Keskustelut Metsänhoito Pieleen mennyt historia opiksi

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)
  • Pieleen mennyt historia opiksi

    Voiko sellainen keskustelu ketju elää jossa kerrottaisiin omia tekoja, havaintoja, jotain muuta,  joissa olisi aiheena epäonnistuminen, asia jonka olisi voinut tehdä paremmin, ei kannattaisi tehdä siten tehdä kuin on joku tehnyt, ei syyllistetä mutta ei kait se haittaa jos joku syyllistyy?  Käytetään kohdentamisessa esim. maakuntajakoa. Jos tietää että havainto koskee metsähallitusta silloin kunta, entä nämä isot firmat, Enso, Metsäliitto, Upm… onko sillä merkitystä kuka on tupeksinut, pelkästään että ei toistuisi mutta mielestäni isojen firmojen ois kestettävä kyllä, MHY, harkinnan mukaan?  Jotenkin tuo keskustelujen aihe jako joka tällä palstalla on, on se, sellainen jota en ymmärrä.

     

  • Rane

    Metsä,venäläinenkään ei tarvitse ihmisen toimesta pelastamista,palaneenkin tilalle kasvaa uusi ajan kanssa.Mutta jos oletamme että tiedemiesten teorioiden mukaan metsien pitäisi sitoa hiilidioksidia mahdollisimman paljon niin taloustoiminnan ulkopuolella olevan vanhan metsän määrän maksimoiminen on ”pieleen mennyttä historiaa”.

    Visakallo Visakallo

    Ilmastoasioiden kytkeminen metsiin oli EU:n komission tietoisesti tekemä virhe. Sillä vain ostettiin aikaa kiinnittämällä huomio pois todellisista ilmastosyyllisistä. Täällä Suomessa olisi ensiksi ratkaistava pääkaupungin energiaongelma, johon ei edelleenkään ole yhtään toteuttamiskelpoista ratkaisua olemassa.

    Tomperi

    En ole yhtään uutista vielä huomannut siitä miten mhy on markkinoinnissaan huomioinut uudet metsäkauppatavat.  Miusta se on mhy kentältä menetetty mahdollisuus….

     

    Timppa

    En ole yhtään uutista vielä huomannut siitä miten mhy on markkinoinnissaan huomioinut uudet metsäkauppatavat.  Miusta se on mhy kentältä menetetty mahdollisuus….

    Millainen on uusi metsäkauppatapa?

     

    Tomperi

    Udellakauppatavalla tarkoitin koko runkokauppaa tavaralajikaupan sijaan. Tietääkö metsänomistajat puuta myydessään kumpi tapa ois parempi?  Saako koko runko kaupassa paremman hinnan?  Vai onko se sama taloudellinen lopputulos?

     

    Puuki

    Saapisaapi jos saapi . Suomessa tehty 40 v. sitten 96-Saapi-auto huutokaupassa Ruåtsissa  . Ajettu vain 7 tkm, hinta n. 40 k€ .  Huutakee pois jos kellä on sijotusvaikeuksia rahojensa kanssa. Inflaatio syö muuten arvon pois kuitenkin.

    Tomperi

    Hyvinhän tuo on arvonsa säilyttänyt, entä mikä sen auton myyntihinta ois kolomen rosentin laskennallisella korolla kolomenkymmenen vuoden päästä. Tuskinpa sitä uusi autonomistaja myy. joillakin on varaa olla myymättä.

    Timppa

    Noissa kauppatavoissa on ostajallakin sanansa sanottavana.   Nyrkkisääntö on, että kovan kysynnän aikaan ja/tai hyvistä leimikoista saa kokorunkotarjuksia.  Niiden tekeminen on kuitenkin  ostajalle haasteellista, koska leimikko pitää kävellä läpi.  Muuten ei voi arpoa tukin ja kuidun välistä suhdetta.  Voi olla, että johonkin huonompaan leimikkoon ei saa tarjousta tai alihintaisen.

    Kerran ostaja valitteli, että arvaus oli mennyt pieleen, koska  kuviolla olikin liikaa kuitupuuta.  Katselin viime keväänä kokorunkokaupalla tehdyn mäntyleimikon kuitupinoa.  Siinä oli  yllättävän paljon järeää lenkoa puuta.  Myyjän kannalta tietenkin hyvä.  Viime vuonna tietenkin sahankin kannalta, kun sai puuta.

    Harvennuksia en myisi kokorunkokaupalla ellei hinnat olisi sidottu keskitilavuuteen.

    Tomperi

    Teettääkä näinä päivinä metsänomistajat metsänhakkuu ja uudistussuunitelmia kovinkaan paljon.  Tuttu metsäinsinööri etelä Savosta kertoi että tekevät talvella konttorityönään metsien uudistamissuunnitelmat. eEttei nykyään ole tarvetta metsässä käydä. Varmaan ne puustotiedotkin on niin tarkkoja ettei mittamaallakaan sais selvie kannattavuuden eroja hankkutapoihin?   Entä tuo kameralla kuvaaminen ja sitä kautta arssinointi että mikä on puuston rakenne ja mahdolliset hakkuu kertymät hakkuutavottain?

     

    Tomperi

    Aika paljon aikoinaan investoitiin purouittoon ja järvi uittoon myös. Nythän se alkaa olla taakse jäänyttä elämää.  Entä muut vesistöhankkeet,  kanavat, kajjaanissa tekivät tervaveneitä varten ihan oman väylänsä, kanavan. Liekö ainut?  Oliko se Äänekoskea missä puuntuotannon peruja oli kuuluisa lipealmpi joka piti täyttää kun se haisi valtatien varrella, eikä tehasta enää ollut, yhteiskunta makso kustannukset.

     

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)