Etusivu Keskustelut Luonto Performatiivisia koreografioita kainuulaismetsissä.

Tämä aihe sisältää 55 vastausta, 16 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Rane2 5 tuntia, 2 minuuttia sitten.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 55)
  • Performatiivisia koreografioita kainuulaismetsissä.

    Nyt on aika alkaa muistella vanhoja hyviä aikoja.Tänä talvena tulee nimittäin kuluneeksi tasavuosia näistä kahdesta Metsähallituksen suojelukonfliktista joissa Ranella on ollut kunnia olla mukana.Nämä ns.metsäsodat olivat Sopenmäen Heinosenaho -89 ja Hyrynsalmen Kukkuri -99.Kirjoituksina nämä ovat enemmän hupiosastoa mutta toisaalta molemmat konfliktit ovat myös pieni osa metsiensuojelun historiaa.Tästä otteluparista selviää sattumalta sekin  miten käytännön suojelutoiminta muuttui kun Luontoliiton amatöörit vaihtuivat Greenpeacen kansainvälisissä operaatioissa rutinoituneisiin monikansallisiin ammattilaisiin.

    Suojelijat ovat toki Sopenmäkeä muistelleet,esim.Anni Sinnemäki muutamassa haastattelussa.Niitä en ole lukenut mutta Timo Kaunisto luonnehti blogissaan yhtä  niin että Heinosenahon tapahtumia hehkutettiin ikäänkuin Anni olisi selvinnyt Tali-Ihantalasta.Todellisuudessa nämä ”metsäsodat” olivat kuitenkin lähtokohtiin nähden varsin korrekteja tapahtumia.Esim Sopenmäessä oli musiikki ja taide-esityksiä enemmän kuin väkivaltaa ja kukaanhan ei kuollut vaikka läheltä piti.

    Oma panokseni ei tietenkään ollut niin suuri kuin näin omakohtaisesti muisteltuna saa ehkä vaikutelman.Toki kerron mahdollisimman paljon muiden tekemisistä mutta molemmissa konflikteissa tapahtui varmasti paljon josta en tiedä mitään.

    Mukana olleista metsähallituslaisista en käytä oikeita nimiä.Nämä muutamat nimeltä mainitsemani suojelijat ovat itse  hyödyntäneet näitä tapahtumia julkisuudessa edistäessään poliittisia ja ammatillisia pyrkimyksiään.Eikä lupien kysely kuulunut heidänkään toimintatapoihinsa.

    Kirjoituksia tulee, kun kerkiää, n.30 kpl plus tietenkin muutama aiheeseen liittyvä linkki.Eli luvassa on eräänlainen luonnonystävän lukupaketti.Aluksi pari kirjoitusta yleisistä asetelmista ja osallistujista ja loput siitä miltä suojelutouhu näytti siellä ”etulinjassa”.

     

  • Rane2

    Metsämusaa moton kaiuttimiin tai kypärän kuulokkeisiin.Tuuli Luukas on tehnyt levyn kannen.

    puunhalaaja

    Ensimmäisellä oli kädessään savuava soihtu ja muilla oli molemmissa käsissä kapulat  joita he sitten kilkuttelivat yhteen kulkiessaan.En silloin ymmärtänyt mistä oli kysymys mutta myöhemmin kuulin että kyseessä oli performanssi-esitys.

     

    Klassinen kuvaus tilanteesta, jossa kahden hyvin erilaisen ryhmän ymmärryshorisontit eivät todellakaan kohtaa.  Olen myös hihitellyt tuolle mainiolle kohtaukselle, jossa tyypit laulavat puussa. Tässä tarinassa olisi kyllä ainesta päästä ihan kirjan kansien väliin.

    Rane2

    Kun nyt saisi ensin tänne kirjoitetuksi.

    Loppuviikosta johtoporras oli päättänyt että työmaalle tullut ajokone parkkeerataan illalla työmaalle vievällä tiellä olleen sillan kohdalle.Ajatus oli etteivät suojelijat pääsisi linja-tai muullakaan autolla ihan työmaan viereen.

    Kockumi olikin pysäyttänyt suojelijat mutta muutama heistä oli sitten lukinnut itsensä ketjuilla koneen teloihin.Joten meidän Transitinkin matka tyssäsi siihen.Suojelijat olivat levittäneet banderollin koneen eteen tien poikki.Se oli sidottu molemmin puolin sillan kaiteisiin.Se oli tietysti toimittajia varten joten ekaksi katkoin kiinnitysnarut puukolla ja nakkasin mytyn puronuomaan.

    Tilanne jäi minulle vähän epäselväksi mutta ajomiehellä oli ilmeisesti aggregaatti ja rälläkkä mutta meidän piti odotella poliisien saapumista koska Metsähallitus ei voinut tavallaan harjoittaa oman käden oikeutta.Poliiseilla oli kai aikomus tulla muutenkin savotalle joten heitä ei tarvinnut erikseen soittaa paikalle.

    Siinä sitten hajauduimme suojelijoiden joukkoon ja odottelimme poliisien tuloa.Ensin paikalle ilmaantui kuitenkin tämä performanssiryhmä jota johti totutusti Tuuli Luukas.Koreografiakin oli tuttu eli he kävelivät hitaasti tahdissa jonossa ja kalisuttelivat kapuloita.Yllättäen Tuuli (joka oli siis suojelijaksi varsin näyttävä ilmestys) päätti  siirtyä lähitaisteluun.Hän tuli vuorotellen seisomaan meidän jokaisen metsurin eteen ja laittoi käsivartensa olkapäillemme,ikäänkuin halausasentoon,niin että pystyi sitten kilisyttelemään niitä kapuloita päidemme takana.

    Ehkä hän siinä vertauskuvallisesti yritti takoa luonnonsuojeluaatetta koviin kalloihimme mutta perimmäinen tarkoitus jäi epäselväksi kun nämä esiintyjät eivät koko aikana puhuneet sanaakaan.

    puunhalaaja

    Tuuli Luukas muistelee samoja aikoja, äänenlaatu tosi huono ikävä kyllä:

    https://www.youtube.com/watch?v=6NxOeJ7yhvY

     

    Rane2

    Kuva performanssista,Tuuli ilmeisesti kaatelee ihmispuita.

    wanhajätkä

    Liippaa läheltä. Tuli vaan mieleen tuo piiperöiden johtopäätösten veto.

    Spede oli nero ja kymmeniä vuosia ajastaan edellä….katsokaa myös ulkomaankauppa ja lipunosto. Nuista on kuitenki vuosikymmeniä.

    Käykää ny ensin varulta pissalla…mikään ei ole muuttunut

    Rane2

    Siinä sitten katselin että ajokoneen oikeanpuoleisen telan luona oli joukko vähän vanhempia kavereita jotka olivat ilmeisesti näitä Luontoliiton ”ryhmänjohtajia”.Hetken mielijohteesta päätin kokeilla yksinkertaista juilausta.Menin heidän luokseen ja ilmoitin että huomisaamuna emme enää soita poliiseja paikalle vaan hoidamme homman omalla porukalla.He alkoivat heti protestoida että he ovat ehdottomasti väkivaltaa vastaan.Kerroin heille että minulla ei tämmäisiä rajoitteita ole.Taisin lisätä vielä että jos joku vielä yrittää palstalla häiritä työntekoani niin saa turpaansa ihan kunnolla.

    Tämä oli tietysti ihan bluffia.Meillä ei ollut ollut mitään puhetta tämmöisestä,eikä me tietenkään päätetty poliisien kutsumisesta.Ja itse olen todellisuudessa rauhaa rakastava henkilö.

    Pojat tosin olisivat voineet innostuakin hommasta jos olisin sitä ehdottanut.Ainakin T valisti siellä nuorisoa että jätkä kun hermostuu niin silloin alkaa puukko heilua.Saattoi olla bluffia sekin.

    Vaikea sanoa miten hyödyllistä tämä juilaus oli mutta ei siitä ainakaan mitään haittaa ollut.Nimittäin seuraavana päivänä Luontoliitto oli siirtänyt operaation ja porukat Kajaanin torille.He pitivät siellä mielenosoituksen ja lähtivät sitten kotiin.

    Todennäköisesti siinä kävi tämmöisten projektien normaali kehityskulku,alkuhuuma haihtui ja homman tylsyys ja turhuus alkoi vaikuttaa.Kun kaikki metsurit oli saatu leimikolle joka puolella kaatui puuta ja aukkoa syntyi.Kun istut puussa takapuoli puutuneena ja puut kaadetaan ympäriltäsi niin se syö suojelijan motivaation.Varmaan opinnot odottivat ja vanhemmatkin soittelivat perään.Pieni väkivallan pelko oli toki mukava lisäkannustin opintojen pariin palaamiselle.

    Eli varsinainen kähinä leimikolla kesti maanantaista torstaihin,vaikka tuntuikin pitemmältä.

    Rane2

    Seuraavalla viikolla näin viimeiset suojelijat.Olin iltasella lopettanut työt ja kävelin Transitille.Näin tiellä pienen joukon suojelijoita.Jätin repun ja sahan autoon ja kävelin suojelijoiden luo aikomuksenani käydä pieni mutta napakka kehityskeskustelu.

    Tiedustelin heiltä että luuletteko te sa..anat että minä pelleilen?Yllättäen koko porukka aloitti jonkinlaisen kollektiivisen tutinan niin että minuakin alkoi melkein säälittää.Vähän vanhempi kaveri sai vapisevalla äänellä sanotuksi että heillä on poliisin lupa kävellä tässä tiellä.En siinä raaskinut kiusata heitä sen enempää vaan sanoin että olkoon sitten mutta jos palstalle ilmaannutte niin turpaan tulee.Lähdin kävelemään Transitille.

    Kauempana olleet poliisit olivat joko nähneet keskustelumme tai tulivat muuten tarkistamaan suojelijoiden tilanteen koska mustamaija ajoi ohitseni.He kävivät kääntymässä tien päässä ja palatessa pysähtyivät suojelijoiden kohdalle.Suojelijoilla tuntui olevan kovasti jotain asiaa heille.Toinen poliiseista huusi sitten minulle että näillä on heidän lupansa kävellä tietä pitkin.Huusin takaisin että kävelkööt minun puolesta.

    Rane2

    Tämä mainitsemani ”tiesulku”  ei muuten ollut niin askeettinen kuin voisi kuvitella.Tien varteen oli tuotu kohtuullinen kasa kelorunkoja ja niistä oli tehty nuotiopaikalle penkit joten poliiseilla ja joutilaammilla metsähallituksen henkilöstöllä oli tilanteen rauhoituttua ihan lokoisat oltavat.

    Tätä tapausta en itse huomannut vaan työnjohtaja kertoi sen myöhemmin minulle.

    Ylen toimittaja Ari Rautio oli tullut tekemään juttua kiistasta,tarkoituksenaan haastatella yhtä tai useampaa metsuria.Saattoi olla että häntä ei oltu päästetty ajamaan autolla leimikolle mutta hän kuitenkin lähti tiesululta hiihtämään suon yli leimikolle.(80-luvun lopulla toimittajien varuste- arsenaaliin kuului siis ainakin poliisin virkapuku ja sukset.)

    Pahaksi onneksi minä satuin olemaan hakkaamassa juuri siinä suon reunassa.Olin aamupäivän kuluessa onnistunut joko katkaisemaan tai sahaamaan kiveen kaikki mukana olleet ketjut.Parhaan niistä olin teroittanut moneen kertaan mutta ei siitä hyvää tullut.Joten sahailla kihnutin puolitylsällä terällä poislähtöä odotellessa ja saattoi olla että tuli lausuttua muutama ruma sana vähän kovemmalla volyymillä.

    Ari hiihteli hiljakseen palstaani kohti ja samalla selosti tilannetta nauhuriin.Epäilen että toimittajaa oli hiukan valistettu tiesululla koska hän siinä lopulta oli todennut että taitaa kuitenkin olla viisainta kääntyä takaisin.Hän hiihti takaisin tiesululle ja oli kysynyt työnjohtajaltamme että onko se tuo metsuri oikeasti vaarallinen?Tuo juttu kyllä tuli myöhemmin radiosta vaikka haastattelut jäi tekemättä.

    Jos pieni vertailu nykypäivään sallitaan niin tämä Youtube-kuuluisuutta saavuttanut kiroileva Hyrynsalmelainen motokuski on ihan hyvätasoinen amatööri mutta alan ammattilaiseksi tunnustetaan vasta sitten kun parkkiintunut Ylen toimittajakin ottaa jalat alleen.

    Rane2

    Viikon tai kahden kuluttua siitä kun suojelijat olivat luovuttaneet tuli tieto että  Metsähallitus ja maa-ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala olivat sopineet suojelijoiden kanssa Sopenmäen ja Talaskankaan rauhoittamisesta hakkuilta.Tieto oli meille täydellinen yllätys.Vaikka olimme voittaneet savotalla niin sillä ei ollut sitten mitään merkitystä kun poliitikot ratkoivat asioita kabineteissa.

    Kun yhtenä iltana ajelimme Transitilla työpäivän jälkeen Otanmäkeen yksi vanhemmista metsureista sanoi kuskille että pysäytäpäs tuohon sillan kohdalle.Ihmettelimme että mikäs nyt.Hän kahlasi hangessa puron uomaan ja löysi kuin löysikin sen banderollin jonka olin aikaisemmin heittänyt sinne.Nousimme muistaakseni autosta siksi ajaksi kun hän huolellisesti laskosteli sitä .Samalla hän suunnitteli että tästä saisi mainion hamekankaan Piiroselle lähetettäväksi.(Silloinen MH:n pääjohtaja).Taisi kuitenkin pitää banderollin itsellään muistona.

    Tämän Heinosenahon leimikon hakkasimme kokonaan niin kuin oli suunniteltu.

    Jälkinäytöksenä Pohjoismaiden Neuvosto myönsi vuonna 2003 Luontoliitolle suurehkon rahapalkinnon.Palkinnon perusteluina oli mm.Luontoliiton ansiot metsien suojelussa sekä nuorten koulutus ja leiritoiminnan järjestämisessä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 55)