Keskustelut Harrastukset Onko metsästys todella merkittävä tulonlähde?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 66)
  • Onko metsästys todella merkittävä tulonlähde?

    Karjalainen 11.5.2014
    ”Metsästys ja kalastus merkittäviä tulonlähteitä

    Metsästäjien ja kalastajien luparahat valtion maille tuovat seitsenkertaisesti tuloja alueelle, jolla metsätetään ja kalastetaan, käy ilmi Metsähallituksen ja Helsingin Ruralia-instituutin eränkäynnin aluetutkimuksesta.

    Tutkimuksen mukaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime kesäkuusta marraskuuhun metsästys- ja kalastusalueelle 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa lupamyynnin ollessa viisi miljoonaa euroa. Tuloja tulee” … pläp, pläp ja pläppläp.

    Kyllä jotenkin haisee taas metsästysasioista teetetyltä ns. nolla-tutkimukselta!

    Syntyykö esimerkiksi hirvestyksestä minkäänlaisia pääomatuloja Suomi-yritykselle? Vahinkoja vain ja pääomat kuin pieru Saharaan! Kotimaiset metsästäjät säästävät metsästyslupiin euronsa, mikä on poissa kotiseudun kauppaliikkeiltä. Ulkomainen bensa palaa ja ulkomailta ostetut autot kuluvat eli tuhlailua kaikki Suomi-yrityksen kannalta.

    Mihin näillä tämän sortin tutkimuksilla oikein pyritään?

  • Metsuri motokuski

    Vastaus löytyy Metsäjälehden artikkelista;

    http://riista.fi/julkaisut/metsastaja-lehti/

    sivu 40 – 42.

    Kannattaa tutustua

    Pähkäilijä

    Niin näytti löytyneen. Aidataan 1000 hehtaarin alue jossa on 70 hirveä ja sieltä metsästetään vuosikasvu pois. Kuten tuollakin kuviot osoittavat on lihakarja parasta kasvattaa aitojen sisällä.

    Että lehtipuuvesakkoa kasvattamaan niin taimet säästyvät hengissä… Ei hirvet vesakossa kulje vaan peratussa koivikossa ja katkovat kaiken eteensätulevan…

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Männyt säästyy satunnaiselta syömiseltä jos seassa on pihlajaa joka ei niin rehevillä alueilla varjosta kauheasti kun ei kasva kovin nopeasti ja koivut säästyy satunnaiselta syömiseltä jos on haapaa seassa.

    mehänpoika

    Ammatti Raivoojalle:
    Männyn ja koivun taimet säästyy hirvien satunnaiselta syönniltä… jos, jos ja jos…

    Metsuri motokuski

    Sen verran tuosta Metsästäjä-lehden artikkelista kommentoisin ja olisin jopa eri miletä siitä että taimien hirvituhot vähentyisivät jos taimikoihin jätettäisiin lehtipuuta syömistä varten. Omakohtainen kokemus on ollut että mitä vähemmän lehtipuuta niin sitä vähemmn hirviä. Nyt just raivaan sellaista aika tiukkaa kuusen / männyn taimikkoa jossa asuu ainakin emä uuden vasan kanssa. Raivasin viereisen 2 ha taimikon jossa oli myös asumisen jälkiä. Hirviperhe siirtyy sitä mukaan pois taimikosta kun raivuu etenee ja uskon että kun kaikki on raivattu hirvet siirtyvät muualle.

    Ilmeisesti tuossa lehden artikkelissa lähdetään siitä ajatuksesta että mitä parempi emän terveydentila keväällä vasomisen aikaan sitä parempi on vasomistulos. Tästähän voisi päästä ”suorittavan portaan ” paljon kirjoittamaan ajatukseen siitä että mitä paremmin taimikot raivataan sitä huonommin hirvilehmillä on talvella ravintoa ja sitä huonompi on kunto vasomisen aikaan ja vasomistulos on heikompi. Oliskohan tässä yksi keino hirvikannan sääntelyy muiden toimien lisäksi ?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Mäen oo ihan vakuuttunut siitä, että problem solved kun hirvet on lähteny siltä kuviolta. Jos hirvet ei lopeta syömistä naapurin puolella niin ongelma on vain siirtynyt. Kait ne metsästäjä lehdessä toivoo, että hirville jätettäisiin käypästä syömistä haavatpihlajatpajut sinne missä niiden raivaaminen ei ole aivan välttämätöntä niin isossa mittakaavassa syöminen ei kohdistuisi mäntyihin ja koivuihin.

    Tähänkään mäen kyllä tiedä vastausta, että onko järkevää houkutella hirviä koivikkoon haavalla ja pihlajalla vai kaataa ne maahan. Jos niitä on kuviolla ni tarkkaan ne ainakin syö ne koivujen joukosta ja koivussa on todella vähän tai ei ollenkaan tuhoja.

    mehänpoika

    Ihmeellistä jossittelua Ammatti Raivoojalta ruokapöydän kattamisesta hirvien syötäväksi! Metsästäjien tilastollisesti pienentelemä – mutta silti korkea – hirvikanta ja vuosittainen hirvien pyyntilupateatteri tuntuvat olevan hänelle ihmisten turvallisuutta ja toimeentuloa paljon tärkeämpiä.

    Toistan vielä: Onko oikein harjoittaa liiketoimintaa (hirvenmetsästysharrastusta) ihmisten turvallisuuden ja omaisuuden kustannuksella? Toteutuvathan vuotuiset hirvikolarit samassa suhteessa talvelle jätetyn hirvien määrän kanssa, jonka hirviporukat käytännössä jo syksyn pyyntilupia anoessaan määräävät.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Itse en tykkää minkäänlaisesta metsästyksestä omalla kohdalla enkä välitä hirvistä tippaakaan. Yritän vain olla rakentava ja sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Taitaa ihmisiä kuolla pilkkiessä ja kalastaessa enemmän ihmisiä kuin hirvikolareissa mutta tietysti loukkaantuneet erikseen. Pitäisiköhän tässä itse kunkin harkita Sini Saarelan kaltaista kansalaisaktiivisuutta ja sankarillisuutta ja mennä kahliutumaan jonnekkin?

    suorittava porras suorittava porras

    lainaus :

    ”Ilmeisesti tuossa lehden artikkelissa lähdetään siitä ajatuksesta että mitä parempi emän terveydentila keväällä vasomisen aikaan sitä parempi on vasomistulos. Tästähän voisi päästä ”suorittavan portaan ” paljon kirjoittamaan ajatukseen siitä että mitä paremmin taimikot raivataan sitä huonommin hirvilehmillä on talvella ravintoa ja sitä huonompi on kunto vasomisen aikaan ja vasomistulos on heikompi. Oliskohan tässä yksi keino hirvikannan sääntelyy muiden toimien lisäksi ?”

    Säätelykeinoksi hirvikannan kohdalla taimikoiden raivaamisesta ei nykyisessä tilanteessa ole , mutta vahinkoja voidaan torjua. Määrätietoinen ja oikea-aikainen metsien / taimikoiden hoitaminen pitää alueen hirville ravinnon ja suojan osalta vähemmän kiinnostavana . Eli vahinkoja voidaan vähentää ja parhaassa tapauksessa niitä ei tule lainkaan .

    Metsiä omistaa tällä hetkellä niin suuri joukko ihmisiä , jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita tai tietoisia metsänsä tilasta , että hirville riittää tarpeeksi purtavaa pelkästään heidän tiluksillaan . Kuusentaimikotkin ovat verrattain ”turvallinen” hirvien ruokamaa , jos niissä kasvaa sopivasti hirville mieluisia , mutta tuotannon kannalta vähempiarvoisia puulajeja.

    En kannata hirvikannan kasvattamista nykyisestään , joten mielestäni on pidettävä huoli siitä , että ongelma-alueilla on mahdollista metsästää . Myös siitä on pidettävä huoli , että metsästäjien joukko ei harvene nykyisestään .

    Tässä onkin yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista . Väki vanhenee ja uusien lajin harrastajien mukaan saaminen on tehty kohtuuttoman vaikeaksi kiristämällä aselupien saantia jo tavallisellakin järjenjuoksulla varustettua ihmistä pelottavalla tavalla. Vuosikymmeniä kunniallisesti metsästystä harrastanut kaverinikaan ei tohtinut enää hankkia uutta aselupaa lupaprosessin hankaluuden takia. Olisi tarvinnut uuden aseen hajonneen tilalle.

    Gla Gla

    Muuten olen suorittavan kanssa samaa mieltä edellisessä kommentissa esitetyistä asioista, mutta taimikon hoito ei mielestäni ole hirvituhojen ehkäisyssä käyttökelpoinen menetelmä.

    Mehän puhumme talousmetsistä. Niissä taimikon hoito on itsestäänselvä, normaaliin kiertoon kuuluva asia, eikä mikään ylimääräinen hirvituhojen ehkäisyyn tähtäävä toimenpide. Näinollen tavanomaisella puuntuottajalla ei taida olla hirvikarkotteen ruiskuttamisen ja aitaamisen lisäksi muita keinoja hirvituhojen vähentämiseksi? Kuusen istutusta männyn tai koivun sijaan en kelpuuta tähän listaan.

    Vai onko suorittavalla, harrastelijalla, Metsuri motokuskilla ja muilla hirvimiehillä jotain lisättävää tähän?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 66)