Keskustelut Metsänhoito Nuoresta metsästä jatkuvaan kasvatukseen?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 95)
  • Nuoresta metsästä jatkuvaan kasvatukseen?

    Aikaisempien hakkuiden seurauksena minulla on nyt 34 ha taimikkoa T1 ja T2 noin 30 ha (maapohja MT ja OMT). Jos ajattelisin kasvattaa sitä jatkuvalla kasvatuksella, niin millä logiikalla nuorta puustoa pitäisi harvennuksissa käsitellä. Pitäisikö hyvin kasvaneet säästää ja antaa niiden kuroa etumatkaa muihin? T2 tulossa harvennukseen lähikesinä.

  • jees h-valta

    Siis mikä jalopuukysymys?

    PHR

    Ehkä laajemminkin joidenkin erikoispuiden, kuten jalopuiden tai vaikka lehtikuusen istuttamisen kannattavuuden selvittäminen. Käytännössä siis jk ei ole ainoa vaihtoehto sille 4ha aukolle osana kokonaisuutta tai edes koko 34ha:lle. Jos oikein keskustelusta ymmärrän, niin luonto näyttää myöhemmässä vaiheessa miten kasvatusta kannattaa jatkaa. Meillä saattaa uskonnot ja politiikat vaikuttaa tässä matkan varrella.

    jees h-valta

    Lehtikuusi on aivan surkea, ei markkina-arvoa vaikka sitä toisin väitetään. Selluksi yleensä muun puun joukossa pieninä erinä.

    aegolius

    Teukka ja marakatti täällä jo onkin. Petkeles, missä olet?

    A.Jalkanen
    Gla

    Timppa tyhjensi pajatson ekalla sivulla.

    Itselläni on työn alla epäonnistunut koivikko, johon on tullut hyvin luontaista kuusta ja mäntyä. Kunnostuksen jälkeen tuo näyttää jk-metsältä, kun koivut on ylinnä, sitten männyt ja alimpana kuuset. Seuraava harvennus on yläharvennus, jolloin puusto tasoittuu kivasti. Koivuista jää korkeintaan muutama parasta, männyistä hieman alakynteen jääneet ja näistä kuuset ei enää kaukana olekaan.

     

    Jean S

    Lehtikuusen suurin ongelma on minusta, että se lisääntyy luontaisesti valitettavan huonosti Suomessa. Jos jollain on hyviä kokemuksia, kuulisin niitä mielelläni.

    Sanoisin, kuten muutama muukin, että taimikonhoidossa kannattaa suosia erikokoisuutta ja puulajeista erityisesti mäntyä jos sitä yhtään löytyy, ja koivua. Millaista ja miten vaihtelevaa maapohja kuviolla on?

    Jk voi olla kallista ja huonotuottoista, mutta kalleinta se on silloin, kun sitä lähdetään tekemään siihen loppusuoralla olevaan kuusikkoon. Halvinta se on, kun aloitetaan tyhjästä hakkuuaukosta, johon annetaan ensin kasvaa luontainen koivuvitikko, josta aloitetaan metsän tekeminen.

    mehtäukko

    Ei ole asutuskeskusta puistovaatimuksineen, ”hiilihappotase” kärsii jk:sta, rahnaa käryää puolitoista tonnia miinukselle/ ha..ym…

    Jk oli erään keskustelun vanutus, ja valmista ei tullut. Mikä tässä nyt on vielä epäselvää?

    Jätkä

    Evolla on jo kymmeniä vuosia ”kasvatettu jatkuvasti”. Siellä on myös tehty tulosten mittaamista oppilastyönä uskomattomat määrät. Ja on vertailukoealat, joissa on tehty ”oikealla tavalla” vastaavat toimenpiteet. Oletan, että löytyisi tarkkaakin tarkemmat laskelmat kannattavuudesta, mutta en osaa sanoa, onko huomioitu korjuukustannusten erittäin huomattaava ero. Kyseessä on siis ollut Ammattikorkeakoulun puitteissa tehty Metsätalousinsinöörien koulutus nimenomaa luonnonmukaiseen metsätalouteen. Tuntuu vain siltä, että tuolla tapahtunut suuri panostus on jäänyt paitsioon ainakin julkisuudessa esiintyneiden ”Tietojen”varjossa.

    Puuki

    Lähes itsestään erirakenteiseksi kasvavaa nm-kohdetta on suht. helppo jatkaa  jk:lla, jos välttämättä haluaa.  Tuskinpa kannattaa väkisin siihen pyrkiä esim. ku-taimikoissa , jos ollaan talousmetsässä eikä ole tavoitteena esim. puistometsä.     2-jaksoseksi saa kuusentaimikon, jos  jättää esim.  luont. syntyneitä ra-koivuja kasvamaan ylemmäksi latvuskerrokseksi.   Sitten harvennuksen aikaan vielä lisää puuston pituuseroja poimimalla eri pituisia  puita pois ,niin saa sitä erirakenteisuutta metsään.  Ei silloin vielä tarvitse harsia jotta taimia alkaisisi syntyä lisää.    Ongelmat vajaatuottoisuuden ja tuulituhojen kanssa alkaa yleensä vasta sitten, kun pitäisi saada tukkipuut pääosin korjattua pois ja metsä sopivaksi lisätaimettumiselle.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 95)