Keskustelut Metsänhoito Ovatko puuntuottajat lainsuojattomia?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 123)
  • Ovatko puuntuottajat lainsuojattomia?

    Merkitty: 

    Suomen perustuslaki  15 §
    Omaisuuden suoja
    Jokaisen omaisuus on turvattu.

    Riistavahinkolaki 3 §
    Hirvieläinvahingot
    Metsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko.

    19 §
    Taimikon ja sitä varttuneemman puuston korvaaminen.
    Taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon katsotaan alentuneen merkittävästi, jos vahinkoalueella on yksi tai useampi vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen yhtenäinen hirvieläimen vahingoittamien puiden alue.

    Metsästyslaki, 26 §
    Hirvieläimen pyyntilupa
    Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinten aiheuttamat  vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.

    Riistahallintolaki, 14 §
    Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

  • jees h-valta

    Eihän tuolla riistahallinnossa mistään muusta olla huolissaan kuin että varmasti kanta kasvaa tasaisen varmasti. Että siksi naaraita pikkasen enemmän ammuttiin että vasoja varmasti tuuppaa tuplana ettei vaan sonnit lopu kesken. Kyllä nuo kuultu ja nähty on. Tyypillistä metsästäjäpiirin jargonia.

    pihkatappi

    Ainut uutinen mitä aiheeseen liittyen olen lehdestä lukenut: ”Riistahallinnossa ollaan huolissaan kun Kuortaneella on vähempi hirviä kuin ympäryskunnissa ja siellä on myönnetty sen takia vähempi kaatolupia kuin aikaisemmin. Tarkoitus on että kaikilla on yhtäpaljon saalista ’hirvitalous’ alueella.”.

    jees h-valta

    Meidän tulee myös alkaa talousajatella kun vuokrasopimuksia vingutaan. Reilusti arvoa per/ha ja rahat pois muutaman vuoden lyhyillä sopimuksilla. Näin minä teen jo nyt, ainoastaan ihan pienet tilkut vielä ilman ha-hintaa.

    Metsuri motokuski

    Täytyy muistaa että noita petoja kun ihannoidaan ja niiden määrää halutaan kasvattaa metsänhoidon kustannuksella niin seurannaisvaikutukset tulee myös huomioida. Jos metsänomistajien vaatimuksesta esim. susikantaa halutaan kasvattaa hirvikannan hoitamiseksi niin silloin pitää myös vasta taloudellisesti siitä että pedoista johtuvat muut vahingot tai haittatekijät korvataan. Jos joku uskoo siihen että petokannan kasvattamisella ei ole mitään haittavaikutusta muulle maaseudulle asuvalle ihmisille ja kotieläimile niin on turha luulo.

    Anton Chigurh

    Eilisen (14.12.2016) Maaseudun Tulevaisuuden takasivu oli omistettu kokonaan noille kasvaneen petokannan (kysymys oli pelkästään sudesta tällä kertaa) aiheuttamille haitoille. Siinä jutussa ollaan koolla ilomantsin (jossa ei ole hirviä metsästettäväksi asti, sudet ovat syöneet ne) kunnantalolla. Tätä ongelmaa on sitten ratkomassa myös ministeri tiilikainen.

    Mutta mistä on kysymys: …Jo tämänhetkinen susikanta aiheuttaa maakunnassa runsaasti ongelmia…  Noin tuossa lukee. Mutta mitkä ovat ne ongelmat? Sen pukee sanoiksi lieksakainen petoyhdysmies esa räty: …ei voi metsästää koirilla suden takia, ei päästä hirvimetsälle

    Aktiivimetsästäjiä on tässä maassa 200000 (3,6% väestöstä). On yksi ja sama jos tuollainen marginaaliryhmä ei voi metsästää koirilla suden takia eikä pääse hirvimetsälle, kun vaihtoehtona on tämä: (erikoistutkija heikki smolander, metsälehti 23.06.2016) Metsän keskimääräinen hehtaarituotto on kaksinkertaistettavissa hyvällä metsänhoidolla. Tämä taas edellyttää tuhojen pitämisen marginaalisina ja kasvupaikalle sopivaa puulajivalintaa.

    Edelleen smolanderia: Hirvieläimet ovat toiseksi vakavin metsänhoidon ongelma. Tilastoidut hirvituhot ovat vain ongelman pintaa. Välilliset vaikutukset ovat vakavampi ongelma, sillä hirvituhojen pelko yksipuolistaa puulajivalintaa.

    Metsuri motokuski

    On vahinko että ”sonta siioni” on ainoa toteuuden torvensoittaja AC:lle. Kyllä sellä ilmonatsissa susista on ollut muutakin haittaa kuin pelkkä metsästys. Aika paljon siellä on lapsia kyyditetty kunnan toimesta kouluun ja kotivaäen toimesta naapureihin kun  niitä ei ole voinut itsekseen tielle päästää kun susia kiertelee pitkin asutuksia. Toisekseen koirat ja muut kotieläimet ovat olleet jatkuvan silmälläpidon alla kun tarhastakin tuntuvat hukat niitä noutavan. No näitä kustannuksi ei teittävästi ole koskaan kohdennettu ”susia lisää” kansanliikkeelle.

    Gla

    Ymmärrän, ettei sikäläisillä ole halua kasvattaa tai ylläpitää suurta susikantaa. Sitä en ymmärrä, että kun hirvieläinten luontaisten vihollisten määrä pidetään kurissa, miksi noiden tehtävää ei haluta kompensoida metsätyksellä. Susivahingoista metsästäjät jaksaa olla huolissaan ja osa lähtee jopa luvattomille teille tämän takia, mutta hirvieläimistä johtuvat vahingot itseään kovina erämiehinä pitävissä porukoissa vaietaan kuoliaaksi. Kovin on kapea se intressi, mikä tällaista käytöstä ohjaa.

     

    Planter

    Kyllä Anton on siinä valitettavasti oikeassa, että väärä puulaji on suurin ongelma.Olin tänään tekemässä taimikonhoitoa. Kuvio on istutettu männylle -99. Se oli juurikäävän saaastuttamaa ja osin liian kuivaa kuuselle.

    Enää ei ole kuin muutama yksittäinen mänty. Koko 2000-luvun jatkuneen hirviongelman vuoksi ne on vähitellen syöty pois,  samoin jättämäni koivut.Taimikko on nyt suurelta osin luontaisesti syntynyttä kuusta.
    Muutama 5-6 cm kanto oli jo keskeltä laho, että se siitä. Tämä oli jo neljäs vuosi, kun olin taimikossa raivaussahan kanssa ja 17 vuotta on jo mennyt hukkaan!

    Nyt otetaan vastaan neuvoja, raivaanko kaikki pois ja katan joka vuosi uuden mänty-ruokapöydän?

    Lisäksi olisin kiitollinen, jos nykyisen tai suuremman hirvikannan puolestapuhujat voisivat listata tähän viestiketjuun perustelut miksi Suomen talvihirvikanta pitäisi olla suurempi kuin esimerkiksi 50 000.

    suorittava porras

    Perustelut koskien mm hirvikannan kokoa löytyvät hirvikannan hoitosuunnitelmasta .Hoitosuunnitelman valmistelua ohjasi maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä (HARE MMM012:00/2011). Suomen riistakeskuksessa hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelusta vastasi projektipäällikkö Jani Körhämö. Hoitosuunnitelman taustaosion laadintaan sekä toimenpideosion valmisteluun liittyvään työryhmätyöskentelyyn osallistui riistan- ja metsäntutkimuksen, riistahallinnon, liikenteen sekä maa- ja metsätalouden asiantuntijoita maa- ja metsätalousministeriöstä, Suomen riistakeskuksesta ja alueellisista riistaneuvostoista, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, Metsäntutkimuslaitoksesta, Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta, Metsähallituksesta, Helsingin yliopistosta, Suomen metsäkeskuksesta sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Hirvikannan hoitosuunnitelmatyössä alueellisilla ja paikallisilla sidosryhmillä sekä yksittäisillä kansalaisilla oli laajat osallistumismahdollisuudet suunnitelman valmisteluun. Alueelliset riistaneuvostot osallistuivat hoitosuunnitelman laadintaan järjestämällä alueelliset sidosryhmä- tilaisuudet ja ottamalla kantaa hoitosuunnitelmaluonnokseen.

    —–

    Mitä tulee paikallisiiin ongelmiin , ne voivat jatkua siitä huolimatta , että hirvikantaa pudotetaan . On olemassa vaikeasti metsästettäviä alueita , joiden tilanne ei muutu , vaikka ympäristön kaikki hirvet kaadetaan .

    Vaikeasti metsästettäviä alueita ovat  syrjäiset ja tiettömät seudut , vilkasliikenteisten kulkuväylien ympäristöt , taajaan rakennetut alueet ja metsästysseurojen raja-alueet . Edellä mainittuihin olosuhteisiin mahtuu paljonkin hirviä . Metsästyspainetta on noille alueille vaikea lisätä  . Turvallisuusnäkökohdat ja toisaalta syrjäinen sijainti rajoittavat metsästystä tehokkaasti . Kun metsästyspaine alenee ympäristössä hirvimäärän laskun seurauksena , on siitä vaarassa tulla pysyvä ilmiö . Järjestelmää on vaikea viritellä uudelleen ”tulille ”, kun hirvikanta alkaa kasvaa uudelleen . Muutamassa vuodessa hirvikanta on ennallan , mutta metsästäjiä ei välttämättä ole enää riittävää määrää mukana kuvioissa  ottamassa tilannetta haltuun. Jo nyt väki vähenee ikääntymisen vuoksi ja osa turhautuneena siihen , että salistettavaa on niukasti . Hirviä täytyy esiintyä riittävästi , että metsästysmotivaatio säilyy .

    Hirvi on valitettavasti nyt ”kuskin paikalla” , ihminen  koettaa vain pysyä rattailla .

     

    jees h-valta

    Kyllä siinä kuskin paikalla on metsästäjät riistahallintoineen. Mutta siitä tulee kyllä loppu vielä pikapuoliinkin.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 123)