› Keskustelut › Metsänhoito › Ohjeet hirvilaidunten hoitoon

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 89 total)
1 2 3 … 5 6 7 8 9

  • Ohjeet hirvilaidunten hoitoon

    Sent on: 12.7.2017 at 20:21

    ”Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio julkaisi äskettäin suositukset hirvialueiden metsien hoitoon. Projektin päällikkönä toiminut Klaus Yrjönen kertoo, että lähtökohtana oli sovittaa yhteen puuntuotanto ja elinvoimainen hirvikanta.”

    Suositusten laadintaan on osallistunut myös maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Ari Lääperi, joka kannustaa rakentamaan ranka-aitoja, joihin tarpeet voi kerätä riukuvaiheen metsiköistä: ”Kaksi metriä korkea aita ja viisi vaakarankaa riittää hirvelle. Peuroille rankoja pitää olla tiheämmässä.” On kuitenkin alueita, joilla metsänkasvatus on lähes toivotonta. Ne tulisi Ari Lääperin mielestä varata hirville.

    Nämä pätevät ohjeet on julkaistu metsälehdessä (8/2007).

    Creator
    Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 2.2.2022 at 23:20

    Koira haistaa lumesta peuran jäljet, joten miksi ei hirvi tai peura lampaanrasvaa huomaisi. Ovat sentään sopeutuneet elämään luonnossa ja erottamaan kelvollisen ravinnon kelvottomasta.

    jees h-valta 3.2.2022 at 07:12

    Korkeintaan vuorokauden verran Gla. Ei se koirakaan ihmeisiin pysty. Hirvellä ei ole koiran hajuaisti ja se turvan sieraimet on suu auki aika kaukana syöntikohteesta.

    Puuki 3.2.2022 at 07:36

    Aitaankin voi sivellä sitä tricoa ja /tai jotain muuta mönjää.  Jos hirvet kaluaa tukkipuitakin, niin niille on liian vähän ruokaa.  Pitää silloin järjestää sitä lisää muualle kuin taimikkoon . Eh-mäntyjen tuoreet latvukset ja niiden nostelu näkyviin lumen alta talvella toimii apuna , jos sitä tehdään riittävästi.  Mutta pitäisi olla jatkuvaa eli suunniteltu etukäteen  hakkuut isolla alueella jotta toimisi .

    Metsuri motokuski 3.2.2022 at 09:25

    Mihinkä jesse perustuu tuo väittämä hirven huonommasta hajuaistista koiraan verrattuna? Onhan hirvellä kuitenkin hajureseptoreita huomattavasti enemmän kuin koiralla.  Samoin ihmiset omilla hajuillaan ja hajusteillaan turruttavat monen koiran reseptorit melkein ihmisen tasolle. Kyllä minulla on sellaiset havainnot että sopivassa tuulessa hirvi saa hajukontaktin jo parin sadan metrin päästä seisovasta ihmisestä. Tähän en ole huomannut vielä koiran kykenevän.

    Ola_Pallonivel 3.2.2022 at 09:36

    Kolmena syksynä olen sotkenut Tricoa männyn taimiin. Syksyllä sekoitin vettä mukaan, ku ei meinaa tuo 10 litran kanisteri enää riittää. Rauhassa ovat saaneet taimet olla, vaikka nytkin törröttävät lumen päällä niin kuin tarjottimella olisi. Minun käsityksen mukaan se on haju, joka kantturat karkottaa.

    A.Jalkanen 3.2.2022 at 09:39

    Ehkä Tricon teho perustuu ehdolliseen oppimiseen: hirvi maistaa kerran käsiteltyä tainta ja kiertää sen jälkeen samalta haisevat taimikot jo kaukaa.

    Koiran hajuaisti on kyllä hyvä. Esimerkiksi merivartiostolla etsijäkoirat on koulutettu haistamaan ihminen joka on veden varassa tai ruumiista tulevat hajut. Lisäksi tietenkin jäljestys, joka on aika paljon vaativampi tehtävä kuin lähistöllä pystyssä oleilevan ihmisen haistaminen.

    Planter 3.2.2022 at 09:43

    Pekka Nuorteva Suomen eläinkuvasto -kirjassa:

    ”Pitkissä sieraimissa ja nenäonteloissa on enemmän aistinpintaa, eli hajuepiteeliä ja hajureseptoreita, kuin millään muulla hirvieläimellä. Hajuaisti on jopa satoja kertoja herkempi kuin ihmisellä, ja se on hirvelle vähintään yhtä tärkeä kuin kuulo.

    Nenäonteloista löytyy aistimusta tehostava lisälaite. Kieli kerää ilmasta hajumolekyylejä ja kuljettaa ne kitalaessa sijaitsevaan Jacobsonin elimeen. Sillä hirvi haistaa heikotkin tuoksut, jotka tulevat lähiseudun pedoista, ihmisistä ja erityisesti kiima-aikana muista hirvistä. Pitkät sieraimet sijaitsevat etäällä toisistaan, turvan molemmin puolin. Hirvi pystyy suuntaamaan sieraimensa ja paikantamaan paremmin, mistä päin lemu leijuu.”

    Visakallo 3.2.2022 at 09:53

    En tiedä, perustuuko latvusten tai minun hajuuni, vaiko sahan ääneen, mutta lähes jokaiselle raivaustyömaalleni on ilmestynyt hirvet näiden vuosikymmenten mittaan. Helppo ruoka, eli kaadetut latvukset näkyvät niitä kiinnostavan.

    Gla 3.2.2022 at 10:20

    Puuki: ”Aitaankin voi sivellä sitä tricoa ja /tai jotain muuta mönjää.”

    En usko, että Trico aidassa mitään vaikuttaa. Trico on syönninestoaine, joka tekee oksista hirville epämieluisaa syötävää. Trico ei ole aine, joka saisi hirvet poistumaan pahan hajun takia paikalta.

    suorittava porras 3.2.2022 at 10:23

    Juuri tuossa Visan esimerkissä on se pointti . Hirvi haistaa katkaistut risut/koivu/ pihlaja /haapa hyvinkin kaukaa.Kannon tai oksan leikkauspinnasta irtoaa hirville vastustamaton viesti ruokamaasta. Tämän takia hirvien jälkiä ja jätöksiä löytyy tuoreilta raivaus- ja hakkuukohteilta lähes aina. Jos raivaus männyntaimikossa on myöhässä , kelpaa hirville kaadettujen lehtipuuvesojen ohella suurella todennäköisyydellä myös varjossa kitunut mänty. Jos raivaus tehdään ajoissa , vain lehtipuu kiinnostaa.

    Kun lehtipuu monestikin (puolessa uudistusaloista raivaukset myöhässä)pääsee reilusti etukasvuiseksi , ei hirvi enää yletä hyödyntämään sen latvusta ruuakseen. Tällöin syödään alemmassa kasvuskerroksessa kituvaa mäntyä. Kun/jos alue myöhemmin raivataan , hirvet tulevat tuoksun houkuttelemana paikalle isommalla joukolla raivaustähteitä nauttimaan ja syövät samalla myös niitä varjossa mehevöityneitä mäntyjä .

    Raivauksen oikealla ajoituksella on suuri merkitys hirvivahinkojen ehkäisyssä. Ja mikä tärkeintä ,oikein ajoitetulla toimenpiteellä varmistetaan  taimikon nopea kehitys tuottavaksi metsäksi.

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 89 total)
1 2 3 … 5 6 7 8 9