Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

This topic has 381 vastausta, 41 voices, and was last updated 5 years, 8 months ago by mehänpoika.

Viewing 10 replies - 331 through 340 (of 380 total)

1 2 3 … 33 34 35 36 37 38

Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Sent on: 14.7.2018 at 17:19
Tagged: hirvipolitiikka

Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt Taloustutkimus.

Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

Creator
mehänpoika

Theme Metsänhoito

Gla 9.8.2018 at 19:54

Vahingot ja korvaukset ovat kaksi eri asiaa, jotka ei liity millään tavalla toisiinsa.

Sudet ei auta, kun peuroja on hirvien lisäksi 50 kpl/1000 ha.

Korpituvan Taneli 9.8.2018 at 20:02

Antinpoika siis meinaa, että että toinen ongelma poistuu, kun toista kasvatetaan?

Susimäärän kasvattaminen vain laumaannuttaa hirviä ja metsätuhot vain suurenevat. Toisaalta susimäärän kasvattaminen vaikeuttaa tai jopa estää hirvien koirametsästyksen.

Oikea ratkaisu on yltiösuojelun lopettaminen sekä petojen ja sorkkaeläinten osalta. Molemmat kannat alas ja sillä hyvä!

Terveisin: Korpituvan Taneli

jees h-valta 9.8.2018 at 21:22

Olen kyllä hiukan skeptinen hirvikannan laskemisen suhteen joten annan sitten mielellään ”kaikkien kukkien kukkia” eli petoja vain lisää niin tasapainoa kohti mennään. Pedot häipyy kun liha lakkaa liikkumasta sorkilla.

A.Jalkanen 9.8.2018 at 21:29

Suurempi hirvituhojen määrän arvio tulee VMI:stä ja on arvio kaikista laatua alentavista hirvituhoista. Pienempi luku sisältää korvatut hehtaarit eli vakavimmat tuhot. Korvauksia maksetaan siis todennäköisesti vain muutamalle prosentille kokonaistuhoalasta.

arto 9.8.2018 at 21:40

Noilla pedoilla on omat reviirit. Susilla jos vieras tulee heittä henkensä. Karhu ei niin nirso ole. Sekin tappaa naaraan pennut jos kohdalle sattuu. Ei ne sudet meilläkään ole minnekään mennet vaikka metsät melkein tyhjiä hirvistä. Syövät jäniksiä ja mitä suuhunsa saavat. Luonto nekin viimein hoitaa, Heikot ei pärjää talvesta.

Anton Chigurh 9.8.2018 at 22:08

-Hirven aiheuttamiin viljelys- ja metsävahinkoihin alettiin kiinnittää huomiota jo 1800-luvun lopussa.

-Ensimmäiset perusteellisemmat tutkimukset metsävahinkojen merkityksestä julkaistiin jo 1940-luvulla.

-VMI3:ssa (1951-1953) tehtiin havaintoja hirvistä ja hirvituhoista. Suomessa varsinaiseksi tuhoalaksi mäntyvaltaisissa taimikoissa arvoitiin tuolloin 10000-15000 hehtaaria. Hirvikanta oli noin 10000 hirveä.

Lähde Luke 2017

Hirvien aiheuttamat taimituhot ovat suoraan verrannollisia hirvien määrään. Jos nykyinen kanta vain puolitetaan, tuhot ovat vuositasolla luokkaa 125000 hehtaaria, joka on keskimääräinen vuotuinen uudistusala. On täysin selvää, että tuo ei käy. Vielä 10000 yksilöllä vuosittaiset tuhot olisivat 10000-15000 hehtaaria, keskikokoisen eteläsuomalaisen kunnan pinta-alan verran. Ei käy tuokaan. Hirvet pois puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria) viimeistä sorkkaa myöten. Niitä voi muutaman jättää malliksi puuntuotantoalueen ulkopuolelle (13 miljoonaa hehtaaria).

antinpoika 9.8.2018 at 22:34

Tietenkin hirvien yhettömiin ampumiseen loppuu myös hirvituhot, selvähän se. Se on eri asia millä lihaksilla sellainen temppu tehdään, taitaa niitä metsästäjiä olla metsänomistajissa neljäs osa eli käytännössä metsänomistajat hirvikannasta päättävät.

Anton Chigurh 9.8.2018 at 22:53

Tuota samaa paskaa joutuu jatkuvasti sietämään. Siis metsänomistajista neljäsosa (185000) harrastaa hirvenmetsästystä, kun koko sakkia on 100000.

Metsänomistajia on 740000. Siitä porukasta harrastaa holtitonta sorkkaeläinlaidunnusta 40000, aika selvä vähemmistö (5,4 prosenttia). Noiden holtittomien joukossa seisovat muunmuassa antti herlin ja waalruussi (ja metsästystalousministeri leppä). Tuolle sakille on yksi ja sama tuottaako metsä puuta, kunhan vaan hirviä riittää. Paljon. Tuo kolmikko taitaa olla suurimpia maataloustukiaisten nauttijoita tässä maassa.

Meille köyhemmille puuntuotanto on etusijalla (ainakin minulle).

antinpoika 10.8.2018 at 00:30

No niin, muistelen että metsästäjiä on 220 000, älä nyt AC pillastu, minkä minä sille voin ja hyvähän se on että ihmiset harrastaa

MJO 10.8.2018 at 07:41

Miten Anton hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja voi olla 250 000ha:lla joka vuosi jos metsää uudistetaan 125 000ha/vuosi? Kuusella uudistetaan pajon, eikä jokaista männyntaimikkoa hirvet tuhoa. Mahtaa jotkut taimikot tuhottu 10 kertaan 10 vuoden aikana?