Keskustelut Metsänhoito Ovatko puuntuottajat lainsuojattomia?

Tämä aihe sisältää 123 vastausta, 14 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Metsuri motokuski 2 vuotta, 7 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 123)
  • Ovatko puuntuottajat lainsuojattomia?

    Merkitty: 

    Suomen perustuslaki  15 §
    Omaisuuden suoja
    Jokaisen omaisuus on turvattu.

    Riistavahinkolaki 3 §
    Hirvieläinvahingot
    Metsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko.

    19 §
    Taimikon ja sitä varttuneemman puuston korvaaminen.
    Taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon katsotaan alentuneen merkittävästi, jos vahinkoalueella on yksi tai useampi vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen yhtenäinen hirvieläimen vahingoittamien puiden alue.

    Metsästyslaki, 26 §
    Hirvieläimen pyyntilupa
    Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinten aiheuttamat  vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.

    Riistahallintolaki, 14 §
    Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

  • jees h-valta

    Lähetä Planter tuo Riistakeskuksellekkin. Varsinkin tuo kohta jossa sen kuuluu ehkäistä riistan aiheuttamia vahinkoja. Jos sattuu olemaan vaikka unohtunut vastuu!

    Metsuri motokuski

    Tähän kun kaivat vielä lakipykälän jossa kielletään vaarantamasta eri elänlajien elinalueita tai kannan määrää ja rakennetta niin uskoisin että päästään postiiviseen tulokseen otsikon kysmyksessä. Nyt ei ole kyse pelkästään hirvestä.

    Planter Planter

    Metsälain 10 §

    Rauhoitettuja erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat:

    Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto;
    Suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous:
    lehto- ja ruohokorvet, joiden ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus;
    yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus; letot, joiden ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus;
    vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot; luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus; Rehevät lehtolaikut, joiden ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus; Kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana;
    Kallioperässä olevat tai kivennäismaahan uurtuneet, jyrkkärinteiset, pääosiltaan vähintään kymmenen metriä syvät rotkot ja kurut, joiden ominaispiirteenä on luonteenomainen muusta ympäristöstä poikkeava kasvillisuus;
    Pääosiltaan vähintään kymmenen metriä korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät;
    Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto.

    Metsälakikohteet erottuvat selvästi ympäristöstään ja ovat pienialaisia ja usein metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Kasvillisuus, maaston muodot tai esimerkiksi puusto poikkeavat ympäröivästä metsästä. Luonnontilaisuudesta kielivät järeät vanhat puut tai runsas lahopuusto. Metsälakikohteita saattaa tyypillisesti löytyä purojen läheisyydestä tai hakkuiden ulkopuolelle jääneiltä soilta ja kallioilta. Ominaisuuksiltaan äärimmäisillä kohteilla elää vaateliasta lajistoa.

    Vastuu metsälakikohteiden säilyttämisestä on metsänomistajalla.

     

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Vastaan metsuri mopokuskille: Ei varmasti ole kysymys hirvestä, sillä sen kanta ekologisesti kestävään tasoon verrattuna on kymmenkertainen. Mutta miksi? Siihen vastaa ainoa biotietieden nobelistimme ilkka hanski:

    …Pedoilla on puolestaan ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden lähes sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta…

    Eikä pelkästään haavan (joka sattuu vain olemaan avainlaji, jonka merkitystä tavallinen yksinkertainen tallaaja, puhumattakaan varsinaisista a siain-, erikoisa sian- ja ö-siantuntijoista, ei kykene hahmottamaan), vaan myös rauduskoivun ja männyn.

    Metsätaloustuottajien äänenkannattajaksi itseään tituleeraavassa Maaseudun Tulevaisuudessa on lähes joka numerossa näkyvällä paikalla yleensä takasivun täydeltä sorkkaeläinlaiduntajien susipropagandaa; miten ne aiheuttavat suunnatonta vahinkoa. Ei sanaakaan sudettomuuden aiheuttamasta massiivisesta hirviongelmasta. Todella äärimmäisen röyhkeää ja häikäilemätöntä. Me puuntuottajat olemme sentään MTK:n suurin ryhmä.

    jees h-valta

    Aika kummalta kyllä tuo Riistakeskuksen toiminta, (vai pitäiskö puhua toimimattomuudesta), kun esim. haahkan kevätmetsästys rannikolla piti EU:n kieltää suomen metssästäjiltä! Kanta oli hyvää vauhtia romahtamassa eikä riistahallintomme tehnyt mitään! Lukuisista huomautuksista huolimatta joita EU:lta oli jo ennenkin tullut. Mitä ihmeen riistan vaalintaa tuollainen pöljäily on?

    jees h-valta

    Toisessa äärilaidassa taas annetaan hirvikannan paisua täysin luonnon keston ohittavalle tasolle. Valvooko tuota Riistakeskusta ja sen toimintaa yleensä mikään viranomainen?

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Kolmen ämmän ministeriön alainenhan se byroo on. Kukkona tunkiolla tepastelee ministeri tiilikainen.

    Asiasta kirjoitti erikoistutkija heikki smolander metsälehdessä (23.06.2016) otsikolla: Hirvikannan säätelyn valta ja vastuu metsänomistajille seuraavaa: Henkilö- ja organisaatiomuutoksista huolimatta ongelmia ei ole yritettykään ratkaista. Kenelläkään ei näytä olevan vastuuta tilanteesta. Kannattaa siis etsiä uusia vaihtoehtoja.

    Juuri niin. Ja se vaihtoehto on juuri tuo mitä smolander esittää, että metsänomistajat ottavat viimein omassa asiassaan vallan itselleen.

    Tolopainen

    Tomet on linjassa sen kans, että Omistajilla on velvollisuuksia, mutta jokamiehellä on oikeuksia ja jokamiehen haarastus on tärkeämpää kuin puuntuoto. Metsästys on vanha nautintaoikeus, jonka oikeudellista asemaa olisi syytä rajoittaa huomattavasti. Huvikseen tapahtuva riistan ampuminen ei pitäisi olla kenenkään harrastus. Erityisen vastenmielistä  tv:ssa tullut metsästyssarja, jossa kanakoiralle yritetään ampua makuulle ryntäävää jänistä.  Hauleja persu k siin pupulle haavoittui korkeintaan eikä ole koiraa, joka seuraisi.

     

    jees h-valta

    Tuo sama kiinnitti myös huomioni. Törkeää toimintaa ja vielä näytetään metsästyksen ihannoinnin nimissä. Ja surukseni pitää sanoa että olkoon kuinka tasa-arvoista tahansa en miellä tätä naisen harrastukseksi. Jotain on pielessä ja pahasti.

    Planter Planter

    Metsälain 10 §:n mukaisten elinympäristöjen tuhoamisesta on vedetty metsänomistajia oikeuteen, liito-oravan pesäpuuun kaatamisesta, samoin uudistusvelvoitteen laiminlyönneistä. Sitä kyllä seurataan tarkoin, että metsänomistajat noudattavat lakia.

    Mutta en ole kuullut, että koskaan olisi vedetty riistahallintoa oikeuteen vaikka aloituksessa mainittuja lakipykäliä rikotaan ihan julkisesti.

    En ole nähnyt yhtäkään tutkimusta, jossa todettaisiin, että hirvitiheys 5/1000ha tai suurempi olisi metsätalouden kannalta kestävä. Siitä huolimatta perustetaan ”hirvitalousalueita”, joissa eräissä on LUKEn  arvion mukaan tiheys on 5-6 /1000 ha. Alueellisen riistaneuvoston tavoite on nostaa kantaa. Jos näitä lukuja ja tavoitteita  katsoo aloituksessa mainittujen lakipykälien valossa, niin mielestäni toiminta on yksiselitteisesti laitonta.

    Ymmärtääkseni lakipykälät ovat olemassa sen vuoksi, että niillä suojataan Suomelle tärkeän metsäteollisuuden/metsätalouden harjoittamista. Jos MTK on metsänomistajien etujärjestö, niin se voisi ottaa tästä laintulkinnasta oikeuden päätöksen.

    Jos valtiovalta/oikeuslaitos ovat sitä mieltä, että metsäteolliuus/metsätalous ovat auringonlaskun ala, eikä sillä ole enää Suomelle juurikaan merkitystä, niin tyydyn päätökseen.

     

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 123)