Keskustelut Metsänhoito Pieleen mennyt historia opiksi

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 41)
  • Pieleen mennyt historia opiksi

    Voiko sellainen keskustelu ketju elää jossa kerrottaisiin omia tekoja, havaintoja, jotain muuta,  joissa olisi aiheena epäonnistuminen, asia jonka olisi voinut tehdä paremmin, ei kannattaisi tehdä siten tehdä kuin on joku tehnyt, ei syyllistetä mutta ei kait se haittaa jos joku syyllistyy?  Käytetään kohdentamisessa esim. maakuntajakoa. Jos tietää että havainto koskee metsähallitusta silloin kunta, entä nämä isot firmat, Enso, Metsäliitto, Upm… onko sillä merkitystä kuka on tupeksinut, pelkästään että ei toistuisi mutta mielestäni isojen firmojen ois kestettävä kyllä, MHY, harkinnan mukaan?  Jotenkin tuo keskustelujen aihe jako joka tällä palstalla on, on se, sellainen jota en ymmärrä.

     

  • Puuki

    Soiden / turvemaiden ennallistaminen siihen sopimattomissa  kohteissa. Esim. Mh:n muutamia vuosia sitten tehty kokeilu paljon puuta kasvavan turvemaan hakkuu ja ojien tukkiminen .   Seurauksena ympäristön metsiin  levisi kaarnakuoriaisia paljon.  Sama toistetaan nyt  Taivalkosken kieppeillä myrskytuhopuiden (n. 0,5 milj. mottia) korjaamatta jättämisellä.

    Yleensäkin riittävän hyvin puuta kasvavien muuttumien tai turvemaiden ennallistaminen ja metaanipäästöjen lisääminen & ravinnepäästöjen lisääminen ennallistamisvaiheessa ilmastokaasujen (CO2)  vähentämisen nimissä.

    Kuusettaminen jk:n hakkuilla väärillä kasvupaikoilla ja hirvien takia ku-istutus liian kuiville maille .   1970-luvulla oli männyn istutus liian reheville maille.

    FSC-sertifioijien ”pakkosertifiointi” laajennus eli HCV alueiden kartoitus ja sen vaikutus yksityisten maanom. metsien puun myynti -ja m-hoitomahdollisuuksiin.

    mehtäukko

    Noihin edellä mainittuihin päättömiin ennallistamis/sairauskohtauksiin voi lisätä Mh:n puiden räjäytysoperaatiot. Monen mieltä järkyttäneet upporikkaiden lapselliset tuhotyöt olivat vertaansa vailla.

    Kurki

    Metsälehti tänään.

    Pieleen meni Hannu Koskisella  erirakenteisen metsän rakentaminen Konnevedellä vuonna 2019 yläharvennetussa 80 ha metsässä, jonka oli suunnitellut Petäjäveden itseoppinut metsätietäjä Arvo Kettunen.  Tuuli puhalsi metsän vajaatuottoiseksi eikä luonnon taimikkoa ole, joten pitää istuttaa.

    Tuosta hakkuusta Metsälehdessä 19/2019.

    Visakallo Visakallo

    Pahin virheeni ja epäonnistumiseni tuli 1980-luvulla, kun uskoin suojuspuuhakkuiden avulla tapahtuvaan luontaiseen uudistumiseen. Nykyisi samaa menetelmää markkinoidaan jk-hakkuuna. Menetykset ovat tulleet lisääntyneinä kustannuksina, lisätyöinä ja kiertoajan huomattavana pitenemisenä sekä huonona puunlaatuna.

    Rane
    mehtäukko

    Petkeles lotrasi tuonnempana menneisyyden virallisia ohjesääntöjä. Puiden räjäytykset ovat olleet nykypäivää, niin kuin Kalevan jutun tosi-asiat.

    On pienoinen kumma, että tuon tunnustaminen on joillekin paatuneille vihermafioosoille niin vaikeaa?!

    Rane

    No jos Petkeles kaipaa pieleen menneitä aatteita niin yksi olisi luontoväen ihanne ihmisen koskemattomista metsistä.Venäjän suuret lahopuubiodiversiteetin kyllästämät alueet ovat muuttumassa hiilinielusta hiilipäästöksi Kanadan tapaan.Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun häpeäpilkku jota luontoväki ei osaa edes hävetä saati korjata käsityksiään.

    Raportti: Venäjän metsät uhkaavat muuttua päästölähteiksi – Metsälehti (metsalehti.fi)

     

    Visakallo Visakallo

    Joskus tuntuu, että otettiinko yli 30 vuoden takaisista valkoselkätikkasodista mitään opiksi? Samaa ympäristöväen ylimielisyyttä kun näköjään esiintyy edelleen, onneksi ei läheskään kaikissa.

    Rane

    Ilmastonmuutoksen jos jonkun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lisää FSC-sertifioituja avohakkuita niin Venäjän metsä pelastuu!

    Taksonomiaa pidän pahana virheenä mutta sen lopullisia vaikutuksia emme vielä tiedä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 41)