Keskustelut Luonto Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

  • Tämä aihe sisältää 167 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarOla_Pallonivel toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 166)
  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Koivu, mänty ja tammi ainakin tekevät paalujuuren, eikös?

    Päästökauppajärjestelmän avulla vähennetään tällä hetkellä teollisuuden ja energian tuotannon fossiilisia päästöjä. Lupia vähennetään vähitellen ja niiden hinta nousee koska ilmaiset päästöluvat poistuvat markkinoilta. Päästöjen säätely muistuttaa siis hiukan sitä kun keskuspankit säätelevät rahamarkkinoita ostelemalla ja myymällä joukkolainoja.

    Päästökaupan piiriin tulee uusia toimintoja kuten meriliikenne, rakennukset ja liikenne. Ilmeisesti tavoitteena on siis että myös asunnot ja meidän päivittäinen liikkuminen. Mitenkähän nämä toteutetaan? No joka tapauksessa on nähtävissä että fossiilisten käyttö tulee koko ajan kalliimmaksi. Kutsuu niitä sitten sanktioiksi tai ei, yhteiskuntamme pakotetaan vähäpäästöiseen suuntaan.

    Nostokoukku

    Energiasektorista ei tule sanktioita.

     Ilmeisesti Saksa on sorvannut Eu:ssa tälläisen pykälän.

    Rakennukset tulevat päästökaupan piiriin.

    Se tietää sitä, että ennustukseni toteutuu. Omakotitaloille tulee kiinteistöveron yhteydessä kannettava savupiippuvero. Kaikki on saatava tuurisähköön käyttäjiksi mahdollisimman kattavasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tavallaan ne sanktiot toteutuvat kyllä sitä kautta että kaikki päästöt lasketaan kuitenkin yhteen. Esimerkiksi jos  maankäyttö ei pääse tavoitteisiinsa, muille toiminnoille tulee lisätaakkaa. Järjestelmässä ei ole vapaamatkustajia. Ei edes Saksassa.

    Kurki

    AJ: Tavallaan ne sanktiot toteutuvat kyllä sitä kautta että kaikki päästöt lasketaan kuitenkin yhteen.

    Energiasektorilla vähennentään päästöjä sen minkä jaksetaan päästökaupalla. Päästökaupan ulkopuolella on vielä 60 % päästöistä.  Suomella päästöjä siellä on +47 Mtn-ekv ja Saksalla n. +800…+900 Mtn -ekv ja tuskin kumpikaan savuttaa 0-tulosta 2030 mennessä eikä niistä sitten lasketa sanktioita kuten maankäyttösektorilla metsänielusta. Jos sieltä Ollikaisen mukaan tulee viisivuotiskaudella 2021….2025 päästöjä  esim +70 Mtn-ekv, niin  päästöoikeuden hinnan, joka määräytyy päästökaupassa, ollessa 100 e / 1 Mtn-ekv, siitä tulee 7 miljardia sanktioita Suomen maksettavaksi. Saksalla maakäyttösektorin tilanne taitaa olla vähän parempi kuin Suomella ja vaikka olisi sama, niin eihän tuollainen sanktio Saksan varoissa merkitse juuri mitään, mutta Suomelle olisi katastrofi.

    Jean S

    Olen varmaan jo profiloitunut niin, mutta lähtisin siitä, että ojituskelvottomia alueita ei ole. Teoriassa sopivalla kosteudenhallinnalla ja ravinnecocktaililla kaikki maa kasvaa puuta paitsi kallio, ja kallion päälle voi aina ajaa muualta maata. Eri asia sitten, kun mennään paikkoihin, joissa ilmasto ei puun kasvua salli.

    Eri asia on myös se, että onko se taloudellisesti miten kannattavaa. Veli-Jussi on varsinaisessa asiassa täysin oikeassa, mutta on näin, että kaivinkonetyön hinta on pitkällä aikavälillä nousussa ja puun hinta laskussa. Tilanne jossain määrin oikenee, kun kaivinkoneet muuttuvat miehittämättömiksi ja ojitussuunnittelu tapahtuu tietokoneella laserkeilauksen ja kiinteistörajojen avulla automaattisesti ja näiden hinta saattaa laske, tai ainakin niin tulisi tapahtua. Toisaalta kiertotalouden kehittyminen vähentää neitseellisen materiaalin, esimerkiksi puun, tarvetta.

    Turvemailla kyse on siis tavallaan alkutuotannon saattohoidosta, kun perkaukset jätetään tekemättä. Todetaan, että huonon tuoton saa ilmankin ojia. Se, halutaanko metsän kuutiokasvun heikkenevän, on sitten yhteiskuntapoliittinen kysymys.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se on selvä että metsänkasvatuksessa on kasvupaikan ja ilmaston määrittelemä nollaraja jonka takana investoinnit eivät kannata.

    Nythän esitetään kunnostusojituksen vaihtoehdoksi hyvin ojituksesta elpyneille metsille jatkuvapeitteisyyttä ja tuhkalannoitusta. Vaihtoehtoja on siis muitakin kuin kunnostusojitus tai ei tai ennallistaminen.

    Lokis

    Jalkanen (Veli-Jussi) on taas kerran tismalleen oikeassa tuolla keskustelun aloituksessaan. Miksi me tahallamme vesittäisimme (kirjaimellisesti!) metsäojituksen tuloksen! Ojitus on ollut edullinen investointi, se kestää senkin, että pidetään kuivatus kunnossa.

    Oi aikoja, kun Suomen Pankin pääjohtajakin oli touhuamassa kansainvälistä rahoitusta vedenvaivaamien maidemme kuivattamiseen. Pitäisiköhän jonkun vihjaista nykyiselle pääjohtajalle   …

    käpysonni

    <p>Näitä muotivouhotuksia tulee ja menee, nyt on muotia ojavastaisuus ja sekametsät, 5 vuoden kuluttua taas vouhotetaan uusista muotijutuista metsien hoidossa.</p>

    Jätkä

    A.Jalkanen.  Minulla ei ole tieteellistä tutkimusta aiheesta, mutta olen nähnyt tuulen kaatamia mäntyjäkin paljon. Huomattava osa niistä on ollut ilman paalujuurta, vaikka eivät ole kiven / kallion päällä kasvaneetkaan.

    Joskus olen epäillyt, että ne ovat juuri siksi kaatuneetkin!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Meinaako Jätkä että kun ojia mataloitetaan, juuristot heikkenevät ja puita kaatuu helpommin? Tämä voi pitää paikkansa ja asia pitää muistaa kun suunnitellaan peitteistä kasvatusta ja myös argumenttina sille että avohakkuuta ei kannata turvemailla kieltää kuten Luontopaneeli ehdotti. Peitteisille otollisimpina pidetään kai kuusivaltaisia korpia eikä niinkään rämeitä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 166)