Keskustelut Metsänhoito Nuoresta metsästä jatkuvaan kasvatukseen?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 95)
  • Nuoresta metsästä jatkuvaan kasvatukseen?

    Aikaisempien hakkuiden seurauksena minulla on nyt 34 ha taimikkoa T1 ja T2 noin 30 ha (maapohja MT ja OMT). Jos ajattelisin kasvattaa sitä jatkuvalla kasvatuksella, niin millä logiikalla nuorta puustoa pitäisi harvennuksissa käsitellä. Pitäisikö hyvin kasvaneet säästää ja antaa niiden kuroa etumatkaa muihin? T2 tulossa harvennukseen lähikesinä.

  • aegolius

    Tällä tasolla tämän Perkon osaaminen on. Kymppi suun soitosta, nelonen luetun ymmärtämisestä ja metsätalouden (myös jk) alkeista.

    Minun on ihan helppo hengittää. Ei nouse syke, koska huomaan keskustelun vastapuolen olevan kevyesti matkassa.

    Oletan siis, että puhut edelleen hyvin rehevästä metsäpalstastasi. En voi edes kysyä onko se tyypiltään omt vai peräti lehto, koska en usko sinun tietävän eroa. Kuljet metsässä mittanauhan kanssa, mutta syy jää arvoitukseksi. Mitä mahdat niillä senttimetreillä tehdä? Yhtään mitään informaatiota et ole onnistunut saattamaan tänne palstalle saakka etkä vastaa kysymyksiin. Et uskalla, koska se paljastaisi keisarin vaatteettomuuden.

    Minulle voit suutasi soittaa aivan rauhassa. En pahastu, en loukkaannu, en mitään. Hymyilen vain niitä lukiessani. Löpinöitä.

    R.Ranta

    Typerää keskustelua ja vastakkainasettelua. Henkilökohtaista parjausta jne. -mitä hyötyä. Kukin hoitaa nuoria metsiään parhaaksi katsomallaan tavalla ja niin on hyvä. Emme tiedä kuinka niitä kolmenkymmenen vuoden kuluttua hoidetaan ja kuka hoitaa.

    Minullakin on runsaasti turhankin reheville maille istuttamalla perustettuja nuoria ensiharvennusmänniköitä. En näe mitään järkeä altaraivata niitä puhtaaksi luontaisista kuusentaimista tai hakata jonkun valitun kasvatusperiaatteen vuoksi – älytöntä. Kullakin hetkellä tehdään sellaisia ratkaisuja, mikä parhaalta näyttää, eikä hirttäydytä johonkin periaatteeseen, jonka mukaan tulisi toimia tästä ikuisuuteen.

    Nostokoukku

    R.Ranta. Hyvä mielipide. Mutta kuten kirjoituksista näkyy, kun järki loppuu niin otetaan periaatteet käyttöön.

    aegolius

    >En näe mitään järkeä altaraivata niitä puhtaaksi luontaisista kuusentaimista tai hakata jonkun valitun kasvatusperiaatteen vuoksi – älytöntä. Kullakin hetkellä tehdään sellaisia ratkaisuja, mikä parhaalta näyttää

    Juuri näin.

    Käsi ylös provosoitumisvirheen merkiksi. Tässä on kyse nimimerkistä, joka aivan oma-aloitteisesti ja säännöllisesti toistaa 30-vuotista kummeli-tamppaamis-hömppää ja aukonvahtimista. Suhtautuminen on täysin ylimielinen eikä varsinaisesti keskustella mistään. Viesteissä kuitenkin aina toistuu jokin metsäaiheinen sana, joten ylläpito ei niitä ole poistanut, vaikka syytä olisi. No, ikävien viestien määrä puolittuu jo sillä, että itse lopetan niihin reagoimisen. Toivottua kehitystä ei kuitenkaan tapahdu.

    Perko

    PHR , palstan aloittaja kysyy; ”Jos ajattelisin kasvattaa sitä jatkuvalla kasvatuksella, niin millä logiikalla nuorta puustoa pitäisi harvennuksissa käsitellä. Pitäisikö hyvin kasvaneet säästää ja antaa niiden kuroa etumatkaa muihin?”

    Kerroin , että seikkaperäisen ohjeen saa kirjasta jossa asia on selvitetty.  Niin, mitä Hel..tin haitta siitä jollekin sivulliselle on. Ihmettelen. Enkä  levittele tietoja metsistäni.  Olen senkin jo aiemmin sanonut.  Osaan asiallisen keskustelun silloin kun se on aiheellista.

    Puukilla ja miullakin on  osaaminen jo laskutikkukauden ajoilta joilla pärjää.  Lisänä hänellä on hyvät tiedot airodynamiikasta, ratkaisi lyhyesti ja oikein siiven nostovoiman,  jota ymmärrystä arvostan.

    R Ranta paljasti ässän jolla jk on edellä muita menetelmiä.  Ennakointi voittaa nopeudessa muut ja samalla voi jättää ne ravitsevat lehtipuut sopivasti rinnalle kasvuun. A J kertoi siitä.

    23:14   Lisäys;   Se ässä onkin Jokeri!  vain jk metsässä vaikka kaiken 300 vuotta ja toimii joka vuosi.  Pitänee perua lupaus ja muuttaa 40 vuotiseksi rahattomaksi tamppaamiseksi perinteinen menetelmä. On se kärvistelyä!  Vävyt ehkä näyttää keskisormea.

     

    aegolius

    >Osaan asiallisen keskustelun silloin kun se on aiheellista.

    Niinhän me kaikki. Huomaathan, että juuri lupasit olla aloittamatta enää 30 vuotisia tamppaamishöpötyksiä. Jos jossain viipyneen istututustyön tai jonkin muun syyn vuoksi joutuu heinän kanssa tekemään töitä, niin se ei ole 30v tamppaamista. Ripeällä uudistamisella ei heinähommiin joudu. Tuo on täysin omaa keksintöäsi ja asiatonta jo ensimmäisellä esityskerralla. Sait sillä (turhaa) huomiota, joten olet toistanut sen jo puolen tusinaa kertaa.

    Edit. >Ranta paljasti ässän jolla jk on edellä muita menetelmiä.

    MT-pohjalle syntyneen kuusialikasvoksen säästäminen ja kasvattaminen on täysin tavallista jaksollisessa metsänhoidossa. Sille on oma käsitekin: kaksijaksoinen metsä. Mitenkään tuosta ei saa mitään jk:n ässää.

    Gla

    Kaksijaksoisesta on puhuttu palstalla useasti. Ei sekään yksiselitteinen asia ole. Itse suosin valopuiden alla kuusialikasvosta. Joku muu on eri mieltä, näkemystä puoltaa korjuun vaikeutuminen, kuusten vaurioitumisriski, alemmat kantohinnat erirakenteisessa metsässä ja juurikääpäriski.

    Lähes yhteinen näkemys tällä palstalla taitaa olla se, ettei se ole jk:ta. Jatkuva kasvatus pitää metsät jatkuvasti peitteisinä ja kuusen osalta kierto päättyy päätehakkuuseen, koska kuusen alla taimettuminen ja taimien kasvu on yleensä surkeaa.

    Perko

    Lukeminen kannatta aina! Puuki oletko lukenut tuon em -kirjan?

    Gla

    Kuten olen todennut, kirja kannattaa lukea ihan yleissivistyksen ja aiheesta käytävän keskustelun ymmärtämisen takia. Ohjeita kannattavan metsätalouden harjoittamiseen siitä ei saa.

    Gla

    RR: ”Kullakin hetkellä tehdään sellaisia ratkaisuja, mikä parhaalta näyttää, eikä hirttäydytä johonkin periaatteeseen, jonka mukaan tulisi toimia tästä ikuisuuteen.”

    Näinhän me jokainen toimitaan. Yhden mielestä tasarakenteisen metsän kasvatus näyttää parhaalta, koska erirakenteisessa on liikaa riskejä. Toisen mielestä asia on päinvastoin. Kolmannen mielestä ensimmäinen on hirttäytynyt toimivaksi kokemaansa menetelmään, vaikka toisen mielestä tilanne, esim. männikön alikasvos, mahdollistaisi muunkinlaisen kasvatusmenetelmän.

    Mitä sinun NNA-laskenta sanoo männikön alikasvoskuusista, kun et näe mitään järkeä niiden raivaamisessa?

     

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 95)