Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Katoin sen tubevideon. Selittäjällä näkyy menevän virtaa ihan vatusti, kun puhe tökki.
Selosti jotain sellaista, että kone on suunniteltu kaatumaan kärry edeltä ja nyt modausta ei kuulemma voi tehdä, koska sitten kärry saattaisi joskus kaatua. Mitenhän Ponsse ja muut kujeilijat ovat saaneet omissa koneissa kärryn pysymään pystyssä? Ja lisänä oli jotain sekoilua ministeriön vastuusta jos sattuu onnettomuuksia. Tuolla asenteella on ongelmia luvassa jatkossakin.
Ymmärrän hyvin tekijän suuttumuksen viranomaisiin, niin olisin minäkin. Koko selostus videolla oli kuitenkin aika sekava, vaikka päälinjoista sai kyllä selvää. Olisi voinut selitellä kohta kohdalta ja vähän rauhallisemmin.
SFS-ISO 6814:2003
Machinery for forestry — Mobile and self-propelled machinery — Terms, definitions and classification
Metsäkoneet. Liikkuvat koneet. Termit, määritelmät ja luokittelu
Jos tuo on ainoa peruste niin eihän siinä ole kuin kysymys miten erottaa muu kone metsäkoneesta.
Tässä hieman juridista pohdintaa Logbullet-tapauksesta.
Siniluodon mainitsemaa tyyppihyväksyntää ei ole vaadittu metsäkoneilta ainakaan enää sen jälkeen kun EU:n konedirektiivi tuli voimaan vuonna 2009. Itse asiassa sellaista lainsäädäntöä, jonka perusteella metsäkone voisi saada tyyppihyväksynnän, ei ole enää tuon jälkeen ollut olemassakaan.
Vaatimustenmukaisuuden varmistaminen meneekin nykyään konedirektiivin perusteella lyhykäisyydessään näin: valmistaja suunnittelee ja valmistaa koneen siten, että se täyttää EU:n konedirektiivin vaatimukset. Pääosa konedirektiivin vaatimuksista on ylimalkaisia, tyyliin ”On toteutettava varotoimenpiteitä putoavista tai sinkoutuvista esineistä aiheutuvien riskien estämiseksi”.
Vaatimustenmukaisuuden voi osoittaa käyttämällä kyseistä tuotetta koskevia harmonisoituja standardeja, tai vaihtoehtoisesti käyttämällä jotain muuta relevanttia menetelmää. Standardien käyttö ei siis ole pakollista, eivätkä standardit sellaisenaan ole velvoittavia, jos jollakin muulla menetelmällä kykenee osoittamaan, että kone täyttää EU:n konedirektiivin vaatimukset.
Kun valmistajalla on kasassa kaikki dokumentit joilla vaatimustenmukaisuus osoitetaan, hän laatii niiden perusteella ns. vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen, ja kiinnittää sen jälkeen koneeseen tyyppikilven ja CE-merkin, minkä jälkeen kone onkin valmis myytäväksi koko EU:n alueella. Viranomainen ei siis osallistu tähän prosessiin missään vaiheessa, eikä mitään ennakkohyväksyntämenettelyä ole. Viranomaisen tehtävänä onkin suorittaa ainoastaan jälkikäteistä ns. markkinavalvontaa, ts. arvioida sitä täyttävätkö markkinoilla olevat tuotteet konedirektiivin vaatimukset.
Metsälehden jutun mukaan kiistan ydinkysymys on se, voiko viranomainen vaatia juuri tietyn standardin noudattamista vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. EU:n konedirektiivin perusteella ei voi, koska standardin noudattaminen on vain yksi vaihtoehto konedirektiivin vaatimusten täyttämiseksi, ts. muitakin vaihtoehtoja on.
Paavo Puuntuottajan videon kommenteista löytyy myös Paavon omia kommentteja. Niistä voisi päätellä ettei STM:n virkamies ole vaatinut ko. standardin noudattamista kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan tiettyjä kohtia sieltä. Ja tämän perusteella virkamies sitten katsoo, ettei hän tosiasiallisesti pakota noudattamaan kyseistä standardia, eli toimii mielestään konedirektiivin valinnanvapausperiaatteen mukaisesti.
Yleisesti EU:n markkinavalvonnan keskeisiä periaatteita ovat riskiperusteisuus ja ns. suhteellisuusperiaate. Eli valvonta keskitetään suurimpia riskejä aiheuttaviin tuotteisiin, ja viranomaisen määräämien rajoitusten on oltava järkevässä suhteessa tuotteesta aiheutuviin riskeihin.
Olisi mielenkiintoista tietää, miksi STM on keskittänyt runsaasti resursseja juuri Logbulletiin. Onko Logbulletille esimerkiksi sattunut niin paljon onnettomuuksia, että viranomainen kiinnostui asiasta? Miten Ruotsi, jossa matalasermisiä pienmetsäkoneita on ollut runsaasti käytössä jo pitkään? Siellähän olisi varmaan onnettomuustilastoja käytettävissä jo kymmeniltä tai sadoiltatuhansilta käyttötunneilta. Miksei Ruotsin viranomainen ole nähnyt syytä puuttua matalasermisten pienmetsäkoneiden käyttöön?
Ongelman ratkaisuksi tarjottua tuotannon (tai itse asiassa valmistajayhtiön kotipaikan) siirtämistä Ruotsiin en ihan ymmärtänyt. Onko todella niin, että EU:n sisämarkkinoilla STM:n valvontamandaatti ulottuu ainoastaan suomalaisen yrityksen valmistamiin ja myymiin koneisiin, ja esim. ruotsalaisen yrityksen Suomeen myymät koneet jäävät sen ulkopuolelle? Ja ainahan on vähintään teoriassa mahdollista, että Ruotsinkin viranomainen jossain vaiheessa kiinnostuisi matalasermisistä Ruotsissa valmistetuista pienmetsäkoneista, nyt kun asia on nostettu niin näkyvästi esille Suomessa.
Riikilähän voisi joutessaan kysellä Ruotsin STM:n ja paikallisten valmistajien kommentteja aiheeseen, ja kertoa sitten meille muillekin.
Kyllähän tuollaisessa koneessa ilmeinen tapaturman vaara on. Taakkaa nostaessa nostopuomi ylhäällä kun taitosta menee letku, niin taitto tulee omalla painollaan alas ja silloin pöllin päät voivat olla hytissä. Kyseinen tilanne ei ole kovin todennäköinen, mutta mahdollinen. Noilla koneilla ajettavat tuntimäärät ovat sen verran pieniä, että voi mennä kauankin, ennenkuin mitään sattuu. Jos käyttötunnit olisivat samaa luokkaa kuin ammattikalustossa, niin luultavasti joku vakava tapaturma olisi jo sattunut. Kuten jo aiemmin mainittiin, noilla ajavat kuljettajat ovat enemmän tai vähemmän aloittelijoita ja sitäkin kautta alttiimpia virheliikkeille.
Kun tuollaisen päivänvarjon alla puretaan pinoon katon tasalla, eikö kohti soluvat kapulat aiheuta paniikkia? Työskentelyhän puntarilla tapahtuu pelkästään sivuilla. Pottu päässäkään ei paljoa pelasta.
Lisäksi paineinen hydrauliöljy on erittäin vaarallista. Eturungon kaatuessa voi jäädä oman koneen alle, tai loukata itsensä kiviin ja kantoihin. Toisen ajamaa ajokonetta ei saa mennä 20 metriä lähemmäksi, mutta tuolla pitäisi tehdä töitä vieressä ilman kunnollista suojaa.
Todella vaarallinen vempele, jos kaatuu. Mönkläripuolella ihan liian paljon esimerkkejä, kuinka sujuvasti henki lähtee niiden kanssa touhutessa.
… ja tuosta hydrauliikasta. Letkurikon sattuessa seuraa kuskille vähintään akuutti öljykylpy, silmävamma tai vieläkin pahempaa. Painetta on järjestelmässä riittävästi tekemään paljonkin tuhoa elimistölle.
Öljysuihku lentää esim . irrotettua kouraa käsivoimin avattaessakin avatusta liittimestä yllättävän pitkälle. Onnistuin kerran kastelemaan kouraa liikuttamalla suunnitteluinsinöörin 20 metrin etäisyydeltä. Jos kone on käynnissä, ”kantama” on paljon pidempi. Tämä tapahtui, kun testattiin aikanaan traktorikäyttöisiä kuormainvaihtoehtoja. Opetti kerrasta millaisten voimien kanssa ollaan tekemisissä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään