Etusivu Keskustelut Luonto Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

Tämä aihe sisältää 194 vastausta, 21 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi rööri roope 3 kuukautta sitten.

194 vastausta (näytetään 1-10)
  • Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

    Metsälehden paperiversion numerossa 2 , 2.2.2017 oli juttu:

    Saalis kasvoi kanta kutistui. Metsissä liikkuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla.

    Jutussa oli kuvaaja hirvien talvikannasta. Sen mukaan talvikanta 2016 olisin painumassa alle vuosien 2011-2012 tason. RiistaWeb:istä voi tarkistaa vuosien 2012-2016 metsästyksen jälkeen jäävän kannan, eli talvikannan.

    Saatavasta taulukosta puuttuu vuoden 2015 kohdalta Lappi, siihen voisi täyttää vaikka vuoden 2014 määrän ja korjata vuoden 2016 luvuksi myöskin saman. Vuosien 2012-2015 kohdalta puuttuu Kainuun luvut, niihin voisi täyttää vuoden 2016 määrän. Eli täytetään puuttuvat kohdat parhaalla oletuksella.

    Nämä kun täyttää Excel taulukkoon ja pyöräyttää kuvaajan, niin näyttää vähän erilaiselta. Mahtaisiko Metsälehdeltä löytyä uskallusta toteuttaa itsenäistä, riippumatonta, tutkivaa journalismia? Kyseinen teksti/kuva näkynee esikatselulla myös niille, jotka eivät ole Metsälehden tilaajia.

    http://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/_read/2-2017/138322.html

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Ei tule sitten enää kutsuja hirvijahteihin ja niiden jälkeisiin iltakemuihin. Tällä tavallahan toimittajat saa kirjoittamaan itselleen mieluisia juttuja.

    En nyt kuitenkaan usko että olisi kovasti voitelusta kysymys tuon artikkelin suhteen, vaan on pantu vain suoraan pureksimatta julki se mitä on valmiina tarjottu.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo Visakallo

    Eipä taida olla muuta omaisuusmuotoa, jossa täysin vieraat (eivät maksavat asiakkaat) hääräävät ja määräävät niin paljon kuin metsässä.  Ainakin minulle, jolle metsällä on taloudellista merkitystä, tulee joskus tunne, että olen vain vieraana omassa metsässäni. Tästä huolimatta olen koko ajan joutunut kantamaan siitä täyden taloudellisen omistajavastuun.

    jees h-valta

    Tanelin kannalla, näin myös olettaisin. Olisi todella hieno nähdä kun vaivauduttaisiin edes tarkistamaan asia kun noinkin helppo on Riista-Webistä kurkata. Tähän toki tuntuu olevan erittäin korkea kynnys, meinaan että kritisoida nk. asiaa tuntevien tahojen varmaa käsitystä.

    jees h-valta

    Ja Visakallo, et ole tunteesi kanssa yksin. Törmään tuohon vähä väliä. Viimeksi tämän viikon alussa jolloin taas joku sähköistävä firma (Caruna) oli tunkemassa metsääni yhden muuntajan ja hitonmoisen kaivvutyön kaas. ILman puhettakaan mistään korvausaikeesta. Muuntajan taisin sentään saada torpattua, maakaapeloinnin kaivuutyötä tietenkään en. Eli taas saan todeta että myllätty on ja puita kolhittu ja kaadettu ja alkaa taistelu muutamasta roposta jos edes siitäkään.

    Planter Planter

    Jokin sekaannus määrissä on. Metsälehden artikkelin alkuosa herätti hämmenystä. Hirvimääräkuvassa oli mainittu tietolähteinä RiistaWeb ja Riistahavainnot.fi. Tarkistin vielä uudelleen nuo lähteet.

    Luke:n mukaan kanta oli 2012 likimain 71 000.
    http://www.rktl.fi/uutiset/hirvikannan_koko_ennallaan.html

    2014 metsästyksen jälkeen kanta oli 83 000
    2015 metsästyksen jälkeen kanta oli 88 000.

    Nyt uutisoitiin, että 2016 metsästyksen jälkeen kanta olisi kutistumassa takaisin 2000-luvun alhaisimpaan tasoon eli 71 000 paikkeille.

    RiistaWebin koko maan jäävän kannan taulukko näyttää vuosien 2015 ja 2016 osalta olevan edelleen jostain syystä sellaisessa tilassa, ettei se näytä suoraan oikeita lukemia. Kun taulukkoon korjaa likimain oikeat lukemat ja ottaa lisäksi huomioon metsästäjähavaintojen ja Luken arvion eron edelliseltä vuodelta, niin mielestäni vuoden 2016 jäävä kanta lienee noin 95 000.

    Riistahavainnot.fi näyttää myöskin tasaisesti nousevia havaintomääriä vuodesta 2012 (188696)
    vuoteen 2016 (231364)

    Loppuosa artikkelista oli asian ytimessä. 1970-luvun männyttämisen seurauksena taimikoita oli 1980-luvun alussa ainakin 3-4 kertainen määrä nykyiseen verrattuna ja hirviä likimain sama määrä kuin nyt. Silloin jo syntyi merkittäviä tuhoja, jotka nyt alkavat näkyä sahoilla. Koska mänty on hirven pääasiallinen talviravinto pitäisi kantaa vähentää vastaavalla määrällä, kuin taimikot ovat vähentyneet, jotta tuhot pysyisivät edes 1980-tasolla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Koska mänty on hirven pääasiallinen talviravinto pitäisi kantaa vähentää vastaavalla määrällä, kuin taimikot ovat vähentyneet.” Planter osuu tosiaan naulan kantaan.

    Planter Planter

    Seuraavassa Metsälehdessä näkyy olevan yhtenä aiheena ”Näin ratkaistaan hirvilupien määrä”. Nythän on niin, että medialle on annettu ymmärtää, että eri tahot (sidosryhmät) yhdessä suunnittelevat ja sopivat paikallisesti mikä on sopiva kanta ja verotus. Alta voi lukea miten asia käytännössä hoidetaan (ja miksi hirvikanta edelleen kasvaa)

    ……………………………..

    Vaihe 1, sovitaan yhdessä:

    ML 26 § mukainen hirvisidosryhmäkuuleminen kevät 2016

    • ELY, Liikennevastuualue: Hirvionnettomuudet alueella ovat hienoisessa noususuunnassa. Ongelmana on myös se, ettei poliisi enää kirjaa kolareita kattavasti eli todellista tietoa tilannekehityksestä ei ole.Ehdotus :2,5 hirveä/1000ha metsämaata.
    • MTK metsälinja:Toteaa, että hirvikanta on nousussa lähes jokaisen metsästysseuran alueella. Valtakunnallinen metsäinventointi tehty 2009 ja tuolloin todettiin, että maakunnassa 30%:ssa taimikoita on hirvien aiheuttamia vahinkoja.Vahinkotilanne ei saa lähteä nousuun nykyisestään. Kaikki tuhot eivät näy korvattuina vahinkoina, koska tuhot eivät keskity. Hirvikulukorvausjärjestelmä ei myöskään kannusta korvausten hakemiseen. Metsänomistajat ovat vaihtaneet osin kasvatettavaa puulajia vahinkojen estämiseksi. Tavoite-ehdotus on sama kuin viime vuonna 2,5 hirveä / 1000ha kokonaishehtaareille.
    • Seudun metsänomistajat:Hirvikantaa on saatava leikattua.
    • Seudun riistahoitoyhdistyksen maanomistajajäsen: Totesi, että jos hirvikanta on liian suuri, se rassaa metsänomistajia. Ne HT-alueet, jotka ovat kovin peltovaltaisia, niillä tiheys 2,5 on paljon.
    • MTK:Totesi, että viljapelloille tapahtuneita hirvivahinkoja/peuravahinkoja ei ilmoiteta Metsästäjissä on havaittu väsymystä: kytätään peuralaumoja, mutta ei saa ampua kaikkia tavattavia eläimiä. Kertoi laskennassa havaitun 8-9 hirveä / 1000ha keskittymiä talvehtimisalueilla.
    • MHY: Metsässä, maastotöissä tavataan nykyisin hurjasti hirvieläinten jälkiä. Hirvikannan koetaan olevan vahvassa nousussa, tuhojen näkyessä tilastoissa ollaan verotuksen osalta jo myöhässä. Maanomistajien viesti on muistettava, kun tavoitteita asetetaan.
    • Maanomistajat: Hirvitilanne huolettaa, mutta vhp tilanne vieläkin huolettavampi. Peurojen makauksia tavataan pelloissa, eikä näiden määrä näy missään, koska vahingoista ei haeta korvauksia.
    • Metsänomistajat: Kaikissa metsätaimikoissa havaittu taimituhoa, korvausjärjestelmä on ongelmallinen.
    • Riistanhoitoyhdistyksen metsänomistajajäsen: Totesi, että ollaan hakoteillä, kun hirvi määrää mille lajille metsä uudistetaan. Kuitenkin tämän vuoksi mäntymetsämaita laitetaan kuuselle ja menetetään tuloja tulevaisuudessa.
    • Rhy:n maanomistajajäsen: Esittää riistaneuvostolle, että yhdellä hirvieläimen luvalla ammuttaisiin 3 vasaa.
    • Piirin rhy:n maanomistajajäsen: Kertoi, että laskentapäivänä oli oitis tavattu 9 hirven porukka metsästä ja 5 hirven laumoina kulkijoita tavataan metsänhoitotöissä.

    Riistaneuvosto:
    Lupapankkien perustaminen ja käyttöönotto on kulttuurihaaste. Pankkeja on pyritty lanseeraamaan yhteislupiin, mutta pankkijärjestelmään siirtyminen ei onnistu aivan vaikeuksitta. Pankkia tullaan edelleen
    painottamaan vahinkojen estämisvälineenä. HT-aluetarkastelulla tavoitellaan hirvikannan tasaisuutta, mutta toisena asiana tulisi edelleen tavoitella kannan rakenteellista paranemista. Peuran tulevaisuus huolettaa hirveä enemmän.

    Vaihe 2, toimeenpannaan yhdessä sovittu  2016-2017 kantatavoite

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/mtk-haluaisi-leikata-varsinais-suomen-hirvikantaa-1.142240

    Yhdessä on yritetty sopia myös hirvikannan hoitosuunnitelma:

    https://www.mtk.fi/ajankohtaista/lausunnot/lausunnot_2013/fi_FI/lausunto_hirvi_hoitosuunnitelma/

    suorittava porras suorittava porras

    ”Riistahavainnot.fi näyttää myöskin tasaisesti nousevia havaintomääriä vuodesta 2012 (188696)
    vuoteen 2016 (231364)”

    Totta toinen puoli , mutta on otettava huomioon , että kaatomäärätkin ovat lisääntyneet ja kaadetut yksilöt lasketaan mukaan havaintojen määrään . Myös metsästyspäivät ovat lisääntyneet . Esimerkiksi vuodesta 2015 vuoteen 2016  lisäystä on 12 000  metsästyspäivää . Saalista on kertynyt n. 5500 yksilöä enemmän , mutta havainnot ovat lisääntyneistä metsästyspäivistä huolimatta kasvaneet vain 7000:lla tapauksella , joista 5500 on jo poissa laskuista . Lupien käyttöaste on vaatimaton 88%. Ollaan lähempänä sataa , jos riistaa on runsaasti .

    Pelkkä havaintojen lisääntyminen ei merkitse kaikkea . Laskelmissa on otettava huomioon , myös havainnointiin käytetty aika ja tässä tapuksessa kyseisen ajan lisääntyminen ja kaadettujen eläinten määrä suhteessa havaintoihin .

    Vuonna 2014  tehtiin 5,2 havaintoa kaadettua hirveä kohti . Vuonna 2015 lukema oli 5,0 ja vuonna 2016 4,6 . Katselin kyseistä suhdelukua vuosikymmenten varrelta ja sain sellaisen vaikutelman , että hirvikanta kasvaa  , kun luku on yli 5 ja laskee , kun luku on alle 5 . Hirvikannan räjähdyksen alkuhetkellä vuonna 1996 suhdeluku oli 9,4 havaintoa kaadettua hirveä kohti ja vuonna -95  6,3.

    jees h-valta

    Noh, miten kirjataan havainto kun jahdin aikana havaitaan monen hehtaarin kokoisella hakkuuaukealla neljä hirveä eikä yhtään ammuta vaikka joukossa oli jopa vasa jonka ampumisesta kiikasti koko seuran lupien käyttöasteen loppuunsaattaminen. Sen jälkeen tietääkseni oli vielä yhden ison kaato mahdollinen. Tuosta kyllä kahdenlaista infoa, mutta seuran läheltä kumpikin tieto. Ja kun tällaisen jälkeen sitten todetaan ettei ollut hyvin hirviä ja ei senvuoksi saatu lupia täyteen. On se Riistakeskukselle menevä info melkoista arpapeliä mitä siitä seura sitten seuraavien lupien hakuun revittää.

    suorittava porras suorittava porras

    Jäävässä kannassa tulisi olla 25% vasoja . Yhdettömiin ei passaa niitäkään lahdata .

194 vastausta (näytetään 1-10)