Keskustelut Metsänhoito Parhaassa kasvukunnossa ….

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
  • Parhaassa kasvukunnossa ….

    Merkitty: 

    Pakkohan se on uskoa että parhaassa kasvukunnossa olevat metsät avohakataan, kiitos yksityismetsälain muutoksen ja yksityistämisinnon.  Etelä- Suomessa havupuut kasvavat parhaiten ikäluokassa 40 – 60 vuotta.  Elikkä suomen parhaimmassa kasvukunnossa olevat metsät hakataan surutta aukoiksi. Kuutiomäärillä hehtaarikohtaisesti laskettuna tai kuutioina.

    Funteeraamisien paikka.

    **https://yle.fi/uutiset/3-12654749**

  • Apli

    Oma näkemys on että tänä vuonna eniten hakkuita on lisänneet metsäyhtiöt omissa metsissään, tornator ja metsähallitus… Yhtiöiden avohakkuut lisääntyneet ns keskenkasvuissa metsissä eli ovat ottaneet mallia metsähallituksesta.. Surullistahan tuo on! Maanviljelijät ovat jo pitkään hakanneet metsiään, siellä mennyt taloudellisesti huonosti piiitkään eikä loppua näy, moni niistä myös myynyt metsiään pois. Sama havainto kun nostokoukulla metsähallituksen hakkuista, ja onhan se käsittämätöntä metsänhoitoa, parhaassa kasvuiässä olevat vedetään aukoksi ja aukon koot sitten on jäätäviä..

    mehtäukko

    MH:n toiminta tulostavoitteineen on valtioneuvoston ohjauksessa. Syylliset löytyvät Arkadianmäeltä.

    Visakallo Visakallo

    Huonot ajat realisoituvat metsiin viiveellä, pahinta ei valitettavasti ole siellä vielä nähtykään. Sitä mukaa, kun asuntomarkkinat romahtavat, putoaa myös puun hinta.

    suorittava porras suorittava porras

    Kaikki alle kuusikymppiset metsät eivät suinkaan ole olleet parhaassa kasvukunnossa. Ainakin Keski-Suomessa on kaadettuu laajoja aukkoja alle viisikymppisien kontortapalstojen uudistamiseksi puiden lahotessa pystyyn. Laaja kasvatuskokeilu on tullut tiensä päähän.

    Kerran tienvarsileimikkoa kaataesssni ohikulkija ihmetteli ,että taas yhtiö kaataa nuorta metsää. Mieli muuttui , kun käytiin vartavasten katsomassa lähempää sitä ,missä kunnossa puusto oli.

    Ikää puilla oli reilusti alle 50 vuotta. Tukkiainesta ei ollut lainkaan ja luonnonpoistuma oli kovassa vauhdissa. Sillä kertaa syntyi 15 hehtaarin aukko ja niitä aukkoja on omalla paikkakunnallanikin useita. Sen verran ,että on aihetta legendaan yhtiön syylistymisestä ennenaikaisiin ja laajoihin  avohakkuisiin.

    mehtäukko

    Korkotuotto”vaatimus” jää myös haaveeksi jos jo liki tukkikokoinen metsä on niin huonolaatuinen, tai aukkoisuudesta vajaatuottoinen ettei jatkokasvatukseen ole vaan syytä. Syy on siten nopeaan uudistamiseen uusin puin.

    Puuki

    Tormaattorikin oli hakannut isohkon pienilpm:n puustoisen kitumetsän  P-mäellä (MU) ja ennallistanut suon korjuun jälkeen.

    Kasvu varmaan ollut siinä kitumaaluokassa . Samaan tasoon yltää ennallistettuna suona hiilidioksidin keruupaikkana kuin oli metsänäkin.

    Tuhkalannoituksella noilla kitumailla/muilla heikkokasvuisilla turvemailla saisi yleensä hiilinielut paremmin toimiviksi kuin ennallistamalla.

    Apli

    Huonot ajat realisoituvat metsiin viiveellä, pahinta ei valitettavasti ole siellä vielä nähtykään. Sitä mukaa, kun asuntomarkkinat romahtavat, putoaa myös puun hinta.

    Ehkä näin, kuitupuun hinnat tulevat varmasti nousemaan, tukin hinta ehkä hiukan laskee..

    ”Kuitupuukaupassa alkaa olla myyjän markkinat” – kilpailutus entistäkin tärkeämpää metsänomistajalle, MTK neuvoo – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

     

     

    Arnold Layne

    Valtion metsissä metsästäessä voi todeta valtion todellakin tekevät avohakkuita kasvatusvaiheen metsiin. Ekonomit laskevat milloin kannattaa hakkuuttaa ja näin tehdään. Toinen ääripää on metsähallituksella hakata aiemmin suojellut kohteet kun ne on niin järeitä. Vastuita ei ole kellään ja virkamieskoneiston taakse on hyvä piiloutua.

     

    Yksityismetsissä tilanne on omiin silmiini parempi. Siinä missä yksityisomistaja tekee kasvatushakkuun, valtio tekisi avohakkuun.

    mehtäukko

    Noinhan se on AL toteamana. Yksityisillä ei kaikkien onneksi ole äärimmilleen vietyä ”viisautta” laskea niitä nna ja korkojen korkoja. Kun vaihto-ehtoisiin sijoitukseen ei innostustuta eikä voiton kuittailu ole niin ahnetta, eletään metsän kehityksen ehdoin.

    Jätkä

    Suoriutuva. Kontortat ja ”Murjaanimännyt” olivat tosiaankin kokeilu, jossa tavoitteena oli Massateollisuuden tarpeen tyydyttäminen nopeakiertoisella puulla.

    Ilmeisesti se koe on tullut tiensä päätökseen. Ainakin meilläpäin ne on jo hakattu, kun luonnonpoistuma alkoi hirvittää.

    Metsähallitus niitä myös perusti – ainakin metsäopistojen havaintometsiin (sittemmin opetusmetsiin), jotka nykyisin eivät enää ole oppilaitosten hallinnassa.

    Nuo Kontortat olivat elävinä kaadettuina kohtuullisen raskasta puuta, niissä kun ei ollut kuollutta sydänpuuta, eli honkaa, käytännössä lainkaan. Kyllä niistä löytyi runkomuotoakin sen laatuista, että hyvin sai sahattua lautaa ja lankkua. Teimme opetustyönä aika messevän hirsirakennuksenkin Kontortasta. Siinä tuli esiin pelkkahirrestä sydänpuu, joka oli hyvin kauniin punaista ainakin uutena.

    Jos ei mitään uutta koskaan kokeile, ei mitään uutta myöskään tapahdu.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)