Keskustelut Harrastukset Onko metsästys todella merkittävä tulonlähde?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 66)
  • Onko metsästys todella merkittävä tulonlähde?

    Karjalainen 11.5.2014
    ”Metsästys ja kalastus merkittäviä tulonlähteitä

    Metsästäjien ja kalastajien luparahat valtion maille tuovat seitsenkertaisesti tuloja alueelle, jolla metsätetään ja kalastetaan, käy ilmi Metsähallituksen ja Helsingin Ruralia-instituutin eränkäynnin aluetutkimuksesta.

    Tutkimuksen mukaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime kesäkuusta marraskuuhun metsästys- ja kalastusalueelle 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa lupamyynnin ollessa viisi miljoonaa euroa. Tuloja tulee” … pläp, pläp ja pläppläp.

    Kyllä jotenkin haisee taas metsästysasioista teetetyltä ns. nolla-tutkimukselta!

    Syntyykö esimerkiksi hirvestyksestä minkäänlaisia pääomatuloja Suomi-yritykselle? Vahinkoja vain ja pääomat kuin pieru Saharaan! Kotimaiset metsästäjät säästävät metsästyslupiin euronsa, mikä on poissa kotiseudun kauppaliikkeiltä. Ulkomainen bensa palaa ja ulkomailta ostetut autot kuluvat eli tuhlailua kaikki Suomi-yrityksen kannalta.

    Mihin näillä tämän sortin tutkimuksilla oikein pyritään?

  • Metsuri motokuski

    No ei minulla ole mitään lisättävää. Yhteistoiminnalla ne asiat hoituvat. Mutta mikään ratkaisu se ei ole että hirvikanta ammutaan nolliin jonkun metsänhoidon perusteella, Minusta hirvieläimet ovat olleet noissa metsissä pitempään kuin ihminen ja siten moraalisestikkaan se ei ole minkään tasoinen vaihtoehto.

    Gla Gla

    Millä yhteistoiminnalla? Sillä, että puuntuottajat raivaa ja metsästäjät metsästää ilman, että kantaa alennetaan? Hienoa on se, että raivaus hirvituhojen vähentämiskeinona alkaa jäädä unoholaan. Samoin kuten puuntuottajatkaan ei neuvo motokuskia kannattavuusongelmansa keskellä teroittamaan ketjuja ja tankkaamaan kone päivittäin, vaikka se parantaa huomattavasti työn tuottavuutta verrattuna tilanteeseen, jossa em. toimenpiteitä ei suoriteta.

    Eikö muuta vaihtoehtoa ole kuin ampua hirvet nolliin, säilyttää nykyinen taso tai jopa hiukan kasvattaa kantaa, kuten tällä hetkellä paikoin on tavoitteena? Onko joku edes vaatinut tai toivonut nolliin ampumista?

    Hirviä on tosiaan ollut täällä kauan, mutta niin on ihminenkin. Hirvikanta tosin on ollut huomattavasti nykyistä alempi niiden satojen vuosien aikana, jolta kannan suuruutta on kyetty arvioimaan. Tässä tilanteessa ei pidä vetäistä taimikkokorttia esiin. Nykyään ruokaa on metsissä enemmän kuin joskus ennen ja varmaan petojakin vähemmän. Mutta nykyään hirvikantaa säädellään kaatoluvilla, ei ravinnon ja petojen määrällä. Petojen vaikutus huomioidaan kaatoluvissa vain siten, että petokannan ollessa runsas, kaatolupia vähennetään. Ruokaa hirville on tarjolla aiempaa enemmän ihmisen toiminnasta johtuen, mutta ei sitä hirville ole tarkoitettu. Sen puolesta hirvikanta voidaan pudottaa 20000 suuruusluokkaan, jossa on on pääsääntöisesti ollut ilman, että geeniperimä on satojen vuosien aikana rapistunut.

    mehänpoika

    Metsuri motokuski:
    ””Mutta mikään ratkaisu se ei ole että ammutaan hirvikanta nolliin jonkun metsänhoidon perusteella.””

    – Hirvenmetsästys pitäisi vapauttaa vuosittain haettavista pyyntiluvista. Sillä asia hoituisi, eikä hirvikantaa sen vuoksi tarvitsisi ampua nolliin.

    Hirvikannan kohtuullistamisesta hyötyisivät muutkin kuin metsänhoito:

    Luettelona hyötyjä olisivat esim. hirvikolareiden vähentyminen, metsien kuusettumisen hidastuminen, josta koituisi metsien terveydelle tiettyjä hyötyjä, metsänhoidon kannattavuuden parantuminen, mikä kohentaisi kasvua ja työllisyyttä sekä hirvikärpäshaittojen vähentyminen ym.

    Hirvistä metsille koituvat hirvituhot pitäisi metsälaissa rinnastaa metsän hävitykseen, koska metsää ovat hirviporukat käyttäneet niin, että taimikot tai nuoret metsät ovat osin tuhoutuneet.

    Metsuri motokuski

    Olipas tuo viimeinen kappale taas aika kaukaa haettu syy-yhteys. Kaippa tässä tarvii lopettaa hirvijahti niin isännät alkaisivat varmaan hoitamaan taimikoitaan paremmin.

    mehänpoika

    Metsuri motokuskille:
    Hirviporukat hirvien pyyntilupia anoessaan määräävät hirvikannan koon. Siinä syy-yhteys on yhtä läheltä haettu kuin poronkasvattajien suunnittelema vuotuinen teurasmäärä. Mitä vähemmän teurastetaan, sitä voimakkaampaa on luontoa köyhdyttävä ylilaidunnus. Erona on, että poronkasvattajat harjoittavat elinkeinoa, mutta hirviporukat harjoittavat sivullisille ja metsänomistajille tuhoja aiheuttavaa harrastusta.

    Salonpoika

    Ei se nyt ,mehänpoika, ihan noin aina mene. Viimevuonna anoimme 70 lupaa (11. seurueen yhteislupa),rhy puolsi 50 ja riistakeskus myönsi 60 lupaa. Kuten olen täällä aiemminkin todennut, olemme saaneet noin joka toinen vuosi anomamme luvat täysimääräisinä. Tuollakin puuttuvalla kymmenellä luvalla olisi alueemme tihentymiä harvennettu mukavasti. Tulkaa talkoisiin mukaan niin näette miten asiat todellisuudessa on eikä tarvitse kirjoitella hevosmiesten tietotoimiston pohjalta.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Nyt ”salonpoika” suoltaa niin paksua bullshittiä, että on kansalaisvelvollisuus puuttua.

    Suomalaisen metsästyksen hallinto on kolmiportainen (metsästyslailla säädetty), jossa juuri METSÄSTÄJÄT (juuri niin, holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat ihan itse) muodostavat hallinnon ytimen.

    mehänpoika

    Salonpoika:
    ””Ei se nyt ,mehänpoika, ihan noin mene. Viime vuonna anoimme 70 lupaa (11. seurueen yhteislupa), rhy puolsi 50 riistakeskus myönsi 60 lupaa.””

    – Jos hirvimiesten edustajista koottu rhy tai riistakeskus käyttääntyy ja on jo aiemminkin käyttäytynyt näin, olisi vahingosta pitänyt viisastua ja anoa esimerkiksi esim. yli 100 pyyntilupaa. Tällaista menettelyä ei pitäisi jättää rankaisematta.

    Jos pyyntilupien kanssa menettely on ollut esittämäsi kaltaista, olisi nyt todella painavat perustelut liikenneturvallisuuden näkökohtien lisäksi ryhtyä metsästäjien toimesta vaatimaan siistymistä pyyntiluvista vapaaseen hirvieläinten metsästykseen. Siinä voisi hirvitihentymät hieman vähetä ja hirvikolaristakin tulisi todellinen vahinko. Nykyisinhän ne ovat selvästi tuottamuksellisia, jos kiihtkoilematta hirvipolitiikkaa ajattelee.

    suorittava porras suorittava porras

    Syrjäisimpien alueiden väestökatoon ei voida vaikutta metsästyspolitiikalla vähääkään. Hirvitihentymät kuitenkin syntyvät sinne , missä metsästyspaine on vähäisin . Kaukainen sijainti ja heikkenevä tiestö johtaa siihen , että isoillakaan alueilla ei enää metsästetä .Tämän seikan edessä riistaviranomaiset ovat voimattomia.

    Kaatolupia myönnetään tehtyjen havaintojen ja mahdollisten vahinkojen perusteella . Jos näistä ei tule ilmoituksia , ei tipu kaatolupiakaan . Uskon ja luulon varassa lupia ei myönnetä.

    Jos pyyntiluvista luovuttaisiin kokonaan , ei hirvihavaintoja ilmoitettaisiin eikä hirvivahinkoja korvaisi kukaan . Tulisi eteen tilanne , jossa hirvikanta ryöstäytyisi käsistä kenenkään välittämättä pätkääkään asiasta .
    Jos metsästykseen pakotettaisiin , nopeutuisi luopuminen koko harrastuksesta vielä nykyisestäänkin .

    Minä ja moni muu ikäiseni elää metsästyksen suhteen jo vuosi kerrallaan . Välivuosiakin on kovan rääkin (hirvikannan leikkaus ) jälkeen pidetty ja aina on mietittävä kannattaako siellä räntäsateessa itseään vuosi toisensa jälkeen palelluttaa. Onhan kyseessä VAIN HARRASTUS . Kymmenen vuoden sisällä jahtimiehet vähenevät dramaattisesti . Siinä onkin ”mehänpojalla ” miettimistä , ketä syytellä , kun hirvijahdin aikaan metsissä ei näy ketään . Hirviä kyllä tulee riittämään, ainakin peitteisimmillä alueilla.

    mehänpoika

    Suorittava porras:
    ””Kymmenen vuoden sisällä jahtimiehet vähenevät dramaattisesti . Siinä onkin ” mehänpojalla ” miettimistä , ketä syytellä , kun hirvijahdin aikaan metsässä ei näy ketään .””

    – Näin voi todella olla tilanne 10 vuoden jälkeen. Siksi jo nyt pitäisi vapauttaa hirvenmetsästys pyyntiluvista, kun on vielä voimissaan olevia metsästysseuroja leikkaamaan hirvikantaa harvemmaksi.

    Pienemmän hirvikannan luulisi tulevaisuudessa olevan helpompi pitää riittävän pienenä vähäiselläkin metsästäjäporukalla. Ennakointi vähentyvään metsästäjäporukkaan pyyntihaluttomuuden lisääntymiseen pitäisi aloittaa viimeistään jo tänä syksynä.

    Tärkeintä olisi hirvimiesten havahtua ajattelemaan nykyisestä hirvien pyyntilupajärjestelmästä aiheutuvaa korkeaa hirvikantaa ja niistä johtuvia hirvikolareita sekä niissä loukkaantuvien suurta määrää.

    Pyyntiluvista vapaasta hirvien metsästyksestä ei aiheutuisi metsästäjille ja muille organisaation jäsenille syyllisyyttä, jäipä hirvikanta vaikka kuinka tiheäksi. Tällaisen tilanteen varalle löytyisi monenlaisia keinoja, helppojakin.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 66)