› Keskustelut › Luonto › Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 166 total)
1 2 3 4 5 … 15 16 17

  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Sent on: 13.11.2023 at 11:11

    Tagged: 

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

    Creator
    Veli-Jussi Jalkanen
    Theme Luonto Luonto
  • Gla 13.11.2023 at 21:44

    Olen VJJ:n kanssa samaa mieltä. Sopivasti kostea maaperä ei toimi puun tuotannon kannalta kelvollisesti ojittamattomana. Puuston haihdutusvaikutuksen varaan lasketaan liikaa. Varsinkin täällä, joss on paljon savimaita, hapettomaksi tukahtuva maaperä on ongelmallinen etenkin koivulle. Kuusi tosiaan on märässä hyvin herkkä tuulituhoille ja nyt, kun täällä on satanut paljon ja maasto täysin veden kyllästämää, se ei edes jäädy ilman pitkää poutajaksoa ja pakkasia. Voi tulla ongelmalliset korjuukelit etelään.

    Tietysti kunnostuksissa pitää kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutumista estää. Vesistövaikutuksia ei pidä kiistää, vaan minimoida haitat.

    tuomo.isokangas@japo.fi 13.11.2023 at 23:13

    Sarkaoja

    Voisin kuvitella itseni hyvässä kasvuvaiheessa olevaksi räme männyksi. Kolmisenkymmentä vuotta sitten pääsin kumisaappaista eroon kun pohjavedenpinta alkoi laskemaan ojitusten ansiosta ja juuristokin sai sopivasti happea niin siirryin nappaskenkiin. Mutta mitä vielä kun joka tuutista paasataan että turvamaat ennallistetaan niin joutuu taas ne kumisaappaat vetämään jalkaan ja paluu takaisin 60-luvulle alkaa. Ei voi ku ihimetellä nykyvouhotusta.

    Kurki 14.11.2023 at 18:35

    Onhan se vähän kummallista tuo ojien ja turpeen käytön vastaisuus, jolla ei vesiekosysteemiin kuitenkaan ole kovin suurta vaikutusta verrattuna uhkaan, mikä tulee fossiilisten polttoainiden käytöstä rikistä ja elohopeasta, joilla veden väriin ei liene vaikutusta.

    Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kivihiilen kulutus kasvoi viime vuonna 19 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kivihiiltä käytettiin sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineena 1,8 miljoonaa tonnia, joka vastasi energiasisällöltään 48 petajoulea.

    Näin niitä vesiä saastutetaan Suomessa.

    Meri-Porin kivihiilivoimala on varalla ja käyttää kivihiiltä, joka vaarantaa vesiekosysteemin, mutta vesiekosysteemille neutraalit puretaan kuten Haapajärven turvevoimala.

    Nostokoukku 14.11.2023 at 18:50

    Mutta kun Saksa joutuu polttamaan kivihiiltä, niin Eu ei voi siihen puuttua. Sen sijaan Eu:n muutama takapajula polttaisi mielellään turvetta, niin se Eu:n täytyy kieltää tai tehdä ainakin kannattamattomaksi.

    A.Jalkanen 14.11.2023 at 18:55

    Joutuu Saksa kuitenkin raportoimaan päästöt kivihiilestään samalla lailla kuin me turpeesta. Sähkön tuotanto kivihiilellä on kallista nykyään joten ei ehkä kannata kadehtia.

    Nostokoukku 14.11.2023 at 19:15

    Ilmakehä ei kadehdi ketään, se vain yrittää niellä saksalaisten hiilihöyryt. Ja me kuunteluoppilaat / opetuslapset yritämme kompensoida niitä luopumalla eräästä maamme arvokkaimmasta luonnonvarasta. Ehkä tilanne olisi toinen, jos turvetuotantoon sopivia soita alkaisi hamuamaan joku ulkomainen toimija. Valtiolta lohkeaisi merkittävä investointiavustus, ministeri kumartaisi syvään ja turpeesta tulisi Vihreää energiaa. Mutta kun sitä yrittää raapia aumaan paikalliset maajussit, sehän täytyy kieltää. Turpeet ovat hallitukselle geopoliittisesti aivan väärässä paikassa.

    Metsuri motokuski 14.11.2023 at 19:32

    Noinhan se on kuin Anneli sanoi. Saksa niin kuin suomikin ovat sitoutuneet päästövähennyksiin. Jos ne meinataan saavuttaa ja aiotaan turvetta tai kivihiiltä polttaa niin jostain on päästöjä vähennettävä.  Tämähän on vain valinta kysymys. Tällä hetkellä ei taida tulla kuuloonkaan että rahalla aletaan päästöjä kuittaamaan.  Tulee liian suuri lasku yhteiskunnalle.

    Kurki 14.11.2023 at 19:50

    Joutuu Saksa kuitenkin raportoimaan päästöt kivihiilestään samalla lailla kuin me turpeesta.

    Energiasektoriltahan ei tule sanktioita. Vaikka ilmastopäästöjä lasketaan päätökaupalla, ei maat joudu ostamaan päästöoikeuksia.

    Mutta maankäyttösektorilta joutuu.

    Maankäyttösektorin nielulaskenta pitäisi lopettaa järjettömänä ja keskittyä vain energiasektorin fossiilisten käytön vähentämiseen ja sen tilanteen jatkuvaan julkisuudessa esillä pitämiseen ja kehityksen seuraamiseen. Nythän energiasektori pidetään tarkoituksella pimennossa, mutta maankäyttösektoria esillä, kuinka siellä nielut eivät riitä ja on tulossa miljardien lasku.

    Maankäyttösektorin CO2-päästöt on otettu tästä nykyisestä ilmakehästä eivätkä lisää kiertoon yhtään lisää CO2 eivätkä aiheuta ilmaston lämpenemistä.

    Nostokoukku 14.11.2023 at 19:50

    Missä se Saksan sitoutuminen näkyy, ja Puolan? Siinäkö, että ne tekevät raportin polttamastaan kivihiilestä?Mikä on suhdeluku Saksan kivihiilen päästöjen ja Suomen turvepäästöjen välillä? Epäilen että 100 suhde 1 ei riitä. Raha on vieläkin tehokkain savukaasupesuri. Siihenhän päästöjen anekauppakin perustuu.

    Tomperi 14.11.2023 at 19:55

    Oletteko katsoneet kuinka syvällä valtaosa puun juurista on?  Omien havaintojeni mukaan Suomessa kasvavat puut ovat  pintajuurisia, juuret maanpinnalla.  Pyökit on sellaisia joiden juuret ovat merkittävästi syvemmällä maan sisällä kuin mänty ja kuusi. Hyvin näyttää puu kasvavan kosteilla paikoilla, mikäli uskomme silmiämme ja katselemma metsätraktorin tekemiä lisäojituksia.

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 166 total)
1 2 3 4 5 … 15 16 17