Oliko se Äänekoskea missä puuntuotannon peruja oli kuuluisa lipealmpi joka piti täyttää kun se haisi valtatien varrella, eikä tehasta enää ollut, yhteiskunta makso kustannukset.

Oli Lievestuoreella, siis Laukaan pitäjässä.  Irwin teki laulunkin Lievestuoreen Liisasta.  Sellutehdas taisi mennä lopulta konkurssiin ja yhteiskunta puhdisti järven.  Olihan yhteiskunta saanut aikanaan verotulojakin, joten kokonaisaldoa ei tietysti tiedä kukaan.

Onhan Suomen vesiä pilattu aikanaan urakalla, mutta teollisuus on toisaalta vaurastuttanut Suomea ja nyt vesistöt ovat puhtaita.

Ei tarvitse uskotella, vaan voi käydä mittailemassa vesien tummuusasteita niillä alueilla joilla ei soita ole ojitettu. Esimerkiksi Lapista sellaisia vielä löytyy tänäkin päivänä.

Tulevaisuuden pieleen menneitä hankkeita voi myös pohtia ennakkoon.   Ensin tulee mieleen soiden ennallistaminen siellä missä olisi ollut sopivampaa jatkaa (  ja parantaa ) puun kasvatusta  myös kasvihuonekaasujen vähentämisen takia.    Metaanipäästöjen lisääntyminen ja fosforin valunnan lisääntyminen vesistöihin on sen tyylin ”luonnonsuojelu”-teorian  heikoimmat kohdat .   Hapettomissa oloissa turpeen fosfori liukoisena valuu vesistöihin  ja sen päästöt lisääntyy ojitettuun , puuta kasvavaan turvemaahan  verrattuna.

Eli joskus sitten todetaan , että olisi pitänyt laittaa puuta kasvavat turvemaat kasvukuntoon esim. säätöojituksin ja lannoittaa terveyslanokkeilla siellä missä sitä lisää olisi tarvittu eikä pilata vesistöjä kaivinkoneella kaivelemalla ja metaanipäästöjä lisäämällä  alueiden kasvihuonekaasutasekin samalla.     Ne haitat siis taloudellisten tappioiden lisäksi = ennallistamiskulut (n. 800 €/ha enn.firman kautta) + puun kasvatuksen tuoton ja jalostusarvolisän väheneminen.

Ei ole tutkimuslinkkiä mistä antaa. Lukenut joskus jostain alan kirjasta , että fosfori muuttuu liukoiseksi vedessä hapettomassa tilassa (tai sitten se meni niin, että osa  siitä on liukoista ko. olosuhteissa )  . Fosfori kiinnittyy yl. maahiukkasiin mutta veden mukana liikkuessaan lissää vesien ravinnekuormitusta.     Jos turvemaa ennallistetaan, niin sehän tarkoittaa sitä että syntyy hapetonta ”maaperää” , pintavesien valunta lisääntyy ja liukoisen fosforin liike samoin. Tarvinneeko tuohon mitään tutkimushanketta perustaa, että tapahtumaketju selviää ainakin suunnilleen.

Ennallistamisen seurauksena (on tutkittukin) ravinnepäästöt lisääntyy myös , ei vain ojituksen jäljiltä.  Kiintoainepäästöjä ojituksilla osataan nykyään vähentää esim. kaivukatkoilla, puunipuilla ojissa ja suodatusalueita perustamalla.       Liikaravinteita voitasiin sitoa esim. pajuviljelmillä isompien päästöalueiden alapuolella, samalla sitoutuisi raskasmetallejakin, jos niitä on valuntavesissä.

…Suomea ja nyt vesistöt ovat puhtaita.” = bullshit.

Esimerkkinä Päijänne, joka oli pahoin saastunut.  Nyt Pääkaupunkiseutu juo sen hyvälaatuista vettä.  Sama sen kalakantojen kanssa.  Romahtivat, mutta nyt runsaat.