se kuusikko sieltä tulee kunhan odottelee vielä seuraavat 150 v. Hieskoivu aloittelee tuon ikäisenä jo poistumisen suunnittelua lahon kautta. Sitä odottelua se on ollut jo tuhansia vuosia sitten – osalla se on sitä vielä nykyisinkin. Tiede tutkii, selvittää ja saa aikaan tuloksia. Niiden mukaan ei kuitenkaan tarvitse toimia, jos ei halua. Se on ihan ok, jos sen tekee itse tietoisesti. Perkon tyyli ei ole ok. Hän katsoo kaljoineen ja kuntopyörineen olevansa muiden yläpuolella. Mittanauha muka pyörii metsässä mukana, mutta tuloksien käsittelytaito (tai halu) puuttuu. Ei jatkoon. En arvosta.