Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Prof Manusco on kerto kirjassa Loistavat Kasvit ja ne on tosiasioita,sanokoon Tapion Miehet,mitä haluaa.Samoin kirja Kasvien Vallankumous.Kun metsässä kävellään,ei nähdä maan alla ja päällä olevaa elämää kaikkea.Kannattaa lukea Huhta–Hallanaro:Elämää maan Kätkössä tai Hallanaro:Metsän Salainen elämä.Samoin metsäpatologinen kirjallisuus puoltaa Peterin käsityksiä.Metsätaudeilla on isäntäkasvit enemmistönä.Metsätiedettä ei tehä valtavirran mukaan,vaan tiedoilla,joita saadaan lisää.Peter sanookin,uudet tiedot kertoo enemmän.New Yorkin puutarhassakin tutkitaan kasvien salaista elämää.USAJoten tietoja on muillakin kuin Tapion Miehillä
Metsä puolustautuu tuhonaiheuttajia vastaan. Kun palstan reunaan tulee mattimetsuri sahansa kanssa tai motomiessuorittaja, niin puut kehittää heti kohta ns. rautalankamallin. Siinä sahauskohtiin aletaan järkätä esim. vanhaa piikkilankaa, rautanauloja tms. sen mukaan missä kone tai sahanterä milloinkin liikkuu. Siitä ei ole tietoa edes itse Petteri Hyvinelävällä miten se tapahtuu. Mutta useimmat Tapion miehetkin tietää.
kaapo123: ”Ei ne puut kasva ilman soluja,turha inttää vastaan”
Olisiko kuitenkin niin, että se inttäminen tulee enemmänkin sieltä kaapon suunnalta? Mielenkiintoista tietoa kaikin puolin, mutta miksi kaapon piti alkaa mollata ”Tapion miehiä” ja tavallisia metsänomistajia? Eihän minkään kirjan lukeminen ketään siihen oikeuta. Uuden tiedon jakaminen onnistuu aina parhaiten, kun ei väheksy sen vastaanottajia.
Nyt ei ole mistään nollaamisesta kyse,ketään ei nollata,vaan saattaa Tapion miehiltäkin saattaa puuttua solutietoja,minä itsekin perin metsää äidiltä aikoinaan metsää
Netissä hyvä kertomus:Puun rakenne ja solut_v3.pdf.Tavallinen metsänomistaja ei ole ehkä lukenut puunsoluja.Nyt ei ole kyse inttämisestä,vaan Peterin mukaan uusista tieteentuloksista maailmalla.Ei pidä tehdä asioissa syrjähyppyjä
Tapion Miesten pitäisi lukea paljon solutietoja ja kasviekologiaa ja ekologiaa,niin saa laajempaa tietoa metsänkin elämästä.Arvelen,että Tapion Miehet ei ole lukeneet laajasti solutietoja ja kasviekologiaa,ehkä näin ehkä näin saattaisi ollakin,ehkä.Voi olla,että joku on lukenutkin
Minä olen syntynyt maaseudulla.Minun Ukin Isä omisti metsää hirmusesti 1800-luvulla jKr.Silloin siellä kunnassa oli vain 50 tilaa.Posion Kunta,joka kuulu Kuusamoon.Tilat oli isoja ja niitä sitten suvussa perittiin
Metsillähän ei ennen ollut kovin paljon arvoa muuna kuin kaskimaina, polttopuina ja rakennuspuina kotitarpeeseen, (Lapissa porojen laidunmaina). Siksi ne palstat oli laajoja pinta-alaltaan. Aikoinaan muuten metsiä alettiin jakaa (isonjaon aikaan) koska haluttiin estää niiden ryöstöhakkuut ja metsien tuhoaminen. Yksityisomistuksen hoksattiin olevan hyvä keino sitouttaa ihmiset käyttämään metsiä vastuullisemmin ja niinhän siinä on yleensä käynytkin .
Ennen kuin muut juuri tiesi puun laaajemman jalostuksen alottamisesta ja puun arvon lisääntymisestä alkoi metsäyhtiöt hamstrata metsiä itselleen yksityisiltä halvalla. Myöhemmin isot tilat palasteltiin esim. perinnönjaoissa, torpparilain aikaan torpiksi ja sodan jälkeen asutustilallisille.
Niistä ison tilan (ukin isän maita) jakojen ajoista on meilläkin tähteellä pari pientä ulkopalstaa.
Talvella puissa soluissa on pakkasneste,että vesi ei jäädy solussa.Inttäminen sana on vähän huono.Solun vesi muuttu suojaaviin kemikaaleihin,vitrinifikaatio
Ootko huomannu , että pakkaspuu on jäässä ? Jos siellä puussa olisi sinolia tai muuta pakkasenestoa ,niin se olis sula. Siksi minun kertoma versio on totta ja sinun ei ole.
minun kertoma on totta,se pakkasneste tarkottaa,että soluun on syntynyt suojaavia kemikaaleja ja siksi vesi ei jäädy solussa,kysymys on kylmänkestävyydestä,vitrinikaatiosta,tämä on oikea tieto
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään