Keskustelut Metsänhoito Puuaineen laatu ja kasvunopeus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 52)
  • Puuaineen laatu ja kasvunopeus

    ”Havupuille ominaisilla kasvupaikoilla hyvän laadun resepti on periaatteessa yksinkertainen: taimikko kasvatetaan ensimmäiset parikymmentä vuotta niin tiheänä, että rungon sädekasvu pysyy maltillisena. Sen jälkeen kasvutilaa voidaan vapauttaa harvennuksin, sillä ensiharvennuksen jälkeinen kasvun nopeutuminen ei enää sanottavasti heikennä tyvitukista saatavan sahatavaran laatua.

    Siten myös metsien kasvua lisäävät lannoitukset ovat varttuneisiin puustoihin kohdistuessaan laadun kannalta turvallisia.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.397622

  • rompe

    Sahatukit mitä nyt sahataan ovat lähteneet kasvamaan viisikymmentä vuotta sitten aikaisintaan, mitä jalostusta silloin lienyt  ollut. Täytyy olla  yhden tukin puuista kyse kun valitetaan että nuorpuun osuus on huomattava haitta.  Omassa taimikossa katsonut että ei mitään hyötyä yli 1500 tiheydestä ole. Parhailla mätästetyillä kasvupaikoilla kasvaa 5-7 metriset kuusentaimet 4-5 millistä lustoa vaikka olisivat 2000kpl sakeudessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuossa onkin mielenkiintoinen kysymys: miten saadaan sopiva luston paksuus koko tukkiosan pituudelle? Millaisiin nuorpuun lustonpaksuuksiin nykyiset istutustiheysohjeet ja harvennusmallit johtavat?

    husse

    Onko lannoituksessa ja tavoittelussa lyhentää kiertoaikoja skenaario riskien realisoitumiseen. Tukista maksetaan edelleen se 60€, mutta sen pitää olla laadukasta tukkia. Lannoitetut ja oksaiset tukkipuun mitoissa olevat menevät kuituna.

    Sellukartellin propagandan nielleet kasvattelevat biotalouden rattaisiin motteja.

    Siinä sitten metsänomistaja on monttu auki, kun puunostaja ilmoittaa mittaustodistuksen: Ei tullut tukkia tästä leimikosta. Mo panostanut lannoitukseen ja uskonut lannoitefirman mainospuheeseen: ”kasvata arvokasta tukkia kuidun sijaan”

    Turvemaiden lannoitukseen panostuksessa näen selvän riskin. Lannoitus toki parantaa kasvua merkittävästi.

    Mutta ei kukaan halua ostaa rämelaadun tukkia, lylyä ja janhukaista, siihen päälle lannoituksen aikaansaama höttö. Kuidun hinta pitäisi olla paljon nykyistä korkeampi, jotta kuidun kasvatus lannoittamalla kannattaa. Todennäköisemmin puunhinnat tulevat alaspäin, kuin nousevat. Ei ole metsäteollisuuden etu jos puunhinnat nousevat.

    Suometsät ovat myös järjestään talvikohteita, mikä näkyy heikommassa puunhinnassa ja kysynnässä leimikoihin.

    Burl

    Nähdäkseni kasvatuslannoitusten vaikutuksista puun laatuun (joka monisyinen asia) ei kannata olla järin huolissaan. Ensinnäkin investointimielessä kannattavimmat lannoituskohteet ovat varttuneita kasvatusmetsiä, joissa lannoitus turvottaa puun pintakerrosta, joka haketetaan sellupataan ja josta sahataan lautoja. Rakennesahatavaraksi menevä sydäntavara on jo pääosin muodostunut ennen lannoitusta. Tyypillisesti lannoituksen tuottamaa kasvunlisäystä on vieläpä vaikea havaita lustojen levenemisenä, kun se on alle 10 %. Usein tilanne vieläpä on se, että lustot eivät levene, vaan pysyvät samanvahvuisina kasvun edetessä, ilman lannoitusta paksuuskasvu pienenisi vuosi vuodelta. Poikkeuksia toki löytyy, esimerkiksi suometsän harvennushakkuu, kunnostusojitus ja lannoitus kerralla tehtynä saattaa näkyä huimana lisäkasvuna.

    Toisekseen viljavien maiden puut kasvavat metsänhoitosuositusten mukaan hoidetuissa metsissä lannoittamattakin väkevästi. Kun lustonleveys on omt-kuusikossa 3 – 5 mm. luonnostaan, lannoitusinvestointikohteena tällainen häviää laihempien maiden metsiköille.

    Etelä- ja Keski-Suomen mt- ja omt-kuusikoiden nuoruusvaiheen kova kasvu lienee keskeinen asia pohdittaessa puun tiheyslaatua. Kasvatustiheyden nosto tietenkin olisi yksinkertainen ja ehkä ainoa järkevä konsti hillitä paksuuskasvua, mutta samalla tarkoittaisi viljelytiheyksien nostoa ja pieniläpimittaisempia ensiharvennuksia. Korjuuolosuhteet ovat keppimetsässä kehnot. Lisäksi lumituhoriski nousisi, vaikka nuoressa kasvatusmetsässä tehtäisiin nykykäytäntöön nähden ylimääräinen, maltillinen harvennus.

    Osaratkaisu voisi olla siemensyntyisissä männiköissä korkeahko kasvatustiheys nuorena (2500 – 3000 r/ha) ja ensiharvennus hyvissä ajoin tehtävänä laatuharvennuksena, kuusikoissa yläharvennusperiaate. Fantastisesti kasvavia kuusikoita on paljon, eikä kuoren sisäpuolella olevan puun laadulle ole enää tehtävissä mitään. Vallitseva hintapolitiikka ei toki kannusta tiheäsyisen puun kasvatukseen, mutta jos varman päälle haluaa pelata, huippukasvujen tavoittelu läpimitassa ei välttämättä ole viisasta. Mieluummin enemmän tukkipuurunkoja hehtaarilla ja vähintään yhtä kova kokonaistilavuus.

    Omilla mailla on muistaakseni vuonna 1993 hakattu ja luontaisesti kuuselle (!) uudistunut hehtaarin taimikko mt-pohjalla, jossa runkoluku liki 3000. Ikää siis noin 25 vuotta, pituutta 10 metriä ja paksuutta 10 cm. Metrin pituuden saavuttaminen otti aikaa melkein 10 vuotta, minkä jälkeen pituuskasvu ei juuri häviä viljelytaimikoille.

    Tuli aikoinaan jätettyä taimikonperkuussa tiheäksi ja myöhemmin tuumasin, että kasvatanpa kokeilumielessä tuossa tiheydessä ensiharvennukseen asti. Lustonleveys näin ollen parisen millimetriä. Lienee aika alkaa suunnittelemaan ensiharvennusta, kun pituuskasvu on 70 cm. luokkaa ja latvusraja nousee nopeasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä tarina ja hyvää pohdintaa Burlilta. Tulevaisuuden markkinoita emme voi tietää – palkitseeko se laadusta vai määrästä.

    sitolkka

    Itse tulee tehtyä monenlaista kokeeksi. Toinen taimikko jätetään tiheämmäksi kuin toinen ja sillai viisiin. Ei kaikkia paikkoja samalla tavalla.

    Jovain

    Tuleehan ne metsät hoidettua jos tulee. Vuosikymmenien takaa metsien hoitoa vauhditettiin tehometsätaloudella. Oli iskusana siihen aikaan ja sillä vauhditettiin metsien hoitoa tähän päivään. Toki paljon on saatu aikaan ja laatuakin on saatu parannettua, mutta paljon on myös jäänyt tekemättä. Kaikki eivät ole ehtineet mukaan tai ovat jopa hidastelleet. En kuitenkaan väitä että olisivat jarruttaneet. On kuitenkin syitä, jotka estävät vielä parempaakin kehitystä. Metsien kasvu tuollaiset 150 milj. kuutiota vuodessa on mahdollista, mutta tuskin kuitenkaan tehohoidolla. Tuskin siihen on tarvettakaan, riittää kun saadaan metsänomistajat mukaan.

    sitolkka

    Eiköhän nykyinen puun kasvu jo riitä.

    mehtäsika

    Istutus männiköistä ei tule koskaan kunnon tukki ja pylväs metsää, vaan maahan asti oksaisia vääriä ventturoita, eihän ne karsiudu kun liian harvassa kasvavat ilman varjopuita.

    Menninkäinen

    Istutusmänniköistä tulee ihan kelpo tavaraa. Kunhan hirvet, maapohja, istutus ja muokkaus on oikealla tolalla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 52)