Keskustelut Metsänhoito Puuaineen laatu ja kasvunopeus

  • This topic has 52 vastausta, 17 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by AvatarTimppa.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 52)
  • Puuaineen laatu ja kasvunopeus

    ”Havupuille ominaisilla kasvupaikoilla hyvän laadun resepti on periaatteessa yksinkertainen: taimikko kasvatetaan ensimmäiset parikymmentä vuotta niin tiheänä, että rungon sädekasvu pysyy maltillisena. Sen jälkeen kasvutilaa voidaan vapauttaa harvennuksin, sillä ensiharvennuksen jälkeinen kasvun nopeutuminen ei enää sanottavasti heikennä tyvitukista saatavan sahatavaran laatua.

    Siten myös metsien kasvua lisäävät lannoitukset ovat varttuneisiin puustoihin kohdistuessaan laadun kannalta turvallisia.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.397622

  • Jätkä

    Nyt on jo istutustaimet normaalia paremmilla ”geeneillä” varustettuja ja puilla on perimä, joka antaa oikean suuntaiset oksakulmat ja ohuet oksat, hyvän pituuskasvun ja se, että taimet ovat pieniä paakkutaimia, mahdollistaa sen, että heti lähtö onnistuu pystyyn ja suoratyviseksi.

    Ennen taimet olivat isoja ja niissä pitkät juuret, jotka tulivat väkisin toispuoleisesti istutuskuoppaan, joka vielä kuokittiin vinoksi. Taimi tuli toispuoleinen, eikä juuret pystyneet pitämään puuta pystyssä.

    Koulimiskone teki valmiiksi käppyräisiä taimia – eihän niistä mitään laatua ikinä kasvanut.

    Nyt on tilanne aivan toinen ja kun maaperä on puulajille sopiva, on laatuakin odotettavissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Havupuiden saheiden laatua ovat tutkineet Verkasalo ym. vuonna 2012 Kainuussa, Länsi-Suomessa ja Venäjällä. Eteläisen ja keskisen Suomen osalta sahatavaran koneellisessa lujuuslajittelussa käytetyillä kriteereillä päästiin seuraaviin tuloksiin. (Venäjän tulokset on poistettu tekstistä, ne olivat lähes kauttaaltaan Suomea heikompia.) Tuloksia voidaan peilata tukkipuun hintaan: jos korkeasta laadusta palkittaisiin korkeampana kantohintana, sitä saataisiin enemmän. Toisaalta on hyvä huomata, että osa saheista ei kelpaa myyntiin eikä niitä saa käyttää rakentamiseen.

    Näillä perusteilla laskettuna täytti männyn saheista luokan C30 eli normaalin hyvän lujuuslaadun vaatimukset Kainuussa vajaat 60 %, Länsi- ja Itä-Suomessa noin 55 %. C40-saheita oli 20–30 % ja C50-vaatimukset täytti saheista 6–9 %.

    Alennettaessa lujuusluokan vaatimuksia tasolle C24 eli tavalliselle rakennusahatavaralle oli hyväksyttyjä saheita 65–70 %.

    Kuusen saheista täytti C30-vaatimukset Länsi-Suomessa yli 70 %, Kainuussa 65 % ja Itä-Suomessa 60 %. C40-saheita oli Kainuussa vajaat 30 %, Länsi- ja Itä-Suomessa 20–25 %. C50-vaatimukset täytti 4–8 % saheista.

    Alimpaan laatutasoluokkaan C24 pääsi Kainuussa ja Länsi-Suomessa kuusen saheista runsaat 80 % ja Itä-Suomessa 70 %.

    https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6463.pdf

    Planter Planter

    Näin kommentoitiin aloituksen jälkeistä kuvaa: ”Metsänomistaja on tainut hiilensidontaakin ajatella,kun ei ole raivausahuria päästöineen sinne halunnut,vai miksi herran haltuun antanut.”

    https://img.aijaa.com/b/00998/14675066.jpg

    Osalla kuviota harvensin viime vuonna varovasti taimikkoa ja nyt näyttää monin paikoin tältä. Ei ole lumituho, koska oksat syöty ja papanakasoja valtavasti.

    IMG 0076

    IMG 0072

    Puu Hastelija

    Komeeta männikköä, omat kylvökset eivät ikinä ylittäneet polvenkorkeutta.

    Puuki

    Verkasalon Erkin ym. saheiden laatututkimukseen :

    Leimikkokohtaiset erot vaikuttaa rakennesahatavaran laatuun vielä enemmän kuin keskimääräiset alueelliset erot.

    RT-kortiston mukaan rakennesahatavaran eri laatujen keskimäär. arvo vaihtelee pääluokkien A (jossa A on jaoteltu vielä useampaan alaluokkaan) B ja C  mukaan suunnilleen seuraavasti :  Jos  C-luokan kuusella arvo on 100, niin A luokan kuusi = 150,  A1-luokan mänty =480 , A3 = 230,  jne.

    Paremman A-luokan sahatavaraa käytetään esim. listoihin, sisäpaneeleihin ja puusepän tuotteisiin.   Sahoilla osataan jo erotella mm. 3-D-kuvauksella laadut hyvin toisistaan mutta kantohinnoissa se lopputuotteiden suuri hinta ero ei jostain syystä näy juuri ollenkaan.  Eräkohtainen laatuhinnoittelukaan ei olisi kovin hankala toteuttaa nykytekniikalla .

    MJO

    mutta 7mm lustoa pukanneesta saa saman hinnan.

    sitolkka

    Niinhän se täällä metsätalouden kehitysmaassa menee.

    Puuki

    Kasvunopeus paranee , kun esim. kuusikko harvennetaan taim. hoidossa tavallista harvemmaksi.

    Myös kuutiokasvu/ha lisääntyy. Se voi heikentää laatua mutta koska siitä ei makseta, niin miksipä ei kannattaisi käyttää hyväksi.   Ohjeet hiilensidonnan lisäämiseksi taimikkotiheyksiä nostamalla ei toimi.  Se menee juuri toisin päin.

    sitolkka

    Kuutiokasvu hehtaarilla ei liene juurikaan lisäänny. Se kertyy vain aiempaa harvempiin puihin.

    Timppa

    Uskotaan Annelia

    Harvassa 20-vuotiaaksi kasvatetussa taimikossa kasvu on pienempää kuin täystiheässä.  Tilanne muuttuu, kun kuuset kasvavat ja niiden juuret alkavat taistella samoista ravinteista ja vedestä, mutta vielä ensiharvennusvaiheeseen saakka kasvu on hyvää.  Jos ensiharvennus viivästyy, kasvu alkaa hiljalleen hiipua ja puiden kasvuvoima on lopullisesti heikentynyt.

    Olen lukenut tutkimuksen, jonka mukaan mäntyjen ympäröimät kuuset kasvavat paremmin kuin kuusten ympäröimät kuuset.  Luulisin, että syitä on kaksi.  Harvassa kasvavilla kuusilla on juuristolla suurempi ala haalia ravinteita.  Sekametsä on valoisampi.

    Männyillä ei tuota ilmiögtä ole havaittu.  Nehän tunkevat paalujuurensa suoraan alas.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 52)