› Keskustelut › Metsänhoito › Pieni palsta, itsekseen taimettunut, koivua pukkaa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 77)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Pieni palsta, itsekseen taimettunut, koivua pukkaa

    Sent on: 3.6.2016, 07:39

    On pieni ala, jota ei aikanaan uudistettu. Nyt ollaan tilanteessa, jossa on edelleen ruohoa ja pieniä kuusen taimia siellä täällä ja kaiken päällä on vahva koivutaimikko. Lisäksi on muutama paikka, jossa on vettä ja siihen lykkää leppää. Olisi siis tulossa ihan luomusekametsä.

    Maa on Hämeessä ja pohja on hyvinkin rehevää eli ryönää pukkaa 🙂

    Nyt sitten ihmettelen, että mitä tekisi.

    Vaihtoehto 1 olisi vain hissukseen harvennella pihlajat ja muut ryönät pois ja jättää siemensyntyiset koivut.

    Vaihtoehto 2 olisi raivata edelleen vaan tyhjäksi ja ährätä kuokan sekä lapion kanssa täydennysistutusta eli sitten olisi kuusikkoa tulossa. Menetettäisiin nyt ehkä 6-vuotias koivikko yms.

    Vaihtoehto 3 en tee yhtään mitään vaan kirjoittelen täällä ja käyn kerran vuodessa kuvaamassa tilanteen.

    Vaihtoehto 4 mikä ?

    Ala on siis luokka 1 ha eli ei kauheasti kannata rynnistellä, mutta jotain olisi mukava saada tuostakin ulos.

    Mitäs suositellaan?

    Tekijä
    Hiluxmetsuri
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 9.6.2016, 05:45

    Kuusen ja koivun sekoituksella on päästy parhaaseen taloudelliseen tulokseen. Myös koivun laatu on paras.
    Nopea kasvuvauhti parantaa koivun laatua, mutta kuusesta tulee höttöä, josta ei kerry edes massaa kunnolla. Puu on kevyttä kuin haapa, eikä siitä voi tehdä lujuutta vaativia rakenteita.

    Visakallo Visakallo 9.6.2016, 06:12

    Olen yli neljäkymmentä vuotta myynyt hyvin nopeakasvuista kuusta, eikä kertaakaan sinä aikana ole tukin tai kuidun laadusta miinustettu.
    Tuo koivun ja kuusen sekakasvatuksen paras tutkimustulos on lähinnä hokema.
    En ole vielä tähän päivään löytänyt, enkä voikaan löytää tutkimustulosta, jossa metsänomistajan taloudellinen tulos olisi sekakasvatuksessa paras, sillä viljelymetsiin menetelmä ei yksinkertaisesti sovellu.
    Se kun toimii vain aloittajan tapauksen kaltaisissa erikoistilanteissa.

    jees h-valta 9.6.2016, 08:04

    Hyvin ne on jätkä haavastakin tehdyt rakennukset kestäneet. Ei kait se paino mikään merkkaava ominaisuus ole.

    Jätkä 9.6.2016, 10:12

    Lujuusluokitellun kuusisahatavaran, joka on sahattu ”pohjoismaisella sahaustavalla, lustonpaksuuden raja kuusella on – mitattuna vähintään 20 mm:n päästä ytimestä, neljänkymmenen millin matkalla vähintään kymmenen vuosirengasta. Männyllä riittää 30 millin matkalla vähintään kymmenen.

    Haapaa ei ole tietääkseni luokiteltu rakennussahatavaraksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.6.2016, 10:20

    Hyvä että ei ole konsensusta vaan keskustelua! Tuntuisi intuitiivisesti siltä, että koivikkoon syntyneen kehityskelpoisen kuusen alikasvoksen hyödyntäminen parantaa useimmiten metsänkasvatuksen taloustulosta – vaikka huomioitaisiin jalostetun viljelykuusen nopeampi kasvu.

    Sekametsässä kasvaneen koivun parempi laatu syntynee silloin, kun kasvatetaan siemensyntyistä tai istutettua koivua sekapuuna havutaimikossa. Kun kuusikko syntyy alikasvoksena, se ei kai enää paljoa ehdi parantaa koivun laatua. Mikä mekanismi muuten koivun laatua parantaa sekametsässä; onko havusekoitus esimerkiksi ruskotäpläkärpäsen lisääntymistä estävä?

    Timppa 9.6.2016, 10:36

    Puuntakusen kanssa samaa mieltä koivuista kuusikossa. Niiden kasvattaminen niin, ettei siitä olisi merkittävää haittaa kuusille, taitaa olla käytännössä mahdotonta tai sitten on hyväksyttävä tosi harva metsä, mistä aiheutuu puuston vähälukuisuuden vuoksi kasvutappiota.

    Juuri nyt harvennettiin kuusikuvio, josta n. 10 vuotta sitten hakattiin perkauksessa jätetyt koivut. Ehkä menetettiin joku koivutukki, mutta vastineeksi saatiin tasakokoinen erittäin hyvin kasvava kuusikko.

    Toinen esimerkki on itseni koemielessä kuusentaimikkoon jättämä suhteellisen runsas koivusekoitus. Kyllä kuuset olisivat siinäkin paljon paremmassa kasvussa, jos koivuja olisi vain nimeksi.

    Otsikon tapaus on sitten eri kysymys. Epäilemättä kannattaa hyödyntää olemassa oleva taimikko.

    jees h-valta 9.6.2016, 11:15

    Onhan tuo kuusen palvonta tosi huvittavaa luettavaa. Aivan kuin koivu olisi joku muulta planeetalta tipahtanut riesa TOSI-puuston kasvatuksen häirintään.
    Asenne sama kuin ”harrikkahemmot” vastaan ”kyykyttäjät”.

    jees h-valta 9.6.2016, 11:53

    Kylläpä sattui Hiluxmetsurin ajatukset kohilleen omiini. Juuri ajattelin samaa eli käänteisenä koivun sekaan jonkinverran kuusta tulemaan. Itseasiassa omissani näitä jonkinverran onkin joissa pääpaino lehtipuulla. Eipä ainakaan kuuset huonoa tunnu tykkäävän siellä seassa.

    Timppa 9.6.2016, 12:40

    On se Hiluxin laskelma ja Jeesin peesaus kyllä kuusikossa. Nimittäin sen hakatun kuusen kantohinta on 0,07×11=77 senttiä.

    Hiluxmetsuri 9.6.2016, 14:25

    Kiitos Timppa korjauksesta.

    Mietin silti tämänvertaisen korjuun mielekkyyttä…

    Vielä Timpalle: en olettanut, että kuusi olisi kuitua ihan latvaan saakka…. Harvemmin on tullut vastaan sellaista, että olis 6cm latva ?

    Siksi 0,6 0,7:n sijasta 🙂

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 77)
1 2 3 4 5 6 7 8