Keskustelut Metsänhoito Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 168)
  • Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

    Hirvieläinten kaatolupamaksuilla kerätään vuodessa noin 5 miljoonaa euroa.
    Kaatolupamaksuilla kerättävät varat on tarkoitettu käytettäväksi hirvituhokorvauksiin. Menettelyyn liittyvä byrokratia ja välistäveto on tehnyt sen, että metsänomistajille on päätynyt tuhokorvauksina pienimmillään vain noin 10% varoista.

    Kaatolupamaksut voitaisiin poistaa ja ohjata tuo 5 miljoonaa suoraan metsästäjiltä metsänomistajille. Ei kannata kierrättää rahaa prosessin kautta, jossa siitä häviää 90%.  Tämä voisi tapahtua maanvuokran kautta, jolloin kukaan ei pääse vetämään välistä. Kaatolupamaksut muutettaisiin maanvuokraksi.

    Tuhot ovat keskimäärin suoraan verrannollisia hirvieläinkannan paikalliseen suuruuteen ja siten myös kaatomäärien suuruuteen. Kun maanvuokra sidotaan kaatomäärään, se vastaa metsästysseuran kannalta tilannetta, jossa kaatolupamaksut ovat vaihtuneet vastaavalla euromäärällä korotetuksi maanvuokraksi, eli metsästyseuran kannalta muutos voisi olla kustannusneutraali.

    Riistakeskuksen esittämä maanvuokramalli olisi sopiva pohja vuokralle, jossa vuokran määrä on sidottu saalimäärään ja 30% metsästyksen arvosta ohjautuisi maanomistajille.

    https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf

    Korvaus on monille maanomistajille liian pieni tuhoihin nähden, mutta saattaisi sillä saada ostettua esimerkiksi Trico syönninestoaineet taimikoiden suojaamiseen.

  • Tolopainen

    Minullakaan ei ole männyn taimikoissa hirvituhoja, vaikka ovat talvehtimis alueella. Heti olivat hirvet taas nuo kaadettu haavat löytäneet, kyllä ne kiinnostavat paljon enemmän kuin viereiset taimikot. Viime vuonna saivat kaksi hirveä kaadettua lähistölle. Nyt on helppo laittaa tuohon koira jäljille kun on lunta ja jäljet näkyy viereiselle metsäautotielle.

    Planter Planter

    Viimeisessä Metsälehdessä oli mielenkiintoinen juttu jahtipäällikön tuhotaimikosta ja ajatuksia hirvituhoista. Muutama lainaus ja kommentti:

    ”…hirvien määrän pienentäminen ei ratkaise talvehtimisaluiella kaikkea. Kaksikin hirveä ehtii syödä talven aikana runsaasti männyn taimia”

    Uskallan väittää, että tuhot ovat verrannollisia hirvimäärään. Jos talvikanta on kaksi hirveä ovat tuhot selvästi pienempiä kuin 100 000 talvikannalla.

    ”Hirvien taimikoille tekemät tappiot täytyy paikata onnistumisilla muussa metsänhoidossa.”… ” Taimikkotuhon ajattelua helpottaa se, että muut metsäalueet ovat kunnossa.”

    Tässä tulee ajatus, että voidaan jättää hyvällä omallatunnolla seuraavalle sukupolvelle huonommat metsät kuin on itse saatu. Kunhan saadaan varttuneemmat metsät itse hyödynnettyä?

    ”Trico on markkinoiden ainoa tieteellisesti toimivaksi todistettu hirvikarkote”

    Trico ei ole karkote, se ei karkota hirviä pois taimikosta. Se on syönninestoaine. Hirvet välttelevät käsiteltyjä taimia.

    ”..karkotettaa levittää mielellään..”

    Mielihalunsa kullakin.

    ”Olen ollut tyytyväinen, kun tuhoalue on työntänyt mahdottomasti puolukkaa kerättäväksi.”

    Itse en osannut olla tyytyväinen, että männyntaimet oli katkottu ja karsittu, niin että puolukat saivat valoa. Harvennetusta varttuuneesta männiköstä löytyy puolukoita enemmän kuin tarpeeksi.

     

    Gla Gla

    Tämän päivän Turun Sanomissa oli juttu hylkeistä maksettavasta tapporahasta. Samaa voisi soveltaa sorkkaeläimiin.

    Toinen juttu oli Ruissalon metsästyksestä, johon liittyy jotain sotkuja. Tavoite on hyvä, hävittää vhp ja leikata metsäkauriin määrää. Suojelualueen luonto kärsii laidunnuksesta liikaa, eikä sinne vieraslajeja kaivata.

    jees h-valta

    Taas alkoi liharalli. Tavaraa tulee ovista ja ikkunoista, taitaa hirviä kellistyä ennätystahtia Satakunnassa. Aika jyrkkä näytti kaatokäyrä olevan muihin vuosiin verraten. Tehoilla on alettu. Hyvä edes tuo ja toivossa eletään että hiukan Satakunta taas sorkallisista kevenee.

    Gla Gla

    Ruissalon osalta on saatu asiat järjestykseen ja metsästys voi jatkua. Hyvä niin.

    Gla Gla

    Alkaa löytyä viitteitä turhautumisesta nykytilaan:

     

    jees h-valta

    Toivottavasti tuo yleistyy. Kyllä niitä aivan ”sairaasti” onkin. Kun Harjavallasta viimeksi ajelin Poriin näin peuroja ylittävän vilkasliikenteisiä teitä kolmessa eri kohtaa. Ja keskellä päivää! Pimeämmässähän joku noistakin ylityksistä olisi tiennyt jo peltivaurioita jollekkin autoilijalle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Saaristossa peurat syövät lähes kaiken.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.346434

    Gla Gla

    ”Riistakeskuksen mukaan asiaan on vaikea puuttua, koska valkohäntäpeuralle ei ole vielä olemassa omaa kannanhoitosuunnitelmaa.”

    Tämän kommentin olen nähnyt jossain ennenkin, mutten sitä löytänyt kuin joku (Planter?) asiasta kysyi.

    Minä puolestaan kysyn, mikä ihme edellyttää vieraslajille kannanhoitosuunnitelmaa. Mielestäni sopiva suunnitelma on sama kuin villisialle: Ammuttava tavattaessa. Taustatuki tulee kaatoluvista luopumisesta. Vhp pitää rinnasta metsäkauriiseen, pienpetokampanja rajata minkkiin ja supikoiraan sekä ottaa kettujen yms. kotimaisten luonnon terveyttä ylläpitävien otusten tilalle vhp+metsäkauris-kampanja. Sen jälkeen voidaan alkaa puhua riistanhoidosta, eränkäynnistä ja luonnosta samassa yhteydessä.

    MJO

    Taustatuki tulee kaatoluvista luopumisesta. Vhp pitää rinnasta metsäkauriiseen

    Ei riitä. Vhp osalta kaatolupien lisäksi pitää poistaa rauhoitusaika.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 168)